Keskustelut Metsänomistus Greenpeace törmäsi vastavoimaan

  • Tämä aihe sisältää 619 vastausta, 39 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 9 vastausta, 611 - 619 (kaikkiaan 619)
  • Greenpeace törmäsi vastavoimaan

    Greenpeace on tottunut toimimaan mafian tavoin kiristämällä yrityksiltä suojelurahoja toimintansa rahoitukseen.
    Nyt tuli kuitenkin haukattua liian iso pala.
    Venäläinen Gazprom ei aio alistua kiristykselle.
    Putin entisenä tiedustelupalvelujohtajana veti rajan minkä yli ei mennnä.

  • A.Jalkanen

    Timpalle vastaisin, että aloitetaan turvemaista. Parannetaan sekä maatalouden että metsätalouden aktiivikäytössä olevien turvemaiden vesiensuojelun rakenteita. Kartoitetaan turvepellot jotka ovat jääneet tai jäämässä pois aktiiviviljelystä, ja mietitään niille vähempipäästöistä uusiokäyttöä. Metsäojitetuilla soilla vastaava kartoitus kertoisi, mitkä suot kannattaa hoitaa jatkuvapeitteisinä ja mitkä kannattaa ennallistaa (tai jättää ennallistumaan).

    Rukopiikki

    Mielestäni ovat ihan oikeassa paikassa siellä pääkaupunkiseudulla. Tuo kaivoshomma on vähän niin että siinä hyödynnetään uusiutumattomia varoja joiden määrä on rajallinen. Pitäisikö niitä säästää tuleville sukupolville vielä sadan tai tuhannenkin vuoden päähän ja paljon kauemmaskin. Ei voida nyt kuluttaa kaikkea. Elintasoahan se pitäisi kaikilla laskea se on selvää ei tämmöinen kerskakulutus voi jatkua. Ihan turhaa krääsää ja reissailua ympäri maailmaa.

    A.Jalkanen

    Rukopiikkiä säestäen: mineraalivarat kuten muutkaan luonnonvarat eivät kyllä riitä, jos kulutus kiihtyy aivan holtitonta vauhtia. Maasta kaivettuja mineraaleja ja metalleja voidaan kierrättää jonkin verran (ei kaikkia) ja niille keksitään myös vaihtoehtoja.

    e-salo

    Ei riitä varsinkaan jos väestönkasvu jatkuu täysin holtittomasti. Lopulta luonto hoitaa sen omalla ihmisten mielestä julmalla tavallaan.

    Pitäis saada samanlainen ohjelma väestönkasvulle kuin hiilidioksidipäästöillekin.

    Timppa

    Kommenttia Annelille

    Eikös turvepellot ole kaikkein turvallisimpia viljellä?  Kestävät paremmin kuivuutta kuin kivennäismaan pellot.   Riskienhallinnan kannalta tarkasteltuna pitää olla erilaisia peltoja.  Luultavasti metsäkato pahentaa entisestään eteläisissä maissa kuivuutta ja heikentää satoja.  On sulaa hulluutta ajatellakaan poistaa viljelystä turvepeltoja.  Ei sillä ilmastoa pelasteta.

    Jatkuva kasvatus soilla onnistuu aidosti hyvin harvoissa tapauksissa.  Korjuuolot sitä vastoin saattavat haitata soiden metsätaloutta.  Meillä viime talvena Saarijärvellä oli hankaluuksia rämeen harvennuksessa.  Kaadetut harvennuspuut olivat jäädä keräämättä, mutta onneksi tuli pakkasjakso, jonka jälkeen suo kantoi ajokoneen.

    A.Jalkanen

    Tuo on totta mitä Timppa sanoo turvemaiden korjuun ja viljelyn oloista; vuodet eivät ole veljeksiä, välillä on liian kuivaa ja välillä liian märkää. Säätöpadot ja säätösalaojitus auttaisivat tähän. Pitkällä aikavälillä turvepellotkin tulevat kaikki tarpeeseen, mutta miten on juuri nyt? Ukrainan kriisi tekee kysynnän ennustamisen vaikeaksi. Maankäyttö on nollasummapeliä: jos turvemaiden päästöt alenevat metsiä voidaan hakata enemmän.

    Timppa

    Maankäyttö tuo tuloa ja pitää ihmiskunnan hengissä.  Muu ihmisten toiminta kuluttaa luonnonvaroja ja lisää hiilidioksidia.  Siihen  pitää puuttua.

    On kyllä täysin  kieroonkasvanut ajatus, että sallitaan nykyinen energiankäyttö, mutta vaaditaan, että tuloa tuottavaa toimintaa pitää supistaa.

    Rane

    <p><p>Edelleenkin on muistettava ettei metsien käytöllä saatikka soiden raivaamisella pelloiksi taikka suometsien kasvatuksella ja avohakkuilla ole kasvihuoneilmiötä aiheutettu.Ilmaston lämpeneminen on aiheutunut yli sata vuotta sitten alkaneella fossiilisten (kivihiili,öljy,maakaasu,yms) hiilivarastojen polttamisella ilmakehään.Se että maataloutta ja metsätaloutta syyllistetään johtuu siitä että niiden pitäisi sitoa fossiilisten yhä kiivaammasta polttamisesta syntyvät päästöt.Mikä on tietysti toivoton tehtävä.Ainoa toimiva keino on vähentää fossiilisten käyttöä.Mikä on vielä toivottomampi tehtävä ja siksi luonnonsuojelijat tykkäävät askarrella maa-ja metsätalouden kimpussa koska siinä ovat vastustajina maaseudun ihmiset joita vastaan luonnonsuojelijat voivat liittoutua kaupunkilaisten,fossiilisia elintasonsa ylläpitämiseen tarvitsevien ,ihmisten kanssa.</p></p>

    A.Jalkanen

    Sen verran jatkan vielä turvemaista, että ne on Etelä-Suomessa aikoinaan aika laajasti ojitettu. (Suo, kuokka ja Jussi.) Tämä on aiheuttanut hiilidioksidi- ja ilokaasupäästöjä ilmakehään. Tästä määrästä on osa sidottu takaisin paremmin kasvavaan puustoon. Turvemaametsien ja turvepeltojen hiilitase kääntyy turvekerrosten ohentuessa, puuston lisääntyessä ja kunnostusojituskelvottomien ennallistuessa hiljalleen positiivisempaan suuntaan.

Esillä 9 vastausta, 611 - 619 (kaikkiaan 619)