Keskustelut Puukauppa Futuurit puukauppaan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Futuurit puukauppaan

    Puukaupan hintatilastot laahaavat todellisuuden jäljessä.

    Tähän auttaisi edes jonkun johdannaisen lanseeraaminen myös puukauppaan, mikä tavallaan markkinoiden näkemyksen mukaisesti ”ennustaisi” tulevia hintoja. Futuuri voisi olla määritelty esim rekkakuormalle tukkipuuta ja rekkakuormalle kuitupuuta erikseen, mutta ympärivuotisesti käytettävän tien laidassa. Siis futuurin hinta määräytyisi kaupankäynnissä markkinapaikalla (pörssissä) ja kaupassa sovittaisiin 50 mäntytukkikuution hinta esim lokakuun 2018 loppuun em. ehdoilla.

    Kaupasta todennäköisesti suurin osa käytäisiin spekulatiivisenä, mutta näin saataisiin todellinen ”omalla rahalla” arvio tulevista hinnoista.

    Tällä hetkellä hintatilastot perustuvat neljän viikon liukuviin keskiarvoihin, mitkä julkaistaan vielä noin puoli viikkoa myöhässä. Tiedot tulevat metsäteollisuudelta. Hintoja ei varmasti suoranaisesti vääristellä, mutta lienee erittäin selvää, että teollisuus ilmoittaa hinnat itselleen edullisessa muodossa. Tämänkin lehden sivuilla on paljon käyty keskustelua kuidun hinnan piilottamisesta runkohintoihin, hinnoissa näkymättömistä eduista ja jopa kauppakirjan ulkopuolisista lisähinnoista.

    Tämän hetken markkinatilanteessa esimerkiksi pitkän keskiarvon hinnat eivät millään kuvaa tilannetta juuri tällä hetkellä.

     

  • A.Jalkanen

    Voihan siitä menneestä tilastosta ekstrapoloida eli ennustaa tulevan kehityksen.

    Keskiarvohinnoissa ei näy leimikkotekijöiden vaikutus. Jos joku tekisi laskurin, jolla voisi ennustaa hinnan omalle leimikolleen keskiarvotilastoa apuna käyttäen? Vaikka metsään.fi palveluun tai Kuutioon? Mukana olevia muuttujia olisivat mm. paikkakunta, leimikon puuston tilavuus puulajeittain ja puutavaralajeittain, puuston keskijäreys, metsäkuljetusmatka, korjuukelpoisuus (kesä/talvi/kelirikko) ja leimikon sijainti.

    harrastelija

    Onko nykyisellä takuuhinnalla oikeaa merkitystä? Siinähän on ainakin se hyvä puoli, että hinta ei ainakaan laske.

    Menninkäinen

    Futuurit toisivat vain kauppaan keinottelijat väliin pyörimään. Ne käärisivät vain oman siivunsa alkutuottajan osuudesta pois.

    Rane2

    Rane ei oikein ymmärrä näitä futuureita mutta jos tällä hetkellä tekee kaupat ja leimikko hakataankin kahden vuoden päästä niin todennäköisesti silloin harmittaa jos hinta on sen ajankohdan mukainen.Puukaupassa on niin paljon muuttujia ja epävarmuustekijöitä että jos edes hinta on varma niin siitä kannattaa pitää kiinni.

    ollikolli

    Kannatan ehdottomasti. Olisi kaikkien osapuolien etu jos hintariskia voisi suojata johdannaistutteilla. Raaka-ainemarkkinat ovat toimivat ja mahdollistavat lapinakyvan hinnanmuodostuksen ja riskien siirron osapuolien kesken. Hinnan lapinakyvyys ja mahdollisuus ”lukita”sopiva hinta itse valittuun ajankohtaan edistaisi aidon markkinahinnan muodostumista. Futuurikauppa myos mahdollistaisi muiden markkinatoimijoiden osallistumisen kaupankayntiin. Mita enemman osallistujia , sita vaikeampi on manipuloida hintaa. Nain tilanne oleellisesti parantuisi, kun hieman karjistaen ostopuolella olisivat muutkin kuin kolme isoa. Parasta olisi tietysti etta hintainformaatio olisi reaaliajassa ja kaikille toimijoille saatavilla samanaikaisesti.

    Nykyinen hintatilastointi on ketjun aloittajan mukaisesti vanhentunutta tietoa ja osa kaupoista menee kokonaan tilaston ohi (runkohintakaupat) ja kaiken maailman bonukset, taimet , laanit ja murskeet ym kaupan vauhdittajat eivat nay tilastoissa ollenkaan.

    2 vuoden korjuuajan myontaminen on ihan turhaa loperoilya myyjan puolelta, nykyisin voitaisiin ihan hyvin sopia korjuuajankohta esim 6 kk sisalla seka toimenpiteet jos korjuu siirtyy. Esim niin etta korjuun myohastyessa ostaja maksaa lisaa tai myyja voi vetaytya kaupasta tms.

