”Williamille joudun toteamaan sen, että riippumatta minkä valtion (kansalaisten) rahoilla laitos tullaan rakentamaan tulee se vesitalouden osalta olemaan maailman huippua eli käytännössä vanhat rötökset Kallaveden alueellakin alkavat hiljalleen puhdistua……”
Kuopion tämän hetken tilannetta en tunne, mutta aika hyvää se vesien käsittely nykyään on.
Aikanaan kun sitä sellutehdasta Äänekoskelle suunniteltiin, joka nyt uuden alta lopetetaan. Niin paikalliset huokasivat että nyt se alapuolinen vesistö menee lopullisesti umpeen. Siellä kun se silloinen vanha tehdas oli tappanut kalat alapuolisesta järvestä ja uusi tehdas oli paljon suurempi. Ihmetys oli suuri kun MB varasi edustushuvilan paikan niemestä vastapäätä suunniteltua jätevesien purkupaikkaa. Kun tehdas sitten käynnistyi ja vanha ajettiin alas, niin vuoden kuluttua alapuoliseen järveen palasi kalat.
Tämä siis muutama vuosikymmen sitten, uusien sellutehtaitten vesikiertojen sulkemisessa on edistytty kovasti. Makean veden kulutus on ratkaisevassa asemassa, sillä se määrää myös jäteveden määrän. Mitä pienempi jäteveden määrä on, sen paremmin sen oikea käsittely on järjestettävissä.
Pieniä vertailuja eri vuosikymmeniltä makean veden kulutuksesta. Kun Kaskisten tehdasta käynnisteltiin sen mitoitus arvona oli 100 tonnia makeaa vettä per sellutonni. Vanhat sellumiehet pudisteli päätään ettei onnistu, kun silloin lopetettavilla tehtailla tuo luku oli yli 300.
No, siihen mitoituskulutukseen päästiin ja heti alettiin tekemään viilauksia, joilla kulutusta pyrittin alentamaan. Ennen lopetusta luku oli kai siinä jotain 52t vettä per sellutonni.
Äänekosken nyt lopetettavan tehtaan lukuja en muista, mutta tässä uudessa uljaassa, juuri käynnistyneessä, tehtaassa mitoitus kulutus on 27t vettä per sellutonni.
Jossain vaiheessa tehdasvierailun aikoina esittelijä kerskui ja korskui, että laitoksen ottama raakavesi on likaisempaa kuin tehtaan jäteputkesta tuleva ns. ”jätevesi”. Kysäisin häneltä, hän kun kertoi, että se raakavesi pitää ensin puhdistaa, ettei sotke prosessia, että : Miksi ette käytä sitä puhtaampaa jätevettä, niin pääsisitte helpommalla?
Hetken hän kakisteli ja selitti jotainsellaista, että se olisi teknisesti vaikea järjestää.
Jätkälle sen verran tästä vesitaloudesta, että prosessissa vettä ”häviää” (=mm. haihtuu kuivauksessa taivaan tuuliin) ja tästä syystä pelkän purkuputken virtaaman käyttäminen ei riitä prosessin pyörittämiseen. Ns. suljettu kiertokaan ei ilman raakavetta (joka pitää vähintään mekaanisesti puhdistaa) valittavasti toimi…..
Kyllä sen pumpuilla saisi järjestettyä, ei mitään ongelmaa. Kyse on siitä että se raakaveden ”lika” on kovin erilaista, vähän humusta ja sellaista, joka on helposti puhdistettavaa. Tehtaan jätevesissä on sitten kyllä erilaiset mömmöt. Niiden puhdistaminen on jo aivan eri juttu. Tarvitaan pitkää hapetusta yms.
Kaikenkaikkiaan voisin todeta, 30 vuotta niitä vesiä lianneena, että sen esittelijän puheet olivat kovasti liioiteltuja, vaikka tekniikka on mennytkin eteenpäin aimo harppauksin.
Lyhyesti sanottuna luonnonvesi on luonnollista vettä ja teollisuuden jävesi on luonnotonta vettä, vaikka siinä määrällisesti vähemmän epäpuhtauksia olisikin.
”Ns. suljettu kiertokaan ei ilman raakavetta (joka pitää vähintään mekaanisesti puhdistaa) valittavasti toimi…..”
Ei se suljetun toimimattomuus johdu siitä että jätevesi ei riitä. Voisihan siihen ottaa sen lisäveden muualta. Alaston totuus on se että täysin suljetussa kierrossa veteen rikastuu joitakin vaikeasti puhdistettavia aineita ja siksi täysin suljettu kierto ei toimi. Sitten kun tekniikka on niin pitkällä että se on mahdollista teollisuus taatusti siirtyy suljettuun kiertoon ja ottaa vain sen haihtuneen lisäveden vesistöstä. Se lisäveden tarvekin on kyllä melkoinen, ellei sitten aleta lauhduttamaan kuivauskoneen höyryjäkin takaisin vedeksi.
Eikös tää uusi äänekoski ”rikasta” jäteveden mineraalit ja eloperäiset aineet täysin uudella tyylillä? Siellä puhdistamon yhteydessä esiteltiin sitä lannoite- ja polttopellettituotantoa, jota ruokitaan tehtaan jätevesillä ja kiintoaineilla, ja homma on tehtaan ulkopuolista BISNESTÄ. En kyllä aikaisemmin vastaavaa ole nähnyt tai kuullut, Mäntässähän tekivät pekilotehtaalla rehua, niin kauan kuin sellupuoli pyöri.
Tässä ehkä finnpulpin ongelma, onko riittävän hyvää yhteistyökumppania noihin hommiin löytymässä?
Sinänsä finnpulpin rkentaminen ja/tai kemin mg tehtaan uudistuksen päätös ratkaisee, lisääntyykö kilpailu kuitupuusta koko maassa. Nuo kaksi sekoittavat koko maan puuvirrat, äänekoskelle pitää etsiä etelämpää puuta, mikä lisää kilpailua se ja upm kanssa. Plus että ruotsissa käynnistyy isot tehtaat, jolloin vientikin alkaa vetää.
Tukin hintaan vaikuttaa enemmän maailmanmarkkinat ja finpulp, se kun tarjoaa sahoille mahdollisuuden sahata vain laatua, hekin voivat paremmalla katteella laittaa latvat selluksi.
Junaratojen merkityksen luulisi korostuvan tulevaisuudessa.Tuleeko siihen tosissaan yksityistä toimijaa VR-tahon lisäksi, on taas lisäpointti, mutta jospa puu alkaisi todellakin huilata.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.