Keskustelut Metsänhoito FSC-standardin uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 547)
  • Puuki

    Sanginjoen metsäkauppa :  säätiö osti   1440 ha metsää Oulun Sanginjoelta ja lahjoitti alueen valtiolle suojelumetsäksi. 2600 ha:n suojeltu pinta-ala yhteensä .  Näytti olevan säätiön suurin suojeluhanke toistaiseksi.  Hienoa ja varmaan sopivaa aluetta suojeluunkin  se pääosin on tuo Sanginjoen alue .   Golfkenttäkin sieltä löytyy ; tuskin sitä kuitenkaan suojelivat.

    ” Yli 70 % Suomen metsätyypeistä on uhanalaisia ” – tuo väite esiintyy säätiön sivullakin.  Oikeastaan mitään faktaa väitteen tueksi  ei löydy yleensä koskaan noista ympäristöjärjestöjen käyttämistä %-luvuista .   Metsätyyppejä on kymmeniä erilaisia enkä usko , että noin suuri osa niistä olisi uhanalaisia, jos tarkemmin tarkasteltaisiin asiaa.  Tietysti metsätyypit muuttuu toisen näköisiksi metsän kehityksen ja usein muun maankäytön muuttumisen seurauksenakin jatkuvasti.  Jokin tietty metsätyyppi ei ole mikään tarkoin rajatun  määritelmän perusteella aina selvästi löydettävissä  luonnossa  ; eri metsätyyppien piirteitä  voi ( ja useimmiten esiintyykin) esiintyä samalla hyvin pienellä alueellakin.    Jos esim. metsä jätetään harvennushakkaamatta, saattaa metsätyyppikin muuttua ajan kuluessa tai ainakin sen ominaispiirteet häviää niin paljon, että alkuperäinen mt ei ole enää tunnistettavissa.  Ja esim. jalopuulehto voi tuhoutua, jos ei kuusikon kasvua rajoiteta ja jalot lehtipuut häviää kasvukilpailun.  Lopulta sulkeutunut kuusikko hävittää varjostuksellaan ja happamella neulaskarikkeellaan kaikki alikasvuston lehdon ominaispiirteet.

    Suomessa metsät muuttuu melko nopeasti luonnontilaisen oloisiksi vaikka olisi puuta hakattu ja muuta tehty vasta muutama vuosikymmen sitten.   Esim. Syötteen kansallispuiston vaaroja kuvaillaan koskemattomiksi erämaiksi.  Mutta maankäytön historiasta väitellyt Jouni Aarnio kertoo  pökkelöisen aarniometsän olleen seudun viimeinen  kaskimaa . (L: ML Makasiini) .

    metsä-masa

    FSC- sertifiiointi  taitaa olla metsänomistajan rahapussilla, joka on  luontojärjestöjen hellimä metsäohjelma.  Siinä on vaadittu metsänhakkuiden rajoituksia lintujen pesimäaikana ja lisää säästöpuita ym. , hankala kysymys    monelle suomalaiselle, että se ei huomioi metsänomistajan päätäntävaltaa.

    Positiivistäkin siitä löytää, eli ajatus siitä, että metsänomistajalle maksetaan hiilivarastojen ylläpidosta, joka olisi kannatettava asia !

    Rane

    ”Eiköhän tuolla kohta saada selko mikä alue on HCV:ta ja mikä ei, FSC:n edustaja/auditoijahan tämän kai päättää. Sen jälkeen hakkuiden pitäisi jatkua.”

    Toivottavasti näin käy mutta asia ei ole noin yksinkertainen.Syy miksi Yhtiöt eivät osta Yhteismetsän HCV-alueiden ulkopuolista puuta on se että Greenpeace on ”ehdottanut” koko alueen suojelua.On epätodennäköistä että Greenpeace yhtäkkiä toteaisikin että saatte hakata nuo alueet,varsinkin nyt kun he ovat päässeet niskan päälle.