     

    Rane2

    En tuostakaan kaikkea ymmärtänyt mutta kahden vuoden korjuuaika on kai itsessään jonkinlainen futuuri.

    https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/mita-futuurit-ovat

     

    Puuki

    Kahden vuoden korjuuaika on futuuri joka suojaa ostajaa mahdolliselta hinnannousulta mutta myyjälle ei ole vastaavaa olemassa. Joskus oli sopimusmyyjillä (ja on osin vieläkin rajoitettuna)  hintatakuu. Se oli takeena että ei mene puut liian halvalla samana vuonna tehtyjen kauppojen kanssa jos hinta nousee.

    Futuurikauppa saattaa tosin irtautua kokonaan reaalikaupan hinnoista, kuten kävi joskus aikoja sitten (olikohan) Hollannissa tulppaanikaupassa, joka oli ensimmäinen spekulatiivinen futuuríkauppa kohde. Siitä tuli ihan ”tuurikauppaa” kun hinnat nousi pilviin ja lopulta kait paljon henk.koht. konkursseja ym. vähemmän mukavaa.

     

    Timppa

    Futuurithan sopivat vain yksinkertaisten tarkasti määriteltyjen tuotteiden hinnoitteluun.  Siis vija, metallit, öljy yms.  Eli  kustannuksia ei synny tuotteen laadun määrittämisessä.  Metsässä on vaikka kuinka paljon muuttujia pu.unlaatu, eri tavaralajien osuudet, korjuuolot, ilmaston vaikutus ym ym

    En kyllä voi uskoa, että tuollaista järjestelmää puun hinnan ennakointiin voisi millään järjellisillä kuluilla pyörittää.  Ja sitten sekin, että kuka sitoisi rahansa.  Ennenhän oli jobbareita, jotka harjoittivat tuo tyyppistä toimintaa.  Tekivät puukauppoja ja myivät sitten kaupan eteenpäin.   Pelasi tietysti nousevien hintojen aikaan, mutta laskevien hintojen aikaan  oli vaikeuksia.  Joskus puunmyyjä ei saanut rahojaan ja jobbari meni konkurssiin.  Ihan kuten edellä kirjoitettiin.

    Kuten tiedetään, niin niistä futuureista pitää maksaa.  Sekin raha on pois metsäsektorilta.

     

    ollikolli

    Timpalle voisin kommentoida, etta esim raaka-oljyssa on eri oljylaatuja pilvin pimein, silti referenssihinta otetaan Brent oljylaadusta, joka itse asiassa on vain hyvin pieni tuote oljykaupassa. Siita huolimatta kaikki muut oljylaadut seuraavat brentin hintakehitysta ja niissa sitten joko hinta brent + xx $ tai brent – xx $. Ihan samalla tavalla puukaupassa voidaan maarittaa kuusitukin m3 hinta ja sitten lisata/ vahentaa korjuu/kuljetus/laatu jne.

    Mita tulee vastapuoliriskiin eli siihen etta futuurikaupan toinen osapuoli ei pysty vastaamaan huutoonsa , niin se on ratkaistu siten etta kauppapaikka on tehnyt sopimuksen ns selvitysyhtion kanssa joka hoitaa rahaliikenteen. Futuurikaupasssa kaupanosapuolet asettavat vakuudet , jotka muuttuvat futurin hinnan muuttuessa taaten sen, etta voimakkaiden hinnanmuutosten tapahtuessa ei tapahdu naita ”konkursseja” jolloin kaupanosapuoleta jaisi rahat saamatta.

    Hintojen markkinaehtoinen muodostuminen mahdollistaa sen , etta kaikilla toimijoilla on yhtalainen tieto oikeasta hinnasta. On talousteorian mukaisesti tehokkaiden markkinoiden yksi maaritelmista.

     

    pihkatappi

    Kuitupuun hinta johtaa tehokkaisiin markkinoihin, kun kaikki tietävät että hinta on sama kuin viime vuonna. Jos hintakuri pettää ja hinnat nousevat, puun saanti taas alemmilla hinnoilla aiheuttaisi seisokkeja ja valtion pitäisi säätää jotain että pyörät saataosiin taas pyörimään. No nythän kaikki tietävät että sellubuumi kestää pitempään, jolloin olisi luontevaa että kuitupuunkin hinta nousee radikaalisti, kun sellua menisi enemmän mitä metsistä irti saadaan. Saa nähdä tuleeko valtio apuun, että saadaan kohonneen puunhinnan tuomat veroeurot kuitenkin siirrettyä osingoiksi sellufirmojen omistajille. Ilmeisesti metsät ovat väärien ihmisten omistuksessa ja osakkeet oikeilla ihmisillä. Ulkomaillehan noista osingoista puolet virtaa ja se kuitenkin parempi, kuin se että metsänomistaja saisi enempi tuottoa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)