Keskustelut Metsänomistus FSC:n riskialue yllätti

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 809)
  • FSC:n riskialue yllätti

    1.7.2019 Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotaan heinolalaisesta metsänomistajasta, jonka normaalisti hoidettuun talousmetsään oli pyytämättä ja yllättäen ilmestynyt 80 hehtaarin FSC:n HCV-merkintä. Tästä korkean suojeluarvon HCV-merkinnästä ei tule minkäänlaista ilmoitusta metsänomistajalle. Metsänomistaja ei itse ole mukana FSC-sertifikaatissa, vaan PEFC:ssä. Asia tuli sattumalta ilmi vasta lumituhojen takia tehtävän metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä. Samalla omistajalla on entuudestaan jo Natura 2000 alue, valkoselkätikan suojelualue, sekä kallioidensuojelualue. Kyllä aivan aiheellisesti voidaan jo mukailla vanhan taistolaislaulun sanoja, että ”Metsäsi eivät ole sinun metsiäsi!”

  • A.Jalkanen

    Metsäsertifioinnin kriteeristö onkin poliittinen, sidosryhmien keskenään sopima kompromissi siitä, miten metsien kestävää käyttöä mitataan. Aika vähän sillä on tekemistä tutkimuksen kanssa.

    Mitä tuohon ylpeyteen tulee, siis että onko aihetta ylpeillä, niin vastaus riippuu kovasti keneltä kysytään. Minun mielestäni takana on loistava menneisyys ja on yhtä loistava tulevaisuus edessä. Pientä hienosäätöä aina toki tarvitaan, mutta isossa kuvassa sanoisin näin. Hienosäädöllä tarkoitan optimointia, niin että metsäklusteri palvelisi mahdollisimman hyvin yhteiskuntaa.

    nuori isäntä

    Pakko kysyä AJ. Mitä nämä hienosäädöt mielestäsi olisivat?

    Puuki

    Melko hyvin on onnistunut hienosäätö metsän omistuksen osalta yhteiskunnan kannalta.  Puun hintaa on ”sopeutettu” vastaamaan hyvin teollisuudelle halvan raaka-aineen saantia.  Se johtuu pääosin muista tekijöistä kuin  metsän tutkimuksesta ja sen tuloksista.  Yksityinen metsänomistus on ollut ja on tuottavampaa yhteiskunnalle kuin yhteisomistus (=1 puolueen omistus) jota on kokeiltu monissa kommunistisissa maissa. Mutta metsänkasvatuksen kannattavuudestakin pitäisi pitää huolta puuhuollon sujumisen varmistamiseksi, jotta satsaukset metsänhoitoon ei valuisi hukkaan ja kaikki tuotot ulkomaille osinkoina ennen bankrottia.

    A.Jalkanen

    Puukilla on tuossa jo hyviä näkökohtia. Kestävä kehitys -käsite kattaa asian monet puolet. Sen mittaamiseksi meillä on PEFC-metsäsertifiointi. Summaisin jotenkin niin, että metsästä on saatavissa muitakin hyötyjä kuin puuta ja hiilinielua.

    A.Jalkanen

    Matti Kärkkäinen ottaa uusimmassa Metsälehden kolumnissaan kantaa FSC-sertin mukaisiin harvennushakkuisiin, joissa siis pitäisi jättää se 10 prosenttia lehtipuuta. Joissakin tapauksissa menettely johtaa metsänomistajan tukkitilin kannalta huonoihin valintoihin.

    Edellä tulikin jo esille ruotsalainen tutkimus, jossa todettiin ainakin kuusikossa hyödyllisimmäksi jättää lehtipuut ryhmiin. Vielä parempi olisi, jos sertin lehtipuuosuutta voitaisiin tarkastella tilatasolla eikä kuviotasolla. Silloin lehtipuita keskitettäisiin niille luontaisesti sopiville eli rehevämmille alueille.

    Huolta herättää myös se metsien inventoinnin tuottama tieto, että enää vain 5 prosenttia lehtipuustamme on rauduskoivua. Häpeällistä!

    Metsuri motokuski

    Niin eikös se lehtipuiden säästö ole vielä suosituksen asteella. Jokainenhan saa raivaukset tehdä vielä vanhaankin malliin.

    A.Jalkanen

    Jos olet sitoutunut FSC:hen, niin sitten lehtipuuosuuden säästö ei ole suositus vaan vaatimus?

    Timppa

    Taitaa tuo lehtipuuvaatimus olla vähän asiakaskohtainen.  Naapurissa on FSC-sertifioitu metsä.  Vähänlaisesti siellä lehtipuuta näkee vaikka kyse on periaatteessa vaatimuksesta.  Mutta silloin voinee selittää, ettei ollut, joten ei voitu säästää.

    A.Jalkanen

    Hakata vai säästää? Inarin yhteismetsä vetoaa hallitukseen pattitilanteessa, jossa 2900 hehtaarin metsää ei saa käyttää, mutta myöskään suojeluesitys ei toteudu.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.951877

    Puuki

    Se FSC-firmakin melko rikas jo nykyään, siellä on paljon hyvää palkkaa vetävia asiantuntijoita yms porukkaa.   Ostaisivat itse sen Inarin suojelumetsän. Valtio ei osta kun siellä on jo samanlaista suojelumetsää yli 72 % koko kunnan alueesta.  Muuten eikun käyttöön vain ja uutta kasvamaan. Hakkuut tietysti sivistyneesti ( eikä niin kuin naapurissa FSC -alueilla 150 ha aukoiksi.).

    Mielenkiintoista, että yhden puumotin lisäarvo on laskelmien mukaan yhteiskunnalle 240 € :a.   Myyt vaikka 500 mottia eh-puuta a 10  €/kiinto (netto)  , niin se tuottaa yhteiskunnalle 120 000  € – 5000 € = 115 000 € .  Lisäksi siitä mo:n 5000 €;sta menee luultavimmin vähintään puolet vielä erilaisina veroina valtiolle.     Ei semmoista lypsylehmää saa eikä voi lahdata.

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 809)