Käsittääkseni auditoinnit sisältyvät vuosimaksuun, mutta en ole varma. Pitää kysyä FSC:ltä. MG:n FSC hoituu Metsäliiton jäsenyydellä.

Kyllähän tämä FSC on ihan sairas systeemi metsänomistajien jymäyttämiseksi. Metsälaissa on metsänomistajille velvoitteet, jolla estetään metsien tuhoaminen ja tietyssä määrin luontoarvojen säilyttäminen. Niillä mennään.

Jos ”kuluttajat” haluavat vapaaehtoisesti lisäsuojelua, joka aiheuttaa metsänomistajille tulonmenetyksiä, niin eihän tulonmenetyksistä voida metsänomistajille lähettää maksulappua, aivan päätön ajatus.

Sen pitää toimia päinvastoin, metsänomistajan pitää saada korvaus, jos sitoutuu lakimääräistä suurempaan suojeluun. Eikä se korvaus tule siitä, että puunostaja mukamas maksaa puusta enemmän. Ei sitä pysty mitenkään korvamerkitsemään ja kun suurin osa on sertifikaatissa, se häviää kokonaan.

Lopputuotteissa pitäisi olla FSC-leima. Kun ”ympäristötietoinen” asiakas ostaa sellaisen tuoteen, siitä hinnasta kilahtaa esimerkiksi viisi prosenttia FSC:n tilille, joka tilittää saamastaan rahasta 90% FSC-sertifioiduille metsänomistajille.

Ikea käyttää ja Jysk alkaa myös käyttää tulevaisuudessa vain FSC-leimattua puuta.  Jos se puu tulee esim. Suomesta , on varmaan paikkansa pitävä leima , mutta jostain muualta tulevissa puuerissä en olisi kovinkaan varma onko merkinnällä sitä  merkitystä käytännössä.

Fsc:n lisäsuojelun korvaus tulisi olla erikseen maksettava lisä puun kantohinnan päälle .Kuten Planter esittää, ei sitä korvamerkkaamattomana voi pitää luotettavasti olemassa olevana.  Eli siis lisähinta suojelun lisäämisestä tod. kulujen mukaan.  Kun päätehakkuulla säästöpuita pitää jättää ~ 2 x tavallista enemmän ja täyssuojelualuetta 5 % pinta-alasta, niin sen mukaan lisäkorvaus . Esim. keskikasvuisen suojelualueen vuosikulut olisi 100 ha tilalla n. 4,3 x 30 € x 5 ha = 645 €  +  3  x 30 € ( 1 ha:n säästöpuulisän kulut) , Yht: 735 € / vuosi , kun on myyty  1 ha:n päätehakkuu.    Ts. noin 5,5% :n lisä kantorahaan vastaisi suojelukulujen lisääntymisen menoja (=  2,45 € /myyty motti, 300 m³/ha leimikolta ).       Lisäksi tulee  10%:n pinta-alan jk:n tai lehtipuiden kasvatusalat mutta niiden lisäkustannus (useimmissa tapauksissa se on lisäkust.) jääköön vaikka mo:n lisäomavastuuksi norm. suojelukulujen  lisäksi.

Puuta ostava yhtiö ja sertifirma saisi kustantaa yhdessä lisäkulut mo:lle puun hinnan päälle (hinta taulukoista; jos kantohinnat laskee entisestään , niin suojelulisäropo nousee vastaavasti) .   1,2 eukua metsäfirmalta ja saman verran sertifirmalta.  Mo maksaa oman osuutensa jo norm. säästöpuina ja reunametsävyöhykkeitä yms. jättämällä.    FSC,n paremmuusetu kuuluu loppukäyttäjän ym. maksettavaksi ; myös ”parempi” mo on vain mielikuva,  todellisuus ei käytännössä juuri muutu oli sertin nimi kumpi tahansa.

”Pula-aikana” laskevan puun hinnan aikaan lisääntyneet suojelukulut kuuluu sen hyödyn saajille (hyvä mieli suojelusta kuluttajille, metsäfirmalle menekin lisää ,  sertifirmalle joka perii kulunsa muilta) , ei yksistään mo:lle.

Keiteleen ukot kertoo tietysti tarinaa omalta kannaltaan suotuisasti.   Mutta tukkien hinnatkin on  muualla korkeampia kuin Suomessa.  Esim. Riikan satamahinnat.  Koivutukkikin ollut yli 60 € (v:n -18 hintapiikissä tais olla yli 70 €)  ja täällä vaneritukit jotain 40-kympin molemmin puolin.   Viron huutakauppahinnat samoin , vasta oli esillä palstallakin.  80 ja 100 €:n kieppeillä , kun täällä vastaavan laadun tukkien tv-hinnat on n. 55-60 €.     Kuitupuu on halvinta varmaan koko maailman metsäteollisuusmaista  juuri Suomessa.  Kallista on tuontipuu, ei kotimainen. Sehän on ollut tiedossa jo pitkään.