Syynä kaukokartoituksen tarpeeseen lienee kaksi asiaa. Ensiksikin, puuta ostetaan käymättä palstalla ja toiseksi, että halutaan näyttää FSC:lle että homma on hanskassa, riskit on minimoitu. Jos FSC-mix tuo myyjälle sen verran lisähintaa, että jatkuva kasvatus on yhtä kannattavaa kuin avohakkuu, tämä systeemi voi olla monelle myyjälle jopa mieluinen. Ennuste: ongelmaksi muodostuu sitten se, että poimintahakkuuta ja jatkuvapeitteistä sovitellaan kohteisiin joihin se ei sovi, tulee tuulenkaatoja ja uudistumattomia vajaatuottoisia alueita.

Niin, ja joku lehtikuusikko on kasvatuspuuvaiheessa ja vasta puolivälissä kiertoaikaansa kun 600 mottia voi olla hehtaarilla.

Tarkoittaa siis, että, jos noiden minimimittojen kokoisella yhtenäisellä metsäalueella on joku pienempi  ehdot täyttävä HCV-alue, niin siihen sovelletaan noita rajoituksia,

Odotellaan kokemuksia hakkuista. Epäilen että jos alueella on minimikoko niin pienempiä ei silloin huomioida mutta alueen koko voi täyttyä useammasta tilasta.

Visakallo: Siksipä viestissäni runsaspuustoinen olikin lainausmerkeissä. Toki metsäammattilaiset tietävät, että 300-400 m3/ha on ihan normaali talousmetsä. 500-600 on ehkä jo hieman poikkeava, ei sitäkään välttämättä silmällä erikoisena pidä jos puusto on pitkää, mutta mittaus saattaa tehdä mieli tarkistaa vielä kerran. Lintulan lehtikuusimetsän (ei enää Suomen alueella) 1200-1500 m3/ha varmasti näyttää jo kokeneenkin konkarin silmään runsaspuustoiselta.

Ehkä HCV-kriteerin asetus tuohon lukemaan on tehty katsomalla Suomen päätehakkuukypsien metsien keskipuustoa 209 m3/ha, ja unohdettu että Lapissa on hieman erilaiset puustomäärät kuin Etelä-Suomessa.