Keskustelut Metsänhoito Glyfosaatti voi vaarantaa terveytesi

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 89)
  • Glyfosaatti voi vaarantaa terveytesi

    Tämän päiväisen (22.3.) Kalevassa olleen jutun mukaan maailman terveysjärjestö WHO arvioi glyfosaatin aiheuttavan syöpää ja kertoo sen altistavan erityisesti imusolmukesyövälle. Yksi tunnetuimmista glyfosaatti-tuotteista on amerikkalaisen Monsanton valmistama Roundup.
    Glyfosaatin haitalliset vaikutukset perustuvat kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen tekemiin tukimuksiin 2000-luvulla Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

    Aivan kuten DDT-myrkyn kohdalla aikoinaan myös glyfosaatin valmistajat ovat jättäneet perusteelliset tutkimukset tekemättä ihmisille, jotka altistuvat aineelle.

    Käsittääkseni myös metsänhoidon yhteydessä glyfosaatin käyttö on yleistynyt Suomessa. Olisikohan jo viranomaisten aika ohjeistaa aineen käyttöä hieman tarkemmin?

    Roundup-tuotetta valmistava Monsanto pitää WHO:n arviota virheellisenä.

  • jees h-valta

    Puuntakusen naiviudessa ei taas rajoja näy. Maailman menon sivu ruokaa on ollut jopa yltäkylläisesti mutta silti vain on niitä nälkäkuvia aina katseltu. Johtuu kyllä aivan muusta kuin ruuan varsinaisesta puutteesta.

    Visakallo

    Kerroppas Jesse, kun niin viisas olet, tyhmemmille miksi peltomaan hinta aina vain jatkaa nousuaan maailmalla?
    Meillä Suomessakin ollaan jo kaksinkertaisessa hinnassa metsään nähden.
    Ei siitä niin kovin kauan ole kun hinnat olivat toisinpäin.
    Olisikohan sillä mitään vaikutusta, että meidän elinaikanamme maapallon väkiluku on lähes kolminkertaistunut?

    Visakallo

    Kiitos vaan Iron!
    Minusta on saattanut täällä muodostua mielikuva glyfosaattia ym. myrkkyjä iltakaudet tuvan nurkassa lantrailevana, ja erilaisia myrkkyruiskuja rassailevana kalman kylväjänä.
    Tosiasiassa en edes tarkkaan muista, milloin olen ko. aineita viimeksi käyttänyt. Kantokäsittelyä se taisi silloin olla.
    Minulla on vain hyvin korkea kynnys mennä kellekään sanomaan, että älä käytä sitä etkä tätä ainetta, kun tiedän, ettei kukaan niitä huvikseen käytä, vaan elinkeinokseen.
    50-luvulla syntyneenä ehdin myös näkemään kotikylläni sen, mitä todellinen köyhyys ja jopa ajoittainen ruoan puute kaikkein vähäosaisemmille aiheutti.
    Tämä jätti sieluuni sellaisen jäljen, että haluan ruoan riittävän kaikille ihmisille.

    jees h-valta

    Heh, puuntakusen peltojen hinnatkaan ei korreloi nälän tahi nälättömyyden kaas mitenkän. Jos olet arvon takunen sattunut huomaamaan ei juurikaan ruuan tuottamisen arvostus rahassa ole noussut. (Toki ei metsän tuotteidenkaan). Jokainen kuluerä lyö viimeisiä nauloja arkkuun peltojussille ja lihan-ja siipikarjatuotteiden tuottajille. Ainut ongelman ratkaisu näyttää olevan tuo Ironin mainitsema luomu ja itse ehkä enemmän painottaisin vielä lähiruokaa.
    Se on saanut uskomattoman hyvän vastaanoton ja lähiruokapiirejä syntyy kovalla tohinalla. Ja hyvä niin. Omakin osto suuntautuu mieluiten lähitilojen tuottajille.

    Visakallo

    Jesse ei ilmeisesti ole seurannut viljelymaan hinnankehitystä maailmanlaajuisesti.
    Täällä kotimaassa on toki muita vaikuttimia peltomaan hinnan nousuun kuin ruoan vähyys.

    Rane

    Gla esitti taas ansiokkaan kysymyksen eli mikä on glyfosaatin holvaamisen vaihtoehto.
    Se on tietysti fiksu kohtuukäyttö
    Eli glyfosaattia vain kasvustoon jota ei korjata ravinnoksi vaan esim kynnetään maahan.Tällöin maaperän mikrobit hajoittavat sen.
    Jos glyfosaatti ruiskutetaan ravinnoksi käytettävään satoon ei mikrobit pääse siihen käsiksi.Satohan käsitellään yleensä niin että tapahtuu mahdollisimman vähän minkäänlaista lahoamista.Eli silloin glyfosaattikin tulee huolella käsiteltynä ruokapöytäämme.
    Toinen periaate on että rikkaruohojen torjunnassa käytetään vuorotellen eri tehoaineita jolloin rikkakasvit eivät kerkiä kehittää kestäviä kantoja.Tällöin ei ole tarvetta lisätä aineen annostusta ja ympäristön kuormitus pysyy kohtuullisena.

    suorittava porras

    En kommeneteistani huolimatta halua ylenpalttista torjunta-aineiden käyttöä . Ainoastaan silloin , kun parempaakaan keinoa ei ole , olen torjunta-aineiden käytön kannalla .

