Haapakeskustelua lukijoiden kuvissa jos tahtoo osallistua?
Lähetetty: 11.8.2015, 12:01
Tuo kuvaosio vain poikii uutta niin taajaan että putoaa nopeasti alaspäin. Siksi muistutan että kurkkaa jos kiinnostaa kun minulta on näitä kuviakin aina silloin tällöin pyydetty.
Puun takaa tulikin tietoa versokasvatuksen riskeistä . Lahoa esiintyy ainakin versoista kasvaneilla luonnonhaavoilla . Tästä on olemassa kuvamateriaaliakin palstalla parin vuoden takaa . Löytyy , kun viitsii selata (heiä-elokuu -13) . Hakkuukourassa puolenkymmentä lahoa runkoa , jotka ovat kasvaneet yhden kannon juurivesoista. Eivät muuten olleet ainoat sillä kuviolla . Terve tyvi oli poikkeus .
Nyt Jessen haavikko näyttää hyvältä , mutta haluaisin olla kärpäsenä nutun olkapäällä , kun Jesse taistelee versojen keskellä 5 vuoden kuluttua avohakkuusta . Tuhat kantoa hehtaarilla tarkoittaa likemmäs tai yli 100 000 kantovesaa samalla alueella . On mistä valita : ) Raivaussahaa on vingutettava ahkerasti , jos on aikomus kasvattaa risut puuksi asti .
Voi tulla tehtäväksi useampi kierros . Jos homma myöhästyy , raivasuvelka kasvaa huimaa vauhtia , paljon enemmän , kun 10% vuodessa . Työmäärä voi tuplautua jopa vuodessa havaan nopean alkukehitysen takia . On paljon mahdollista , että Harjavallassa rukoillaan hartaasti hirviä apuharventajaksi siinä vaiheessa , kun haavikoiden suurin avohakkuusesonki on ohi ja versominen ryöpsähtänyt täyteen vauhtiin .
Emmä usko, että siitä mikään ylivoimainen tulee. Eihän koivikkoakaan tarvii raivata ku kerran ja luonto hoitaa loput. mitä nyt jos vähä haluaa sit siistiä. Ekalla kerralla haavikosta löytyy ne pääpuut ja kun on aita ni ei tarvii mitään jättää varmuuden vuoksi ja loput kyllä kuolee sit sinne aikalailla. Kyllä turvesuon kuusi – koivu sekoitus on pahimpia raivattavia ja kertoja voi olla aika monta. Siellä on se 2 miljoonaa koivua ja luonto ei hoida ku ehkä kolmannen kerran jälkeen.
Miten on puun takunen, tiedätkö tarkemmin tuon toisen polven haavikon historia, vai oliko ostopalsta? Oliko kanto vai juurivesoja, joista toinen sukupolvi lähti liikkeelle?
Niin kuin täälläkin on todettu, kantovesta lähtenyt lahoo aina varmasti, mutta juurivesasta lähtevä puu ei ole niin herkkä laholle. Miten ison reiän vesakkoon pitää sitten tehdä, jokaisen kannon ympärille, että olisi edes joku mahdollisuus välttyä laholta?
Onko asiaa tutkittu?
Ostopalsta oli, mutta sen historia on hyvin tiedossa. Oli ollut aikoinaan viljelyssä ja jäänyt peltoheitoksi. Haavikko oli sen jälkeen kasvanut sopivaan halkokokoon ja lyöty kokonaan nurin. Siinä vaiheessa lahoa ei ollut. Alue kasvoi sitten uudelleen juuri- ja kantovesaa. Kun aluetta raivaamalla harvennettiin toisen kerran, huomattiin kaikkien runkojen olevan lahoja. En osaa sanoa, onko sillä merkitystä, että alue oli ollut aikoinaan viljelyssä.
Puhtaassa metsämaapohjassa kasvaneesta toisen polven haavikosta minulla ei ole kokemuksia.
Heh, jos minulla on kuusenuskontokuntaa horjuttava vaikutus ”pakkomielteilläni” voin sanoa että suorittavalla ja puuntakusella kyllä liippaa samaa rataa haavan kasvatuksen kammottelu.
Olen vahvasti Ammatti Raivoojan linjoilla etten kyllä aivan hirmuja vielä suostu kammoksumaan. Eikä puulajin vaihto ole minun elinajallani tapahtuvaa murhetta ettei siihen glyfoa tarvita. Ei sitä silloin enää varmaan saa myydäkkään. Tähän astiset lievät kokemukset puoltavat A.R:n mielipidettä. Juuri valon määrän väheneminen antaa helpotusta nopeasti vesomiseen kun tietty kertasatsi on kasvuun harvennettu.
