Puuki, sillä että kuusen taimet ja mätästyksen joudut ostamaan, haavan taimia tulee uusi erä automaattina. Äläkä ala sepittää aitauskustannuksista. Se ei ole metsätaluden vaan hirvitalouden syy ja seurauspolitiikkaa. Kyllä ne kuusenkin taimet olisi jo syytä aidata. Karjan kulku metsissä on todella raskasta kuormitusta joten sotkemisvaurioita, kauriin syömävaurioita, yms, muutakin ongelmaa myös kuusilla. Parhaat kaikkien puulajien taimet kasvaa aidatulla alueella.
60 vuoden takainen horisontti lienee useimmille jo niin kaukana, ettei sitä tarvitse huomioida. Yleensä lasketaan vain oman elinajan tuottoja. Niissä pelkän energia- tai kuitupuun kasvattaja häviää aina nykyisillä hintasuhteilla. Tukkiin pitää tähdätä, erityisesti rehevän pään kasvupaikoilla.
Pittää toki aitaamiskulutkin, jos niitä on, laskea mukaan. Silloin saattaa kannattavinta olla uudistaa vaikka hieskoivulle alkuun ennen kuin hirvensuosimille puulajeille. Ja tietysti myös jos taimet on ilmasia, se vähentää kuluja. Niin ne oli esim. 2008 vuonnakin ilmaiset ku-taimet ja muokkaus puoleen hintaan; olivat silloin tarjouksessa. Siitä taimikosta kun myin joulupuita pienosen erän, niin aloituskulut putosi nollaan. Hirvet liikkuu talvisin ihan muualla ja kesällä ne on pääasiassa vesistöjen rannoilla eikä metsissä. Kauriit kyllä saattaa syödä muutaman ku-taimen latvan. Mutta ei ole kovin suuri haitta.
Ne aidat kyllä maksaa Riistakeskus joten onko se niin huono juttu että semmottet sitten pitää laittaa? Kun on niitä nyt yksi rekan nuppikuormallinen siunaantunut. Joten aitaa saa myös männyn aloille kuten olet huomannut.
Kyllähän h-haavan uusi tuleminen on täysin mahdollista. Hyväksytty kasvatuspuu suomessa. Nopea kasvu olisi enemmän kuin hyvä ominaisuus esim. vanhojen peltoheittojen ja joutomaiden metsitykseen. Myös hyvät selluominaisuudet. Sertit ovat nahkeita tuolle mutta kaikkihan eivät ole sitoutuneet niiden taaksekkaan.
Haapa ei kasva joutomailla kunnolla. Pitää olla parempi ravinteisuus. Peltoheitotkin on yleensä tavallista heikompikasvuisia ja siksi jääneet viljelyksestä. Turvemaita tavallisimmin. Ohutturpeisilla paremmilla turvemailla sopii kasvattaa mutta niille sopii paremmin ra-koivu. Ellei sitten kasvateta e-puuta . Siihen sopivimmat lajit on erilaiset pajut ja leppä, kosteilla paikoilla hieskoivukin luontaisesti. H-haapa tuskin tulisi kyseeseen liian kalliin uudistuksen vuoksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.