    Panu

    Toi on kyllä aika paha, jos puukaupan päättymiseen riittää se, että metsä saa GP:n huomion. Ymmärrän kyllä asiaa isojen firmojen kannalta, toisaalta luulisi että löytyisi pienempiä ostajia, jotka eivät pelkää GP:tä.

    Visakallo

    Greenpeacen on hyvä ehdottaa koko alueen suojelua, kun heiltä ei siihen menisi euroakaan. Yrittävät tietenkin kiristää Koneen säätiöltä lisää rahaa, kun ovat nyt saanet hanat auki.

    Visakallo

    Tämä on täysin oletusta: Olisikohan käynyt niin, että Sirpa Pietikäisen vaihtuminen Koneen hallituksessa kiinattareen olisi jopa hieman myös kytköksissä  Koneen Säätiön viimeaikaisten toimien tuomaan negatiiviseen julkisuuteen? Karkasiko Koneen viherpesuohjelma vähän käsistä? Antti Herlin on tunnetusti nopeiden ratkaisujen mies. Kerttu & Haba, – Antakaa palaa, salaliitto-Visakallo on taas liikkeellä!

    Rane

    Koneen säätiö jakoi esim 2019 n 30 miljoonaa erinäisiä apurahoja ja projektirahoitusta.Sijoitustuotot olivat n.88 miljoonaa eli rahastoa samalla kasvatetaan.

    Tuossa esimerkkejä kohteista.Tuo viimeinen ,kun hienot sanamuodot  karsitaan,tarkoittaa ympäristöjärjestöjen harjoittaman ilmastopropagan vaikuttavuuden parantamista.

    Koneen Säätiö tukee Hanna Ylöstalon työryhmän taloutta tasa-arvonäkökulmasta lähestyvää tutkimusta. | Turun yliopisto (utu.fi)

    Puuki

    Konesäätiö tukee myös nk.  ”tavallisesta valtavirrasta poikkeavia taidehankkeita” . Olisi hyvä  metsään liittyvä aihe jo olemassa. Kannattaiskohan hakea apurahaa ?  Ne on muutaman tonnin apurahat karkkiarahoja noin isolle firmalle ja sen säätiölle.   Voisi suunnitella ensin ”installaatiota” muutaman kk:n apurahan turvin ja sitten raaka-aineiden hankinta , työstäminen ym. kulut ja sen jälkeen toteutusvaihe . Julkaisu vaatii sitten omat lisäkulunsa ja -aikansa.   Jokin ~ 3500 €/kk (keskipalkka muuten)  olisi mukava moti-/innovaattori tekijä ainakin muutaman kk jotta alkuun pääsisi.  Joku vois varmaan vihjaista säätiöön päin etukäteeen ikäänkuin suosituksena , kun tällä palstallakin heitä on jotka toimii yhteistyössä tuon säätiön kanssa kuitenkin ?    Ainakin mielipiteistä päätellen sellasia vierailevia tähtiä  löytyy.  Joku eturiviin päässeistä TeemuSelänne tason henkilöistä kenties ?   Kiitos jo etukäteen 🙂

    PS Taide on oikeasti lähellä meikäläisen syräntä.  Sukulaisissa  on muutamia taiteilija persoonallisuuksia muitakin ollut  ennenkin.

    (Sille yhdelle  sivupersoonalle jonka kaveri kimpaantui jostain syystä kovasti  :  Ollaan sitä oltu joskus pelaamassa Teemun kanssa samalla golfkentällä ja rangella lyötiin pallojakin vierekkäin ; että ei tässä olla ihan ö-luokkaa siinä sinun kategoriassakaan vaikka niin luulisit   , heh hee !   🙂

    Scientist

    Jäljellä olevien metsäkämppien valokuvaaminen voisi olla sellainen kulttuurihanke.

    Visakallo

    Koneen säätiö voisi rahoittaa vanhojen uittorännien kunnostamisen. Niihin menisi runsaasti puutavaraa, joka sitoisi hiiltä pitkäksi aikaa. Tosin siinäkin voisi käydä niin, että ne rännit tehtäisiin venäläisestä FSC-puutavarasta.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 547)