Keskustelut Metsänhoito Glyfosaatti syöpävaarallista, vaikuttaa kauan juurien kehitykseen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 80)
  • Glyfosaatti syöpävaarallista, vaikuttaa kauan juurien kehitykseen?

    Ylen nettisivuilla kerrotaan, että taas kerran harkitaan glyfosaatin käyttökieltoa. Kaiketi pääasiassa sen käyttöön liittyvien syöpäriskiepäilyjen vuoksi. Jutussa todettiin myös, ettei varmuudella tiedetä sitäkään miten aine vaikuttaa juuristoihin.

    Ainettahan kertovat jotkut täällä käyttävänsä. Epäilemättä tappaa heinän. Mitä muutakin?

  • jees h-valta

    Heh, vai pitää sitä nieleskellä pakokaasuja jos raivaa moottorisahalla.
    Kyllä ajatus on alunalkaenkin ollut aika selkeä eli käytetään silloin tehdasseosta ja useimmiten kuitenkin teen poltinpuuta enkä mitään varhaisperkausta. Aivan sama määrä altistusta kuin yleensä metsätöissä tulee. Eikä se raivaussahan putki niin kaukana siitä ihmisen neesusta ole sekään.
    Kaikki myrkyt kuuluu nostaa tikunnokkaan ja mieluiten lähettää Riihimäelle ongelmajätelaitokseen asianmukaiseen tuhoamiseen.
    Kaikkialla sillä vain ruokitaan laiskaperseisyyttä!

    Timppa

    Mielenkiintoisia näkemyksiä aiheesta. Onko glyfosaatti oikein käytettynä vaarallista. Ei varmastikaan erittäin vaarallista, tuskin kuitenkaan täysin haitatontakaan. Kun sitä ei käytä, niin ei saa hyötyä, mutta ei haittojakaan.

    Miten tulevaisuudessa? Oma veikkaus on, että se tullaan mahdollisesti kieltämään jossain vaiheessa ainakin EU:ssa. Ehkä noiden epäluulojen vuoksi tai siksi, että löytyy paremmaksi luultu aine. Epäilemättä sellaista tutkitaan monessa laboratoriossa. Aiemmin on kielletty monia aineita kuten hyönteismyrkky DDT, lyijy autojen bensan lisäaineena, erilaisia freoneja, hehkulamput EU:ssa. Siis kieltolista on jo varsin pitkä ja varmaan lisää seuraa. Nyt maanviljelijät ovat ahtaalla, joten myrkyn käyttöä rajoittamalla ei heidän taakkaansa varmastikaan haluta lisätä kuin aivan välttämättömässä pakossa. Jos siis kyse olisi vain metsätaloudessa käytettävästä aineesta, niin kielto olisi paljon todennäköisempi.

    Aimo Jortikka

    Ei se ruiskuttajalle ainakaan kovin vaarallista ole kuin kuin suojainohje on vain kumisaappaat ja lippalakki sekä kemikaalin kestävät käsineet. Voi esim hengittää vapaasti glyfosaatit sisuksiinsa kun ei edes hengitystiet altistavissa työvaiheissa tarvi käyttää hengitysuojainta.

    Jätkä pätkät

    Tuolla edellä joku puhui sahan pakokaasujen vaarallisuudesta. On toki pakokaasut epäterveellisiä, mutta niistä on kuitenkin jo lyijy poistettu. Ainakin pari pienkonevalmistajaa on lanseerannut markkinoille sahamalleja, joissa on katalysaattori. Jotkut hirrenveistäjät käyttävät ainakin sellaisia sahaillessaan varauksia ja salvoksia hallissa tai muuten sisätiloissa.
    Glyfosaattia käytettäessä kannattaa aina käyttää ohjeiden mukaisia suojaimia ja varovaisuutta myös.
    Se ei ole varsinainen elintarvike, eikä edes lisäaine leipään.

    Gla

    En tiedä, mitä kaikkea muuta tappaa kuin heinän. Taimet näyttää kuitenkin kasvavan, kun aiempia epäonnistumisia olen glyfosaatin avulla paikannut. Eikä heinikkokaan kokonaan ole nitistynyt, vaan toipuu vuoden jälkeen hyvää vauhtia. Ellen glyfosaattia mm. hirvituhon takia uusintaviljelyyn joutuneella alalla saisi käyttää, jäisi kunnollinen metsä kohtuullisessa ajassa syntymättä ja tuolla alalla tuotetut kotimaiset, uusiutuvat raaka-aineet aikanaan hyödyntämättä. Edelleen tämä on seikka, minkä nykyihminen herkästi unohtaa, kun isiemme aloittama työ metsien kasvun parantumiseksi tuntuu olevan itsestäänselvyys. Ei sitä ilman ympäristöhaittoja ole saavutettu, mutta ilman työt olisimme ihan eri tilanteessa kuin nyt. Kuitenkin nykyään osataan metsää kasvattaa vähemmillä haitoilla kuin ennen, mutta totaalikieltoja ei pitäisi asettaa ilman faktaa haitoista. Ja metsän osalta sellaista ei tietääkseni ole. Todennäköisesti siksi, että mitättömien käyttömäärien takia haittoja ei voida havaita.

    Erityisen merkittäväksi tällaisen tekee se, että Tekniikka ja Talouden mukaan ympäristöjärjestöt ovat jättäneet yli 100 valitusta tai huomautusta tavoitteesta lisätä puun käyttöä. Jaan heidän kanssa huolen monimuotoisuuden säilymisestä, mutta siksi mielestäni siellä missä puuta tuotetaan, pitää puuta tuottaa tehokkaasti. Vain tälla tavoin on varaa jättää pinta-alaa suojeluun ja muuhun kuin metsätalouden käyttöön. Eikä unohtaa saa sitäkään, että puulla voimme korvata merkittävän määrän uusiutumattomia raaka-aineita.

