Haavan kantoihn olen vuosien saatossa sivellyt,ei ole vesoja puskenut .Pellonlaita pajukot myöskin vuosien saatossa glyrosaatilla ruiskutettu,sekä viimeisin pellon metsitys viime keväänä.

Sitä käyttöäkin on niin monenlaista!
Eikös sitä käytetty vehnäviljelyksilläkin tuleentumisen nopeuttamiseen, senhän sitten kuluttaja popsii makeisiin suihinsa.
Hiukan eri asia kun käytetään esim. Joulavehnän torjuntaan kesantopellolla.
Vielä erilaisempi on asia jos käytetään heinän torjuntaan kerran kiertoajassa metsänviljelyssä.

Parempi olisi, jos nyt ensin kiellettäisiin käyttö suoraan elintarvikkeisiin. Hitaat käännökset ovat kaikessa varmimpia.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Luonnossa on aivan se sama kiertääkö joku myrkky lyhyemmän tai pidemmän kaavan mukaisen kierroksen. Niin kauan kun ihminen käyttää luonnon antimia niin maasta pellolta kuin metsästäkin on riski saman suuruinen. Mistä sitäpaitsi voi tietää kuka on juuri ruiskuttanut metsässään myrkkyä kun menee sieniä tai marjoja poimimaan. Ja vesistön kautta on ainakin varmaa saanti. Pohjavettähän me pääasiassa juomme ja se on aivan saman kuntan alla pellolla kuin metsässäkin. Mutta ensin kannattaisi kieltää turha käyttö kuten juuri metsässä. Pelloilla ainakin varoajat pitemmiksi ja mihinkään viljan tuleennuttamiseen nyt ei tietenkään missään tapauksessa. Siitä olisi hyvä aloittaa ja nopeaan.

Luomu on länsimaisen etuoikeutetun kuluttajan luxusta johon valtaosalla maailman väestöstä ei koskaan tule olemaan varaa.

Markkinaehtoisesti ja tilatasolla luomun tuottaminen on toki aivan ok, mutta mitään ylimääräisiä tukiaisia sen tuottamiseen ei pidä ohjata. Markkina ohjatkoon ja tuottajat tuottakoon. Jos kysyntää kerran on, niin miksi luomun osuus on pysynyt pienenä? Se toki tiedetään, että luomun osuus tuotannosta on vielä hehtaariosuuttaankin pienempi. Isossa kuvassa luomun paremmuutta ympäristönkään kannalta ei ole pystytty todistamaan. Pelkkä ideologinen asioiden toistaminen ei vielä muutu tieteelliseksi tutkimustulokseksi. Luomussa satotasojen lasku johtaa nykyistä isomman pinta-alan käyttämiseen maatalouteen ja pellon lisäys, tehdään se sitten luomussa tai tavanomaisessa, aiheuttaa ne negatiiviset ympäristövaikutukset josta ollaan huolissaan.

Glyfosaatti on tikun nokassa lähinnä siksi, että se on Monsanton kehittämä ja Monsantoa pitää tietysti jokaisen tiedostavan ihmisen vastustaa. Ja ei siinä mitään, kyllähän se on ”kova” firma siemenbusineksessa ja siihen liittyy perustellusti ongelmia lähinnä kehittyvissä maissa. Luomussa ja kestävässä tavanomaisessa tuotannossa hyvin paljon samoja elementtejä ja opittavaa puolin ja toisin. Pellon kasvukunto ja viljelykierto ovat kaiken perusta.

Jeessi haluaa kieltää minulta glyfosaatin käytön metsätaloudessa, mutta minä en sitä hyväksy. En ole tulossa jeessin metsiin ruiskuttamaan enkä vaadi häntä lopettamaan luonnonvastaisen hybridipuulajin kasvattamista.

Luonnonvastaista se minusta kuitenkin on, mutta en ole sitä sinulta kieltämässä. Mites se vastavuoroisuus? Puhumalla myrkyistä ja niiden hajoamattomuudesta luot mielikuvaa, että glyfosaatinkin osalta olisi näin. Onko sinulla esittää heittojesi tueksi jotain faktaakin?