› Keskustelut › Metsänhoito › FSC-standardin uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 547)
1 2 3 … 38 39 40 … 53 54 55
  • A.Jalkanen 11.3.2021, 07:27

    Puukilla asiaa: hakkaaminen voi olla elinympäristön hoitoa siinä missä hakkaamattomuuskin! Pitää vain tajuta missä kumpaakin soveltaa.

    Kurki 11.3.2021, 08:27

    Esimerkiksi ennen yleiset lintulajimme, hömö- ja töyhtötiainen, ovat vähentyneet 2000-luvulla niin rajusti, että ne on äskettäin luokiteltu uhanalaisiksi.Vanhojen metsien väheneminen on niille kohtalokasta. 

    Ruokavaliosta voisi päätellä että, kun pienviljely Suomesta on loppunut, niin hömötiasten kantakin on pienetynyt. Näinhän on monella muullakin lintulajilla eli mitään yhteyttä metsien käsittelyyn kannan romahtamisella ei ole. Viime vuosisadan alkupuolellahan Suomessa metsien puumäärä oli puolet nykyisestä.

    Hömötiaisen talviravinto tulee pelloilta ja lintulaudoilta. Kummatkin ovat käyneet vähiin, kun maaseutu on tyhjentynyt.

    Hömötiainen syö kesällä pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia sekä hämähäkkejä. Syksymmällä se syö myös siemeniä ja marjoja. Syksyllä se varastoi ahkerasti ruokaa keräämällä pelloilta kauranjyviä ja rikkakasvien siemeniä sekä havupuiden siemeniä ja hyönteisiä. Se varastoi saaliinsa puun kaarnan ja kuorella kasvavan jäkälän alle ja rakoihin. Talvella hömötiaiset tutkivat näitä tyypillisiä varastopaikkoja, ja löytävät omia ja toisten lajikumppanien kätköjä. Talvisin laji vierailee mieluusti lintulaudoilla ja syö ihraa, auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä. Poikasia emot ruokkivat lähinnä hyönteistoukilla ja muilla selkärangattomilla.

    Töyhtötiainen on yleinen Suomessa, ei siis mitenkään vaarantunut.

    Puuki 11.3.2021, 09:05

    FSC ja GP-firmojen palkkalaiset ja johtoporras erityisesti saisi kantaa oman kortensa kekoon ja alkaa ruokkia metsien pikkulintuja .   Muutama % heidän palkka-tai sijoitustuloista riittäisi hyvin korjaamaan maaseudun autioitumisen ym. maankäytön muuttumisen tuottaman lintujen ruoan ja ruokapaikkojen hävikin.  Suunnilleen vastaava %-osa tuloista kuin mo:t joutuu tinkimään metsätuloistaan omatoimisen ja ylhäältä päin ohjeistetun lisäsuojelun takia, ei ole paljon.     Ruoan puutehan se on ilmeisin syy hömötiaisten vähenemiseen koska puuta kasvaa metsissä paljon ja syntyneiden hakkuusäästöjen trendi on ollut Suomessa  kasvava jo yli 40 vuotta.

    Esim. töyhtötiaisten määrä väheni paljon tilastoissa isolla alueella, kun tarkkailua/ tarkkailupaikkoja ilm. vähennettiin .  Satojen  tuhansien ha:en alueella vain 1 tarkkailupaikka ja yhtenä vuonna oli saatu vain yksi havainto .  Minun lintulaudalla kävi ko. vuonnakin 2 töyhtötiaista koko talven ajan.

     

    Perassic Park 11.3.2021, 09:16

    Mietin hyvän tovin  lainaamanii Puunhalaajan ymmärämättömyyttä.  Onko kysymys tahallisuudesta, vai ajatusvinoumasta?

    -Yleisesti uskon kuitenkin ymmärrtyksen kasvavan, aina kun kysymys koskee omaa omaisuutta… Epäilen tässä tapauksessa siis ymmärtämättömyyden johtuvan yleisestä korvaushaluttomuudesta metsänomistajalle,.

    ”En ymmärrä miten tuon ajattelet. Eihän tässä metsänomistajaa mihinkään pakoteta, vaan sertiin sitoutuneita toimijoita. Käytännössä tämä toki johtaa siihen, että jos ketjun merkittävät toimijat on kaikki järjestään mukana sertissä, niin se pakottaa muutkin mukaan, jos haluaa puutä myydä.”