    Luomun suhteen olen kyllä pessimisti . Luomutuotanto vaatii huomattavan paljon työtä ja peltopinta-aloja voimaperäiseen tuotantoon verrattuna . Ilman voimakasta tukemista ei homma pyörisi lainkaan .
    Luomutuotteiden laadustakin voidaan olla montaa mieltä .
    Eräillä ruokamessuilla sattui mielenkiintoinen tapaus . Yhdessä esittelypisteessä tarjottiin ”luomuherkkupaloja” . Luomuasiantuntijat kehuivat kilvan erinomaista makuelämystä . Sattui vain olemaan
    niin , että oli tehty koe , jossa tavalliset ”mäkkärin” hampurilaiset oli pilkottu palasiksi ja tarjottu asiantuntijoiden arvioitaviksi . Täydestä meni , kuin väärä raha .

    Hypätään vielä noihin torjunta-aineisiin . Palstan torjunta-aineisiin kriittisesti suhtautuvat henkilöt pukeutuvat jossakin muodossa puuvillavaatteisiin . Puuvilla sattuu olemaan kasvi , jonka viljely vaatii
    torjunta-aineita monin verroin enemmän muihin viljelykasveihin verrattuna . : )

    jees h-valta

    Sanoisin että asiansa osaavat luomuviljelijät tekevät aivan kelpo tulosta kuten asiansa osaavat metsäammattilaisetkin. Se arvostelu tuppaa tulemaan juuri sieltä toiselta laidalta.
    Olen vahvasti myös sitä mieltä että meidän oman maan viljelijöiden kuuluisi panostaa pääasiassa kotimaan ja lähiruuan tuottamiseen vastuullisesti ja mahdollisimman luonnonmukaisesti. Kaiken lisäksi he saavat siitä jopa aivan kelpoisan tilinkin. Mitä ei voi edes haaveilla missään massatuotoksessa nykyään.

    Gla

    Markkinointikoneisto tietysti käyttää kaikki mahdolliset keinot taloudellisen tuloksen maksimoimiseksi ja eräs niistä on mielikuvamarkkinointi. Suorttavan portaan esimerkki paljastaa sen. Valistunut kuluttaja tiedostaa silti, että luomutuotannon edut eivät liity niinkään tuotteen laatuun, vaan pääasiassa ympäristövaikutuksiin. Tässäkin tietysti näkykulma vaikuttaa lopputulokseen, koska peltopinta-alan laajentuminen tuskin on eduksi ympäristöasioiden suhteen.

    Rane esitti hyviä pointteja, joita en maanviljelyksen puutteellisella tuntemisella osaa kommentoida. Metsätaloudessa ei mielestäni ole kyse lotraamisesta muualla kuin Jessen puheissa. Kokonaisuutta tarkasteltaessa ongelmakohteiden pari litraa per hehtaari kiertoajan kuluessa tuskin on sen suuruusluokan asia, että potentiaalia vähentämiseen on. Vaihtoehtona on Jessen ehdottama tapa, jossa glyfosaattilitrojen kulutus korvataan bensalla käyttäen kertoimena sataa.

    r.ritva

    Kertyipä mielenkiintoista keskustelua.Vaan kukaan ei osaa kertoa mistä tuo glyfosaatti jota myydään useimmilla tuotemerkeillä on valmistettu taitaa piiloutua ns.liikesalaisuuksien piiriin.
    Valvira mielestäni hyväksyy tai kieltää myynnin tuonnin.Tietysti ohjeiden mukaisesti.Mielestäni olisi taas sallimassa.
    -Metsiin.Miksi?Nehän ovat eläneet tuhansia vuosia ilman ruiskutuksia.Onko kyse yksipuolisessa metsänkasvussa.Joka ohjautuu laajoihin paljaaksi hakkuisiin.Ehkä tuokin problematiikka hoituu ns.jatkuvalla kasvatuksella ja metsien monimuotoistumisella.
    Oisko juuri tuo yksipuolistuminen ollutkin syynä valtaviin kirjanpainaja tuhoihin.
    Vijelymaan hinta ei ole todellakaan verrannollinen ylikansoittumisiin ja nälkään.Kuten tiedetään viljelijän osuus leivästä ei ole juuri mitään
    Mielestäni jokainen saa toimia omaisuudellaan ja hankkia tarpeettomiakin tuotteita jos rahkeet kestävät ja ovella on aina odottamassa uusi rahastuskeino jota mm.Monsanto rummuttaa tarpeelliseksi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 89)