Kyse ei ole siitä, kuinka moni glyfosaattia on käyttänyt. Kyse on siitä, kuinka paljon glyfosaattia käytetään. Toistaiseksi käytön määrä lienee niin vähäinen, ettei sillä ole mitattavia vaikutuksia.

Metsähallitus aikanaan lentomyrkytti omat metsänsä, ja tappoi lehtipuut pois. Nyt metsähallituksen metsät ovat kasvaneet pöljän lailla ja siitä voi todeta olleen erittäin suuri hyöty. Auraus ja myrkytys ovat olleet tehokkaita tapoja lisätä metsänkasvua. Mitään pysyvää haittaa vesistöihin tms. ei ole ilmennyt, mutta myrkytyksen lopetuksen jälkeen hirvikannat vesakoiden mukana ovat räjähtäneet. Itse tapan pajukot tms. armotta myrkyllä pois.

Niistä raivaussahan levityslaitteista kai luovuttiin, kun niillä ei oikein homma onnistunut. Oli kai suutin joka ruiskutti terän alapinnalle, mutta jossain lehdessä näin kokeiluista kuvia, siinä todettiin että jää liian vähän kantoon, ei tehoa. Sitten oli sahassa pensseli jolla nutlattiin, mutta se vaati sitten enemmän kuin tupla ajan. Siinä lukemassani artikkelissa todettiin että tehokkain ja varmin tapa oli nutlata erillisellä pensselillä, ämpäri toisessa kädessä, aina tankillisen sahauksen jälkeen. Työlästä, mutta lopputulos kuulemma hyvä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Lentoruiskutusten aikaan glyfosaatti ei ollut vielä markkinoilla tai se oli vielä varsin arvokasta tavaraa. Ennakkotorjunnassa sitä ehdittiin käyttää jonkin verran joko äestykseen liittyen tai erillisenä käsittelynä metsäkoneella. Lentolevityksessä käytettiin MCPA:ta 2.4.5D tehoainetta tai niiden seosta. Lentolevityksestä oltiin hetken aikaa hyvinkin innostuneita kun metsähallituksella ja yhtiöillä oli vielä metsälentokenttäverkostokin olemassa. Niitä lentokenttiä rakennettiin muuten hyvinkin 200kpl ja ne palvelivat ensisijaisesti metsänlannoitusta.

Lentolevitystä tutkittiin paljon ja ei pelkästään ympäristö ja työsuojelun näkökulmasta. Toimintaa oli jokseenkin vaikeaa johtaa kun sopivaa levitysaikaa oli kussakin maantieteessä ehkä vain pari viikkoa. Jos levitys tehtiin liian aikaisin, niin havupuut vioittuivat (harvoin kuolivat) ja jos levitys myöhästyi, niin vesakossa oli jo ruska ja tehoaine ei kulkeutunut runkoon. Oma mielikuvani on, että se oli jokseenkin toivotonta hommaa puhtaasti metsänhoidollisestikin.

Ennakkotorjunta, eli ruiskutus ennen istutusta tai kylvöä onnistuu hyvin ja siihen ei ilma-aluksia tarvita. Ja lopputulos on sama tai parempikin. Täysin ilman raivaussahatyöstöä ei ennakkotorjumallakaan selviä, mutta työmäärä ja kustannuksia se vähentää dramaattisesti. Ja parantaa istutustaimien kasvua kun juuristokilpailua ei ole. Samaan tulokseen, korkeammin kustannuksin, päästään koneellisella kitkennällä, se on kyllä hyvä systeemi kun ajoitus vaan on oikea.