Apli on oikeassa vetäjissä on melkoinen määrä osaamista, jota on kerrytetty mm Metsä-Botnia eri laitoksissa. Lieneekö tuo hanke nyt silti vaaraksi MG:lle? Tietysti MG myös tähtäämahdollisimman halpaan raaka-aineeseen, vaikka Metsäliiton kylkijäinen onkin.
Mitä hankkeesta kuulin, niin siihen on lähdössä mukaan muitakin teollisuussukuja kun entiset myllykosken omistajat, kiinalainen kumppani on ollut ja tulee olemaan tärkeä muutenkin, esim on Valmetin suurasiakas ja sitä kautta ei olisi ihme että sellutehtaan rakentajaksi tulisi Valmet… Kun muovia on jatkossa pakko korvata jollain, on siihen sellu yksi hyvä vaihtoehto, kartonki myös tietysti, ja jokainen tietää että Kiinan keskiluokka haluaa saman hygienia tason kun mitä on Euroopassa ja siihen sellua tarvitaan jäätävät määrät. Tälle tehtaalle on tilaus, ja hyvä markkina joten uskon sen toteutuvan, ainut iso haaste on puun saanti ja mutta euro on siinä oikein hyvä konsultti.
Uusiutuvan energian saannille yhdyskuntien käyttöön tämä projekti pistää myös kapulaa rattaisiin. Helsingin sataman hiilivuorien ehtyessä yksinomaan kaasuun turvautuminen on riskialtista. Kuopionkin hakehuolto sahojen jämäpuusta joutunee hintapaineeseen, joskin pikkurisuja ja kuoriketta voinee seudulle kertyä lisääntyvästikin. Edellyttää tehostusta keräykseen eli työpanosta. Kun miljardi on pistetty tehtaaseen kiinni, ei puuvirtojen ohjailu ole enää vailla painostustoimia.
Minun kokemukseni mukaan isot puuvirrat irroittavat vain lisää poltettavaakin tavaraa. Ei siis kuopion hake ole vaarassa. Tulee valtavat määrät kuorta ja seulontapurua, myös jotain kasanpohjia menee polttoon. Saattaa olla niin että Kuopion kaukolämmön tulosuunta vain vaihtuu.
Suuremmassa kuvassa sellun keiton lisääminen tietenkin vähentää tarjontaa, kun puulle tulee muutakin kysyntää. Harvennus puuta ei tarvitse tyrkyttää hakekasaan.
Eiköhän suurelta selutehtaalta saada niin paljon kaukolämpöä, että Kuopio läpiää suurelta osin sillä. Hakkeen tarve kaukolämpölaitoksille vähenee merkittävästi.
Kemijärvelle pienenä kaupunkina sopii vastaavasti pienempi sellutehdas.
Kyllä jos siihen on haluja… Esim Äänekoskella näin ei ole, helposti uudella sellutehtaalla lämpiää Kuopion kokoinen kaupunki, varavoima tosin pitää olla aina.. Haluaako Kuopion kaupungin päättäjät että näin on? Tuskimpa haluavat, käy Kuopion Energian laitokset sen jälkeen tarpeettomiksi, varmasti jonkin sortin yhteistyötä virittelevät.
Ehkei tässäkään vielä kannata henkseleitään paukutella. Kyseessä on vasta esisuunnitteluvaiheen rahoitus. Varsinaisen 1.4 miljardin rahoituspaketin kokoaminen on aikamoinen homma. – Esimerksi Ruotsissa vastaava suurhanke on jäissä rahoitusvaikeuksien takia.
Rahoituspohjan laajentaminen muillakin kuin kiinalaisilla teollisilla sijoittajilla olisi hyvin tervetullutta tässäkin hankkeessa.
Näyttää siltä, että UPM ja SE tykkäävät investoida enemmän ulkomaille kuin Suomeen? Suomihan jo näillä suunnitelmissa olevilla tehtailla saisi aika mukavasti hajontaa, jolloin metsien käyttökin tulisi tasaiseksi koko maassa. Nämä uudet tehtaat eivät tunnu kiinnostavan. MG (Metsä-Fibree) tutkii Kemin sellutehtaan tilannetta tai uuden biolaitoksen rakentamista. Nähtävästi Äänekosken biolaitos on saatu odotettuun tuotantoon.
On SE ainakin investoinut Suomeen yli miljardin tällä vuosikymmenellä. Ottavat mm.talteen kuitupuista lingniiniä , josta voi tehdä niitä uusia tuotteita korvaamaan öljypohjaisia fenoleja ja saa siitä hiilikuitujakin tehtyä. UPM tais siirtää vaneritehtaan Viroon, jos en väärin muista. Lähti ainakin kälppimään Kajaanista joku vuosi sitten.
Suomalaisen puun kuitu on hyvälaatuista niihin tuotteisiin, jotka on nosteessa. Esimerkiksi kartonkipakkaukset korvaa muovi- ja styroksipakkauksia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.