› Keskustelut › Metsänomistus › Glyfosaatti

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Glyfosaatti

    Lähetetty: 11.7.2012, 17:28

    Glyfosaatin vaikutuksista ei ole juurikaan tehty puolueettomia tutkimuksia,eikä aineen pitkäaikaisvaikutuksia tunneta.
    tästä syystä mtt:n erikoistutkija kari Tiilikkala pidättyisi käyttämästä ainetta,mikäli se ei ole ehdottoman välttämätöntä.
    Suosittelen tätä siltä varalta,että aineen pitkäaikaisvaikutuksista paljastuu myöhemmin jotain epämielyttävää.
    Tiedeyhteisöllä on näyttöjä,että kaikki ei välttämättä ole kunnossa.
    Englantilaisten ja ranskalaisten tutkijoiden mukaan glyfosaatti saattaa aiheuttaa esim.dna-vaurioita,keskenmenoja ja sikiövaurioita.
    Suomessa on hiljattain valmistunut tutkimus glyfosaatista,jossa todetaan,että glyfosaatin käytön riskit ovat suuremmat pohjoisilla alueilla kuin muualla.
    Kylmän talven takia aine säilyy maaperässä tavallista pidempään,ja ainetta päätyy myös vesistöihin.
    Tässäpä myrkyn kanssa läträäjille miettimistä.

    Tekijä
    Iron Man
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 12.7.2012, 10:23

    Komppaan taas Leeviä: järeät lehtipuut ovat erittäin harvinaisia talousmetsissä. Siksi niitä kannattaa jättää säästöpuiksi ja hakkaamatta jääviin puronvarsiin yms. Kaulattu haapa tekee vähemmän juuri ja kantovesoja kuin kaadettu haapa. Pääsee vähemmällä taimikonhoidostakin.

    jees h-valta 12.7.2012, 10:32

    Ehkä ne haavat eivät olisi niin harvinaisia siellä talousmetsissä jos ei niitä ehdontahdon tuhottaisi. Voisi jopa ajatella jonkun alan joskus hyödyntää niistä juurivesoista. Ei kantovesoista tietenkään.

    Puun takaa 12.7.2012, 14:45

    Monella on maapohjia, mitkä ovat selkeästi männylle soveltuvia. Niihin ei yksinkertaisesti haapa käy, vai pitääkö tästä väitellä?
    Olisi sulaa hulluutta antaa tällaiseen männyntaimikkoon tulla miljoona viisisataatuhatta haavanvesaa, ovat ne sitten juuri- tai kantovesoja!
    Männynverhoruoste on on sen sortin tauti, että ei sitä kukaan täysijärkinen ihminen mailleen halua.

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/mepini-n.htm

    Pinsiön vaari 12.7.2012, 19:22

    Glyfosaattia on kyllä tutkittu tarpeeksi. Ohjeiden mukaan käytettynä se ei ole vaarallista. Nämä nykyiset viherpiipertäjä tutkiat luovat uhkakuvia jotta saisivat nimeä ja voisivat pysyä erossa oikeista töistä. Glyfosaatissa on koottu kasvien tarvitsemia aineita sellaiseen muotoon että vihreässä kasvissa menee kasvu sekaisin kun se saa seosta lehtivihreälle alueelle. Oikeastaan vain kahden aminohapon kehitys sekoaa. Eläinkuntaan kuuluvilla ei näitä aninohappoja ole. Heti kun glyfosaatti laitetaan veteen sen teho alkaa laskea. Kovassa vedessä nopeammin kuin pehmeässä. Glyfosaatti muuttuu moneen muuhun torjunta-aineeseen verrattuna nopeasti aineiksi joita on kaikissa kasveissa. Mitään pysyvää sidosta aine ei muodosta.

    Haapa on kyllä tärkeä kasvi luonnossa. Mutta männyn kanssa kasvattamista pitää välttää. Haavan lehdet on väli-isäntänä versoruosteelle. Pahojakin ruostevuosia on ollut. Jos on aikaa odotella 3-4 vuotta kannattaa haapa kaulata. Vedetään kuorimaraudalla kuori pois vähintään 50 sentin matkalta. Kirves ja moottorisaha kannatta unohtaa. Jos kolotaan kuoren alaista pintaa synty vesoja.

    Jos ei ehdi odotella puun pysyyn kuolemista pitää tehdä kantokäsittely. Tästä jouluun on sopiva kaatoaika. Ja heti kun puu on rojahtanut kumoon ”maalataan” kanto ohjeiden mukaan laimennetulla glyfosaatilla. Jos seos on tehty kovaan veteen ja viikko odotellaan ennen torjuntaa saa varautua tuhansiin haavanvesoihin. Näin syksyyn kallistuessa puissa on ravinnevirtaukset juuristoa kohti ja tehoaine menee sinne minkä pitääkin.