    Gla

    Se, että 2-3 vuoden ajan kiertoaikana käytän ongelmakohteissa pari litraa hehtaarille/vuosi glyfosaattia, ei mielestäni ole sellainen ympäristöongelma, mitä pitäisi ratkoa glyfosaatin käyttöä hankaloittamalla. Jos jotain pitää tehdä, se on glyfosaatin käytön tarpeen poisto. Mutta se taas vaatii eläinten tappamista, joten vihreät ei sellaista voi hyväksyä. Toisaalta kun yksi glyfosaatin vastustaja ajelee 3-litraisella nelivetoisella katumaasturilla ulkoilemaan verovähennysmahdollisuudesta nauttien ja itse koitan autovalintaani kohdistuvasta vähättelystä huolimatta rajoittaa ajot huolletulla Corollalla minimiin, alkaa ympäristöongelmia käsittelevä keskustelu saada koomisia piirteitä. Kielletään mielummin tupakointi, jos jotain pitää kieltää.

    Korpituvan Taneli

    Ei ole elintarvike tosiaankaan, mutta lisäaine leipään se on. Tietääkseni sitä käytetään leipäviljan vilelyssä pysäyttämään kasvu, siis tuleentumisen edestäjä.
    Kun nyt ensin kiellettäisiin tämäkin homma ja kattottain sitten.

    Kyllä jeesmies on hiukan oikeassakin, siinä turhassa käytössä. Kyllä jostain 50-luvun lopulta on maa- ja metsätaloudessa ilmennyt ihan selvää hinkua kemikalioittten käyttöön, silloinkin kun muutenkin pärjättäisiin.
    Pahimmat ylilyönnit kuten bladan hyönteisten tuhoamiseen ja laajat vesakkoruiskutukset metsissä on jo kielletty.
    Toivotta vasti tässä asiassa nyt säilyy pää molempiin suuntiin riittävän viileänä, ettei tule ylilyöntejä.

    Istutuksen yhteydessä on varmasti metsässä sellaisia alueita eteläisessä Suomessa että apua tarvitaan kemikalioistakin. Heinäkasvit, kastikat sun muut, siina menee sitten samalla vesakon alkukin. Sen sijaan varsinaiset vesakkojen kuritukset kyllä pitäisi hoitua mekaanisestikkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Näissä myrkkyasioissa vain ei voida kulkea ”kultaista keskitietä” vaan on joko totaalikiellettävä tai sitten ei juuri rajoituksista apua ole.
    Ihminen on juuri seenverran itselleen valehteleva että keksii tekosyitä milloin mihinkin ”filunkkiin”.

    Gla

    Jees, mitä ongelmia metsätalouden glyfosaatin käytössä on todettu? Vasta sitten on mahdollista perata keinoja ongelmien ratkomiseen, kun ongelmat on tunnistettu.

    Pete

    Jeessi, en ole huomannut isojen metsänomistajajoukkojen innostuneen kemiallisesta metsänhoidosta, eli siinä mielessä ”filunkia” ei näytä tapahtuvan lainkaan. Käyttö on olematonta vaikka kultainen keskitie on kaikkien käytössä. Enkä usko tähän tulevan minkäänlaista vetoa jatkossakaan. Ylipäätään nykyinen ja tuleva sukupolvi korjaa nyt edellisetn polvien kylvämää satoa. Metsien hoito on keskimäärin huonolla tolalla. Kasvatusmetsiä on nyt paljon ja ne puskevat puuta vaikkei tekisi mitään, mutta kun kurkistaa yhden sukupolven yli, niin metsänhoidon taso ei näytä ainakaan hyvältä.

    Metsäyhtiöt ja MHY:t eivät tarjoa edes pyydettäessä kemiallisen torjunnan palveluita joten käytännössä eletään jo Jeessin kemikaalittomassa haavemaailmassa. Jos glyfosaatin käytölle on tarve, niin levitys täytyy hoitaa itse kuten 30.12.2016 lähettämissä kuvissani on tehty (Vasemmalla yksi pieni toimenpide tehty…).

    Sertifiointi rajoittaa käytön vain tilanteisiin joissa se todella on tarpeen ja eihän siinä muuten mitään järkeä olisikaan. Kustannus se levitys ja aine kuitenkin on.

    Tehokkuudesta olen samaa mieltä kuin joku tuossa aiemmin. On luonnon monimuotoisuudenkin etu, että puuta tuotetaan tehokkaasti niillä kuvioilla millä sille on hyvät edellytykset. Jatkossa puuta tarvitaan enemmän ja se kasvatetaan entistä pienemmällä alalla. Samalla saadaan tehoa niiden alueiden suojeluun joilla aidosti on monimuotoisuutta.

    Esimerkkinä lähes 5 miljoona suometsähehtaaria. Olen aika vakuuttunut, että valtaosa näistä jää tulevaisuudessa pois puun tuotannosta. Tämä kasvussa oleva puusukupolvi kyllä käytetään, mutta jatko on todellakin hämäränpeitossa. Täytyyy muistaa, että lähes kaikki metsä-ammattilaiset valjastettiin noin 20 vuoden ajaksi soiden metsittämiseen. Nyt meillä ei ole enää tekijöitä ja osaajat ovat vielä vähemmässä, siis suometsäosaajat.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 80)