    A.Jalkanen 11.3.2021, 09:34

    Miten Perassic Park ehdottaisit, että metsänomistajien tulisi jatkossa toimia saadakseen puunsa markkinoille?

    Tiaisten ravinnonhankintaa tulisi tukea normaalilla ravinnolla luonnossa eli metsäluonnonhoidon keinoin. Kaupungeissa ruokkiminen on eri asia kun normaaliravintoa ei ole niin helppo järjestää. Sama kuin valkohäntäpeuralla: tarjottu ravinto ei vastaa sitä mitä ko. eläinlaji nauttisi luonnonvaraisena.

    Perko 11.3.2021, 09:48

    Hömö- ja töyhtötiaisen häviämiseen voi olla varislinnut myös  kuukkeli syyllinen.  Varpushaukan ja pesärosvojen ravintoon kuuluu tiaisetkin.

    M. Kiviniemen mukaan yksityinen laatujärjestelmä ei ole  pakollinen. Näin mie ymmärsin.

    puunhalaaja 11.3.2021, 09:54

    Hömötiaisen talviravinto tulee pelloilta

    No ei kyllä tule.

    Mietin hyvän tovin  lainaamanii Puunhalaajan ymmärämättömyyttä.  Onko kysymys tahallisuudesta, vai ajatusvinoumasta?

    Ensinnäkin olen pelkkä harrastelija ja toisekseen kirjoitan välillä valitettavan epäselvästi. Minun näkökulmastani täällä ja somessa sertien toiminta hahmotetaan jotenkin kummallisesti. Tätä ajatustani minusta tukee se, että kkv on asiaa tutkinut eikä ole huomannut laittomuuksia.

    Jos ja kun asia on noin, niin silloin minun ymmärryksen mukaan ainoa toimiva ratkaisu on markkinoida sitä PEFC-sertiä niin, että kuluttaja hamuaa sitä ostoskoriinsa. Kuluttajalle pitää saada luotua positiivinen mielikuva, että hän voi tuntea itsensä vastuulliseksi kuluttajaksi tuon merkin nähdessään. Tällainen osaaminen on minusta ollut melko heikkoa perinteisten metsäalan toimijoiden parissa.

    Se että oletan suurin piirtein ymmärtäväni miten sertit toimii, ei tarkoita sitä, ettenkö hahmottaisi noita ongelmia yksityiselle omistajalle. Toimivin ratkaisu voisi olla maanvaihdot valtion kanssa, tai pysyvä suojelu täydellä korvauksella. Tai voihan tämä homma ratketa niinkin, että FSC toteaa, että niillä alueilla ei ole erityisiä arvoja, hakkuut vaan päälle. Mutta niin tämä homma tuskin ratkeaa, että firmat rupeaisivat yt’äkkiä tietoisesti rikkomaan sertiä. Niillä on liikaa hävittävää.

     

    A.Jalkanen 11.3.2021, 10:01

    Jos noita maanvaihtoja ja rauhoituksia tehdään, jossain vaihessa peli on voitava viheltää poikki, ja ”anekauppiaiden” pitää myöntää, että nyt on suojelun piirissä tarpeeksi alueita. Ei niin kuin nyt, että metsiään hyvin hoitaneen edessä on pattitilanne, jossa ei markkinoille enää pääse. Uskaltaako metsäluonnonhoitoa enää lainkaan tehdä ja jättää hakkaamattomia alueita? GP tekee nyt toimillaan hallaa koko metsäalan monimuotoisuustoimille.

    puunhalaaja 11.3.2021, 10:08

    Anneli, somessa gp:n tyyppien mukaan kyse on alueista, joilla ei ole tehty mitään modernia luonnonhoitoa. Lisäksi sertissä on väitteiden mukaan tarkennus, että aktiivisella  luonnonhoidolla lisätyt luontoarvot ei ole peruste estää hakkuita.

    A.Jalkanen 11.3.2021, 10:41

    Kyllä näin, mutta muutaman vuoden perästä tai tilanomistajan vaihtuessa ei maastossa enää näe eikä kukaan muista, onko suotuisa tila syntynyt luontaisesti vai aktiivisten toimenpiteiden tuloksena. Rajanveto on muutenkin vaikeaa. Esimerkiksi jos tuuli kaataa puita pikku hiljaa, niin että metsätuholain poistovelvoite ei täyty tai lahopuuta jätetään sen verran kuin lain mukaan saa jättää, onko kysymys luontaisesta kehityksestä vai luonnonhoidosta?

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 547)
1 2 3 … 38 39 40 … 53 54 55