    Muutaman vuoden jälkeen jos on mahdollista kannattaa pystyyn jäävistä kuivista haavoista tehdä ”eurokantoja”. Eli moto nappaa latvan pois. Torso pysyy paremmin pystyssä tikkojen ja satojen pikku ötököiden ruoka ja pesäpaikkana.

    Rane 12.7.2012, 19:40

    Metsissä glyfosaattia käytetään niin vähän ja harvoin että se ei muodosta mitään ongelmaa.
    Ongelman muodostaa se että siellä missä käytetään maataloudessa geenimuunneltuja lajikkeita glyfosaattia lotrataan jatkuvasti.Tähän luonto reagoi synnyttämällä glyfosaatin kestäviä rikkakasveja.
    Muistaakseni tanskalaisissa tutkimuksissa on myös todettu että glyfosaatti ei hajoakaan maaperästa niin nopeasti kuin on uskottu.

    jees h-valta 13.7.2012, 09:45

    Turhalla on turhat touhut. Ja kyllä minulla on haapa toistaiseksi polttopuukasaankin kelvannut ja hyvin on tuhkaksi muuttunut.
    Ja epäilenpä että ihan lämpökilowatteja tuotellen.

    jees h-valta 13.7.2012, 15:24

    Kiitos Iron Man hyvin valaisevasta kirjoituksestasi.
    Ja samallahan huomaamme että asiapuoleltakin löytyy….

    Iron Man 13.7.2012, 17:22

    Vähän jatkoa.
    Glyfosaatti tuhoaa satokasvien mikroravinteita.
    Tuhoaa maan hedelmällisyyttä,vähentää tuottavuutta.
    Vähentävät sadon ravintoarvoa.
    Tutkijat ovat huolestuneita myös siitä että sitä alkaa löytymään koko ajan enemmän pohjavedestä.
    Lisäksi kaikki glyfosaatista tehdyt tutkimukset jotka vakuuttavat että aine on oikein käytettynä turvallinen,ovat monsanton rahoittamia ja salaisia tiedonantoa lukuunottamatta.
    Riippumattomat tutkija ei tutkimustuloksia saa,joten joka niihin uskoo on uskomattoman typerä tai sinisilmäinen.

    Lähde:the organic&non gmo report
    Emeritusprofessori Don Huber,purduen yliopiston kasvitieteenlaitos.
    Apulaisprofessori Ropert kremer missourin yliopiston kt,laitos.

    Iron Man 13.7.2012, 17:23

    Glyfosaatti tappaa rikkaruohot sitomalla välttämättömiä ravinteita,joita kasvit tarvitsevat pitääkseen puolustuksensa kunnossa.Glyfosaatti ei tapa rikkaruohoja vaan vaimentaa niiden puolustusmekanismit.Näin se tasoittaa tietä maassa oleville taudinaiheuttajille,jotka pääsevät tekemään tappavan työnsä,glyfosaatti heikentää kasvin ja altistaa sen maaperäisille sienitaudeille.
    Kasvitautien määrä on lisääntynyt yleisesti 15-18 vuoden aikana.
    Neljä pääasiallista maaperän kasvintuhooja sientä ovat fusarium,phytium,rhizoltonia ja phytophthora,jotka aktivoituvat entisestään glyfosaatin käytön yhteydessä.Homesienet kuten fusarium,
    tuottavat tietyissä olosuhteissa mykotoksiineja,jotka ruokaketjuun
    levitessään aiheuttavat sairauksia eläimille ja ihmisille.Se on myös syöpää aiheuttava,Glyfosaatin ja fusariumin syy-yhteyksistä on paljon näyttöä.Tähän asti on raportoitu 40 kasvitautia glyfosaatin käytön yhteydessä ja määrä kasvaa sitä mukaa kun ihmiset huomaavat glyfosaatin ja tautien yhteyden.

    jees h-valta 13.7.2012, 20:17

    Enpä tuotteista tiedä mutta turhaa on lahottaa kun polttoarvoa ja myyntiarvoakin kyllä löytyy. Eihän tuosta kaulatusta sitten edes linnuille tule kolopuuta jos lahoaa noin nopeaan.
    Onhan tuolla hakkuuaukoilla vanhojakin haapoja ja niissä on koloja vaikka millä mitalla. Mutta ei niitä kyllä ole pystyyn tapettu.
    Eikä verso eikä iso vanha haapa muistaakseni mikään pahempia versosyövän tyyssijojakaan ole.
    Omassa haavikossani kyllä kasvaa sulassa sovussa myös männyt seassa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4