Epäilen miten puu riittäisi Paltamon tehtaalle. Ja se yksi uusi sellutehdas nippanappa mahtuu Suomeen. Vaikutukset alkaisi olla hurjat, metsien kierto nopeutuisi ja luonnon kannalta ikäviä asioita alkaisi tapahtua.

Kannattaisin pohjoisemmassa panostusta teiden kunnostukseen ja myös Kainuun junaradan kuntoon laittaminen. Se olisi satojen miljoonien investointi, mutta hyvien junayhteyksien saaminen nykyisille tehtaille parantaisi tilannetta kannolla ja tehtaalla. Kainuu ei tarvitse omaa sellutehdasta, vaan tieverkon kuntoon, junarata ja terminaalit, niin puu lähtee valumaan kohti länttä ja etelää tehtaille.

mm Kainuusta ja Savosta päin yhteys Pietarsaareen on jo paranneltu.

Tällaisia investointeja lisää, ei tarvita sellutehdasta.

Kun haukutaan Kiinalaista rahaa, pitää muistaa että kiinalainen sijoitusyhtiö voi ostaa suomesta metsää ja liittyä metsäliiton jäseneksi ja alkaa sitä kautta omistamaan metsäliittoa, ja UPM ja Stora on pörssiyhtiöitä eli vapaasti ostettavissa. Kuopio oli hieno hanke ja todella sääli että ei toteudu, Lintilä eli elinkeinoministeri oli kovasti harmissaan, ympäristöministeri tyytyväinen… Demarit ei ole puhuneet mitään, Ay puoli varmasti harmissaan..

Mun pitäis varmaan itse lukea sekä tämä susi- että Finnpulp-tuomio ensin, mutta selitän nyt niitä vähän, koska niitten logiikka voi olla vieras. En itse pidä kumpaakaan ratkaisua järkevänä, mutta yritän vaan avata miten tähän on tultu.

Susituomion lähtökohta on käsittääkseni se, että EU:lla on ilmeisesti luontodirektiivin liitteenä lista eläinlajeista, joiden ”suotuisan suojelun tasoa” ei saa heikentää. Kallavesi taas on vesimuodostuma, johon sovelletaan vesipuitedirektiiviä, niinkuin kaikkiin muihinkin vesimuodostumiin (siksi Finnpulp-päätöksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia muihinkin vetten äärellä oleviin tehtaisiin, eli siis kaikkiin). Vesipuitedirektiivin ajateltiin ensin olevan vain vesienhoidon suunnittelua ja kehittämistä varten, mutta Weser-tuomiolla EU-tuomioistuin päätti, että direktiiviä pitäisi tulkita kaikissa tilanteissa siten, että mikään viranomainen ei saa tehdä mitään päätöstä, esimerkiksi lupapäätöstä, niin, että ”vesimuodostuman hyvä tila” vaarantuu. Käytännössähän kaikki vedet Suomessa on luokiteltu tämän direktiivin takia hyviin ja huonoihin erilaisilla perusteilla.

KHO soveltaa usein ympäristöoikeudessa varovaisuusperiaatetta, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että jos nyt on pienikin riski siitä, että sudelle tai Kallavedelle sattuisi tapahtumaan jotain, niin lupaa ei saa myöntää.

Suden kohdalla päätöstä voidaan asiallisesti kritisoida sillä, miten isolla alueella sudet liikkuvat, ja Kallaveden kohdalla sillä, että on varsin kohtuutonta kuvitella, että toiminnanharjoittaja pystyisi arvioimaan päästöt pitkäaikaisen tehtaan koko toiminta-ajalta (etenkin kun tekniikka kehittyy) ja osoittamaan, että ne eivät (mitenkään) vaikuta vesistön tilaan.

Ympäristö- ja lupa-asioissahan mennään yleensä sillä logiikalla, että luvan hakija toimittaa kaikki tarpeelliseksi katsottavat ja vaadittavat selvitykset ja viranomainen sitten tutkii niitä. KHO taas katsoo maailmaa hallintojärjestelmän läpi ja tutkii sitä, onko hallintojärjestelmä varmasti toiminut oikein – sitä ei sinänsä kiinnosta se, miltä sen päätökset näyttävät yhteiskunnan, yrittäjän tai yksilön kannalta tai mitä seurauksia niillä on.

Ainoastaan kolme suurta metsäfirmaa pystyy uskottavasti toteuttaa miljardi-investointeja Suomessa kemialliseen metsäteollisuuteen.Muille ei jää isoissa tehdashankeissa tilaa ja jos tilausta olisikin,niin vanhat tekijät hiljaisesti kampittavat ne pois.Metsä-Groupin johto on ilmoittanut,että heidän mielestään vain yhdelle uudelle suurelle investoinnille on tilaa,joten ei paljon taida epäselvyyttä olla,mikä se mahtaa olla.Kemillä kuopataan Kemijärvi,näin tämä luultavasti etenee,aika näyttää.

Joo, ja ne meretkin on kyllä luokiteltu laadun mukaan.

Jos tuota direktiiviä haluaa ymmärtää paremmin, niin pitää muistaa, että Euroopassahan ei juurikaan ole senkokoisia ja -tyyppisiä järviä kuin Suomessa ja Ruotsissa.