Tätä puoltaa majavien kaatamien lähes nollaversonta. Vaikka vieressä oja ja sen vapaata penkkaa ja vielä toisella sivulla jonkinlainen traktoriurakin. Toinen tekijä on tuo hirveä ryönämäärä joka tuolla kasvaa kuten kuusien kasvatuskuvakin näyttää. Mies häviää sinne muutaman metrin käveltyään. Meitin haapojen kuvauksen hoitanut ei suostunut tulemaan edes isojen haapojen alle ennen kuin olin sotkenut kuljettavan polun sinne isolle kuvattavalle asti. Ja se oli tietty siellä saran väärässä päässä.
Ja suorittava sattui unohtamaan että sen vanhan peltoheiton metsittäminen on todella haastavaa mutta ei minulle!
Kuten totesin kymmenessä vuodessa kymmeniä motteja ensiharvennettavaa. Kun valitsin oikean puulajin. Naapuri (vaikka täällä ei ole soveliasta mainitakkaan) valitsi mielestäni väärin mutta ei kait hän sitä vielä tiedä. Viereistä sarkaa hän oli muutaman metrin koittanut raivata mutta oli kyllä luovuttanut. Enkä edes ihmettele.
Täysin epätoivoinen urakka. Kun et sieltä ryönän pohjaheiästä näe sitä taimea lainkaan. Hänkin oli ensin vetänyt ilmeisesti summissa päältä tietyltä korkeudelta ja käsin hakenut yksi kerrallaan muutaman taimen esiin. Mutta ei sitä hehtaaritolkulla taida hänkään tehdä.
Se miksi sitä ei ole metsitetty heti peltoviljelyn jälkeen emme varmaan kumpikaan tiedä.
Tuosta lahosta muuten ollaan varmasti viisaampia muutaman vuoden päästä. Kuten mainitsin siihen on syynsä ja kaikkein suurin on ettei haavan kasvatusta ja sen optimi-kasvatusikää tiedetty. Siitä juuri herkästi lahon maine. Se ei välty seuraaviin kuin kantovesoihin. Tämä kyllä on tutkittuakin sieltä Holmin kansioista luettua. Muut vioitukset on sitten syynä niiden juurivesasyntyisten ja niistä saamme kiittä lihan kasvattajakuntaa ja erilaisia sienitautejakin. Joista yhdestä minullakin kokemusta. Tuli Viron taimien mukana joten en suosittele. Onneksi ei ole herkästi leviävää noin kasvupuustossa.
Edellä esittämäni kuusentaimikko on perustettu v. 2003 vanhaan peltoheittoon. Pallekyntö tehtiin edellissyksynä ja roundup käsittely enenn istutusta. Heinätä kyllä sia hiki hatussa 3 kesää mutta nyt kasvaa kohisten (keskipituus 7 m).
En pitäisi peltoheittoihin istutusta ongelmana, jos varautuu heinäykseen muutamana vuotena. Lehtipuuvesaikkoahan ei paljoa peltoistutusalueille tule. Haavan istutksella selviää tietysti pienemmällä heinäyksellä, mutta aitojen kanssa täytyy taistella.
Ei minulla ole haavankasvatusta vastaan mitään, mutta en oikein hyväksy sitä, että Jesse vedättelee asioita joskus vastoin parempaa tietoaan.
Pitää olla rehellinen ja pitäytyä tosiasioissa.
Tällä palstalla on useita paljon tietäviä ja kokeneita metsäalan ihmisiä.
Viisaus lähtee tosiasioiden tunnustamisesta, – ei toisten aliarvioinnista!
Ei niitten kanssa kyllä taistella tarvi. Meinaan aitojen kaas MaalaisSeppo. Mutta Metsäkeskuksen kaas kyllä hiukan silloin taistelinkin mutta tietysti hävisin. Kuusen taimet olisin saanut ilmaiseksi mutta haavan taimia en. Syynä paikan syrjäinen sijainti.
Hirvistä ei mainittu hylkypaperissa mitään. Tämä sama kuvio toistui Tapanin myrskyn jälkeenkin. Silloin en jaksanut enää edes vääntää. Kyöräsin kaverin paikan päällä mutta ei auttanut pätkääkään. Tulin tuolloinkin tulokseen aivan Antonin malliin että hirvimafia kestää ja lihakarjaa kasvatetaan ja sillä siisti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.