› Keskustelut › Metsänhoito › FSC-standardin uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 547)
1 2 3 … 41 42 43 … 53 54 55
  • Visakallo 12.3.2021, 19:02

    Tuttu tuo Heinolan tapaus. Isäntä jo yli 30 vuotta sitten pelissään mm. tikkametsien kanssa. Näyttää siltä, että jos on joutunut kerran suojelijoiden kartoille, olet siellä  sitten vuosikymmenestä toiseen. Aina niiltä löytyy kalupakista jotain uutta ja yllättävää.

    Planter 13.3.2021, 09:42

    Onhan se hyvä, että luontojärjestöt ilmaiseksi, vapaaaehtoistyönä kartoittavat luontokohteita, ettei tarvitse siihen käyttää verovaroja.

    Ihan aiheellisesti ovat tuoneet esiin kyseenlaisia savotoita, esimerkiksi metsähallituksen ja yksityisten hakkuut Inarissa.

    Ei voi mitenkään perustella isoja avohakkuita Ylä-Lapissa. Metsän tuotto on siellä kymmesosa metsän tuotosta etelässä. Avohakattu puu – ja hiilivarasto kestää kasvaa 200 vuotta takaisin. Matkailu-, metsästys -ja poronhoito vastustavat nekin hakkuita.

    Kun CO2 tonnin arvo päästökaupassa on  €40 ei voida kansantaloudellisesti eikä mitenkään muutenkaan perustella metsätaloutta Ylä-Lapissa, Ylä-Lapin metsät kannattaa säilyttää pääosin hiilivarastoina, joina niiden arvo on arvaamaton.

    MaalaisSeppo 13.3.2021, 11:24

    Päinvastoin Perko. Nythän Ylälapin puita voidaan hakata energiapuuksi. Serteistä ei haittaa. Energiapuuhan on päästötöntä. Tietysti vain niitä kohteita, joissa metsä uudistuu. Näin kai muissakin hakkuissa tehdään.

    Voi tietysti olla, ettei energiapuulla ole Lapissa kysyntää. Vienti Norjaan?

    A.Jalkanen 13.3.2021, 11:42

    Energiapuu ei ole päästötöntä, vaan päästö lasketaan maankäyttösektorilla eikä enää energiasektorilla toiseen kertaan!

    Puuki 13.3.2021, 11:51

    Millä sektorilla lasketaan lisääntyvä puun kasvu ja CO2- varaston lisääntyminen harvennuksen jälkeen tukkipuusaannon lisääntyessä ? Jos pienpuusta saatu e-puu lisää päästöjä, niin vesakon lisäkasvu (lehtipuuvaltaisissa metsissä varsinkin )ja kasvatettavien puiden kasvun keskittyminen tukkipuun kasvuun parantaa hiilitasetta myöhemmin.

    Norjaan viedään polttopuuta Suomesta. Aiemmin ainakin melko etelästäkin ajoivat rekoilla klapeja Pohj-Norjaan.  Paluukyydillä tuli varmaan turskaa ja kassilohta.

    MaalaisSeppo 13.3.2021, 12:10

    Energiapuun käytöstä ei käsittääkseni makseta päästömaksuja. Eli talousmielessä päästötöntä. Kai Suomen vihreät kohta saavat puullekin päästömaksun. Harjoittelevat varmaankin kiivaasti nopanheittoa. Voi olla, että sitäkin tarvitaan.

    Planter 13.3.2021, 12:11

    Fiksuja ovat Norjalaiset. Jos myyvät meille öljyä, niin päästöt menevät Suomen piikkiin. Kun myymme tilalle polttopuuta niin päästöt menevät taas Suomen piikkiin. Eikös polttopuut kuitenkin ole siellä nielulaskelmissa mukana ja ainakin välillisesti aiheuta kustannuspainetta.

    A.Jalkanen 13.3.2021, 12:15

    Tiedät Puuki vastauksen. Harvennusreaktio näkyy maankäyttösektorilla välittömästi, kun puuston kasvu lisääntyy. Vihreät ovat jo mietiskelleet sitä puuston päästömaksua…

    Puuki 13.3.2021, 12:28

    Sehän se on ongelma eräillä viheriäillä varsinkin, kun laskevat vain hakkuiden aiheuttamia CO2 päästöjä. Muuta ei osata tai haluta ottaa huomioon.   LS-järjestön omistaman soiden ennallistamisfirman laskelmatkaan ei pidä paikkaansa, koska ei lasketa lisääntyvien metaanipäästöjen vaikutusta kokonaispäästöihin.     Olevinaan hyvin kiire vähentää päästöjä metsäpuolella hakkuita vähentämällä mutta sama logiikka ei pädekään omassa toiminnassa soiden ennallistamisessa.   Metaani vaikuttaa haitallisimmin  juuri alkuvuosina ennallistamisesta ,  myöhemmin vähemmän (vaikutus vähenee vain jos sen päästömäärä /v. pienenee ko. kohteella) .  Kasvihuonekaasupäästöt ja niiden määrät on varmaan kokonaan riippuvaisia tahosta joka niillä tienaa.

    Planter 13.3.2021, 17:31

    Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.

    Maa-ja metsätalousministeriöllä on valmis malli, miten yhteensovitetaan metsästäjien ja metsätaloudenharjoittajien intressit, eli alueelliset riistaneuvostot.

    Samaa mallia mukaillen voitaisiin perustaa alueelliset luontoarvoneuvostot, jotka ottavat huomioon paikalliset olosuhteet ja sovittavat yhteen metsänomistajien ja luontoaktivistien intressit.

    Riistaneuvostoja mukaillen alueellisen luontoarvoneuvoston kokoonpano olisi:

    6 Luontojärjestöjen esittämää jäsentä + varajäsenet

    1 Metsäkeskuksen edustaja

    1 Matkailualan edustaja

    1 Muun luontoarvoista riippuvan elikeinoalan edustaja (esim. poronhoito)

    1 Alueellisesti merkittävän maanomistajatahon edustaja, jolla on kokemusta luonnonsuojelusta

    Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nimetään luontojärjestöjen edustajista.

    Alueelliset luontoarvoneuvostot asettavat tavoitteet hankittaville suojelukohteille (esim. 10% maapinta-alasta).
    Tiedot kerätään tietokantaan, johon vain luontojärjestöjen johtoryhmällä on pääsy ja oikeudet muokata tietoja.

    Jos maanomistajien edustus tuntuu liian pieneltä, niin ainahan maanomistajilla on mahdollisuus liittyä luontojärjestöihin ja vaikuttaa sitä kautta suojeluun hankittaviin alueisiin.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 547)
1 2 3 … 41 42 43 … 53 54 55