Haapakeskustelua lukijoiden kuvissa jos tahtoo osallistua?
Lähetetty: 11.8.2015, 12:01
Tuo kuvaosio vain poikii uutta niin taajaan että putoaa nopeasti alaspäin. Siksi muistutan että kurkkaa jos kiinnostaa kun minulta on näitä kuviakin aina silloin tällöin pyydetty.
Istutuskoivikoita meikäläinenkin kasvattelee, ja nykymenetelmillä 30 vuoden kiertoaika toteutuu Etelä- ja Keski-Suomessa.
Mahdollisimman suuri tukkiosuus ja hyvä laatu nostavat kannattavuuden kohtalaiseksi.
Torppari on sisäistänyt saman kun torpan poikakin eli minä. Että rahakin on tärkeä elementti elämiseen ja sen tulon saanti elinaikana vielä tärkeämpää. Puuntakusen pelkkä yksikköhintaan tuijotus ei kerro totuutta kannattavuudesta. Kierron aika on aivan yhtä tärkeä laskentakriteeri. Kuten olen kertonut aika hyvin se euron kasvatusvuosipalkkio pitää kutinsa edelleen. Haavalla en vielä tiedä kun lopullista hintaa ei ole vielä sinetöity. Mutta usotteko että aion kertoa ja varmasti. Eläkää virkkuna seuraavat neljä-viisi vuotta että jaksatte palstoilla. Kutta enmmepä tiedä laskevaa kuusenkaan hintaa vielä siihen paikkeille. Ja jos puuntakunen sitten jo saa viidessäkymmenessä vuodessa kuusitukkia kannattavan määrän kasalle. Sinne suuntaan nimittäin ollaan menossa.
Ja hirviongelmasta olen enemmän kuin samaa mieltä Tanelin kaas.
Aiatus saisi mieluusti olla välivaihe järjen hitusen löytymiseen riistahallintoon.
Kirjoittakaa nyt kloonien kooditkin mitä kasvatatte. Niissä tuntuu olevan eroa kuin aamu ja iltapäivällä.
Suomeenkin on kehitetty useampaa kloonia ja yksityishenkilö saa halutessaan ostettua niitä Kaakkois-Virosta jos näihin aikoihin tilaa, tarjolla on ainakin klooneja C05-99-10; C05-99-16; C05-99-17; C05-99-34 heidän nettisivujen mukaan.
Äkkiseltään tätä keskustelua lukeva saattaa luulla että läpi Suomineidon mennään yhdellä ja samalla kloonilla.
Joskus nelisen vuotta sitte oli metsälehdessä juttua haapatukin sahurista joka osti Versowoodin kautta puut, 8€/m3 oli tukilla hintaa. Jos tukiksi kelpaava puu menee kuitukasaan kuidun hinnalla herää kysymys kasvatuksen mielekkyydestä.
Täällä ainakin CO5-99-10 tai CO5-99-34 kloonit on kasvanut rauduskoivun kanssa aika samaa tahtia mitä 7 vuotta ovat nyt vierekkäisissä riveissä olleet kasvamassa (2 riviä yhtä kloonia, 2 riviä raudusta, 2 riviä toista kloonia jne).
Haapakeskusteluun edellisellä kerralla osallistui yksi tutkijakin kertaallen, ei ole tainnut paljoa sen jälkeen tutkimukselle tapahtua, tai ainakaan en minä ole huomannut
” Kun haapaviljelykset inventoitiin 1970-luvulla, 55 % siihen asti perustetuista metsiköistä todettiin joko tuhoutuneiksi tai metsänhoidolliselta kunnoltaan heikoiksi (Viherä-Aarnio 1999)”
eli tutkimusaloista on sitten puolet onnistunut, toki täältä löytyy joku jolla onnistuu 110% mutta ei siitä sen enempää 🙂
Se on aika hyvä onnistumisprosentti sillä senaikaisella systeemillä. Nehän lätkäistiin sinne aukoille aivan samaan tapaan suojaamattomina mitenkään kuin muutkin puut silloin. Sitten käytiin muutaman vuoden päästä inventoimassa kuin komea metsä nousee. Ehei, ei se nykyisellä hirvikarjan kasvatusmäärällä onnistu. Siksi Riistakeskus onkin aikanaan tullut vastaan ja antaa aidat hybridihaavikoiden ja visakoivikoiden suojaksi. Mutta kun se ongelma onkin siinä ettei meillä ole totuttu metsään menemään kuin katsomaan että joko siellä on hakattavaa.
Kyllä-mies on kyllä haavan suhteen realistisesti liikkeellä, toisin kuin hieskoivunkasvatuksen suhteen. Komeasti tuuppaa kasvua kuparisulattopitäjän haavikot.
Kuvatkin sen kertoo, että haapa on tehokas biomassan tuottaja, omakohtaisesti sen tuttavan tiluksilla oon vuosien saatossa havainnut. Mutta kasvatus pitäisi olla rehellisesti kuiduttavaan käyttöön suunnattua, tukin menekki on yhtä varmaa kuin tuulivoiman tuottaminen sisätiloissa – jos joku sattuu ikkunan avaamaan, silloin voi vähän tuulla.
Se onkin sitten toisen keskustelun aihe, miksi Suomessa erikoislaatujen kasvatus ja hyödyntäminen on niin tuskaista.
Kuusessa ollaan on aivan oikeassa. Siihen se rehellisesti tähtääkin eli Kaskisten kemihierteen kitaan mutta kun osto kerran lupasi selvittää muutkin markkinavaihtoehdot olen toki myötämielinen. Laitan jossain kohtia kuvia joissa myös hieskoivu kirittelee siellä haavikossa samalla takapellolla aivan hyvää tahtia mukana. Että siitä sitä on revitty. Nk. yltiöoptimismia mutta kokemukseen perustuvaa.
Muistutan kuitenkin että joka kevät on Niemen tehtaat Sastamalassa pyytänyt ostaa koivu-ja haapatukkia. Ettei sekään markkina aivan sentään utopiaa ole.
Aikaisemmasta Jessen viestistä saa käsityksen, että ensimmäinen tili haavasta tulee 4 – 5 vuoden kuluttua. Mitkähän ovat seuraavat tilivälit. Arvioisin, että 20 vuotta, kunnes täytyy aloittaa alusta ehkä n. 55 vuotta istutuksesta. Tilit n. 4000 €/kerta. Tämä on tietysti epävarmaa, kun ensimmäistäkään tiliä ei vielä ole saatu.
Itsekin yritin muutama vuosi sitten kaupitella haapatukkeja. Olisi ollut tarjolla oksatonta, suoraa ja lahotonta tyvitukkeja n. 20 m3. Eipä ollut kiinnostusta. Eräällä erikoispuun käyttäjälläkin oli jo varastot täynnä. Kuiduksi meni hankintana.
Itsellä on menossa kuusiuskovaiselle sopiva kasvatuskoe. Peltoon istutettu kuusia vuonna 2003. Keskipituus nyt n. 7 m. Kasvu todennäköisesti kiihtyy. Menekkikin on varmemmalla pohjalla kuin haavan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.