Keskustelut Metsänomistus FSC:n riskialue yllätti

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 809)
  • FSC:n riskialue yllätti

    1.7.2019 Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotaan heinolalaisesta metsänomistajasta, jonka normaalisti hoidettuun talousmetsään oli pyytämättä ja yllättäen ilmestynyt 80 hehtaarin FSC:n HCV-merkintä. Tästä korkean suojeluarvon HCV-merkinnästä ei tule minkäänlaista ilmoitusta metsänomistajalle. Metsänomistaja ei itse ole mukana FSC-sertifikaatissa, vaan PEFC:ssä. Asia tuli sattumalta ilmi vasta lumituhojen takia tehtävän metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä. Samalla omistajalla on entuudestaan jo Natura 2000 alue, valkoselkätikan suojelualue, sekä kallioidensuojelualue. Kyllä aivan aiheellisesti voidaan jo mukailla vanhan taistolaislaulun sanoja, että ”Metsäsi eivät ole sinun metsiäsi!”

  • Visakallo

    FSC joutuu vaikeuksiin etenkin venäläisen ja etelä-amerikkalaisen puun kanssa, kun kuluttajien tietoisuus sertifioinnin nurjista puolista ja suorista väärinkäytöksistä alkaa lisääntyä. Nyt vielä mennäään näin, mutta jatkossa asiat muuttuvat.

    Puuki

    Ala vaatimukset ihan etelässä 30ha ja normaalisti 50ha pohjoisessa enemmän. Näi jostain kuulin tai luin. En vain muista mistä… kyllä noiden alojen sisälle mahtuu puuhapalsta jos toinenkin…

    Niin,  eihän sen mahdollisen uuden rajoitetun metsänhoidon alueen tarvitse olla yhden ”puuhailijan”palstalla vaan vaikka useammankin vierekkäisen. Jonkin palstan sopiva hakkuu ilmeisesti estää sitten muuten mahdolliset hakkuurajoitukset vähän isommallakin alueella.

    Yksi mahdollinen METSO-kohde ilmestyi metsään.fi tietoihin heti keilaustietojen tultua nettiin nähtäville, mutta poistui sittemmin. Sillä kuviolla oli vain  iso haapa lammen rannalla, jonka perusteella oli ilmeisesti potentiaalinen metsälakikohde  (se haapa jää muutenkin pystyyn päätehakkuun jälkeen) . Myöhemmin on tullut toinen alue karttoihin. Ojanvarsimetsikkö, jossa hakkuita ei ole tehty kymmeniin vuosiin; se luultavasti lahopuiden takia.  METSO-kohteista saa jonkinlaisen korvauksen, jos niistä tekee suojelualueita.   HCV-kohteissa voi joutua  maksumieheksi alenevan tuoton takia ilman mitään korvauksia .

    puunhalaaja

    Spekulatiivinen kysymys: Alue määritellään hcv-alueeksi, koska siellä on paljon lahopuuta. Avohakkuu ei enää onnistu, ainakaan näille tietyille firmoille. Mutta entäs jos omistaja keräilee lahopuut pois ja tekee ne polttopuiksi. Onko alue tämän operaation jälkeen enää Hcv –  alue?

    kuusessa ollaan

    Eikös HCV-kelpoisuus määritellä lopullisesti hakkuun yhteydessä, eli jos silloin todetaan luontoarvojen olevan alhaiset, ei HCV-arvoa enää ole? Tosin, nyt on ilmennyt, että metsäyhtiöillä on hakkuusopimuksissa pykäliä, joilla voivat näiden pefc ja fsc hommien rikkomisten epäilyistä perua kaupan ja vaatia esim ennakkorahat takaisin…melkoisen uhkaavia hommia ?

    puunhalaaja

    Jos maanomistaja ei ole sitoutunut sertiin, niin eihän hän silloin riko mitään sopimusta lahopuut kerätessään. Alueen luontoarvohan arvioidaan siinä vaiheessa kun aletaan kauppaa hieromaan. Jos luontoarvoa ei enää ole, niin mikä estää avohakkuun?

    En nyt siis kannusta tällaiseen, päinvastoin pelkään moista kehitystä.

    Timppa

    Myy ne kerätyt lahopuut sitten jollekin energialaitokselle toimitettuna.  Luonto kiittää.

    derHorst

    Onko jollakin jäänyt leimikko ostamatta hcv-merkinnän takia? Maastulli näistä on kirjoittanut, mutta en ole ainakaan huomannut sieltä näin käyneen. Maalaillaanko tässä kuitenkin piruja seinille ilman suurempia vaikutuksia? Vai onko kuitenkin kyseessä sertifikaattien tappelu? Itsellä joitakin hehtaareja, alle kymmenen, Metso- merkinnällä metsään. fi :ssä, mutta voisi kai ne suojella korvausta vastaan, jos niistä ei kauppa syystä tai toisesta kävisi. Tuo kaikkihan on paikkatietoanalyysillä tehtyä tarkastelua ja tarkkuudet sen mukaisia.

    Timppa

    Systeemi on ollut käytössä vain pari kuukautta ja näin kesäaikana kauppa  muutenkin hiljaista, joten kokemukset ovat vähäisiä.  Omasta kaupasta sen verran, että ostaja kertoi, että piti tarkastaa tuo lahopuumäärä.  Sitä ei ollut lähellekään 20 m3, joten kaupan teolle ei ollut esteitä.  Käsitykseni on, että ostajat ovat kyllä tarkkoja.  Jos määrää hipoo tuota 20 m3:ä, niin kaupan kanssa on varmasti vaikeuksia.

    Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin muutama lumituho tuo johonkin runsaspuustoiseen kuusikkoon helposti tuon 2o m3 meillä, jossa paras metsä on lähes 200 m merenpinnasta.  Ei kannata päästää tilannetta sellaiseksi, että esim 6 ha:n kuvio, jossa aikanaan on vaikkapa 150000 euron puut muuttuu myyntikohteesta ”kirjanpainajafarmiksi”.

    Kyllä tuon lahopuumäärän kanssa tullaan jatkossa olemaan vaikeuksissa.  Tietysti sitten periaatteellinen kysymys.  Valtion suojelualueilta saadaan täysimääräinen korvaus, mutta HCV-alueilta ei mitään ja riski on vielä se, että niiltä saattavat kirjanpainajat levitä ympäristöönkin.

    A.Jalkanen

    Kirjanpainajan vaivaaman kuusikon hakkuuseen saa varmasti luvan jo metsätuholain nojalla? Ellei, niin sitten siihen voi tehdä jatkuvan kasvatuksen hakkuun eli pudottaa ppa:n 10 hujakoille.

    Puuki

    Melko huonosti pysyy pystyssä isot kuuset, jos tehdään harsinta jossa jää jäljelle 10 PPA:n verran kuusia.    Semmoisia metsiä niissä HCV-metsissä kuulostaa olevan, paljon puuta hehtaarilla ja ehkä lahopuutakin . Tulee helposti 2 kauppaa peräkkäin .

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 809)