Pinta-alavero, kalliin ylläpidon ohella, oli  epäoikeudenmukainen verotustapa, koska siinä verot maksettiin etukäteeen tulosta, joka oli odotettavissa mutta saattoi jäädä tulemattakin kantohintojen laskiessa. Lisäksi marginaaliverona monet maksoi yli 50 %:n veroa metsätalouden tulostaan. Ja osasta metsiä on maksettu kaksinkertaista veroakin ensin pinta-alan ja sitten myyntiveron mukaaan.

Pääomaverotus on suhteellisen korkea, koska puun r-keskihinnat on laskeneet  n. 1/3-osaan samaan aikaan kuin muut kustannukset ja kuluttajahinnat on nousseet ja vero%:a on nostettu jatkuvasti. Lisämetsän osto on tosin tehty verotuksellisesti edulliseksi tilan myyntiin asti.

Rinne ehdottaa mm. pääomavero%:n korotusta ja verottamattomien yhteisöjen verotusta vaatimattomalla 5 % :n verokannalla.  Hyvä lisä olisi niiden ns. yleishyödyllisten firmojen ja säätiöiden verotus edes 20 %:n verokannalla. Sama vero% olisi kohtuullisuuden vuoksi sopiva metsäpuolellekin.  Nythän piensijoittajia verotetaan muuten tavallaan yli 40 %:n kokonaisveroasteella, koska yritysvero vero% on 20 ja osinkojen (paitsi ei verottomien osinkojen, joita mm. Rinnekin on itse  kuitannut) lisäksi n. 25 – 28 %.

Taitettu indeksi taisi tarkoittaa sitä, että eläkkeiden korotukset sidottiin eri indeksiin kuin palkat. Kun hinnat ym. nousee, niin eläkkeet ei nouse samassa tahdissa. Siinä on jotain yhteistä puun hinnan kehitykseenkin, joka ei ole pysynyt tukkuhintaindeksin mukaisenakaan.

Onhan se ollut ennen taloudellisesti köyhempää aikaa joskus aikoinaan sodan jälkeen ja vähän myöhemminkin, kun Suomen piti vielä maksaa isot korvaukset köyhälle naapurille.

Nykyisin taloudellisen pitkähkön alamäen (-08-16) jälkeen on kuitenkin bruttokansantuote eri tasolla kuin vuosikymmeniä sitten, joten köyhyyttä ei välttämättä tarvitsisi olla. Eläkekatto, joka on voimassa useissa muissakin länsimaissa, voisi olla aiheellista soveltaa Suomeenkin.  Siinä vain on se huono puoli että kansanedustajien pitäisi olla näyttämässä esimerkkiä ”säästötalkoista” eläkeasioissakin. Mutta ovat näyttäneet aivan päinvastaista esimerkkiä takuueläkkeineen.

Verotaso on kyllä korkea ja progressiivinen, mutta jotain rajaa pitäisi olla ylisuurten eläkkeiden osalta.

Ainakin  jokin vuosi sitten oli vielä tapana , että kolmen viimeisen vuoden palkkoja korotettiin jopa kymmeniä%;ja , jotta eläkekertymä saatiin mahdollisimman korkeaksi. Ei kovin oikeudenmukaista.

Se oli kyllä viimeisen viiden vuoden keskiarvo jota käytettiin joskus 90-luvulla viimeksi. Nykyisin eläke lasketaan koko työuran ansioista.

”Uudistus muuttaa eläkekarttumaa, sillä työuran lopun korotetut karttumat poistuvat. Vuodesta 2017 eläkettä kertyy koko ajan 1,5 prosenttia vuosipalkasta eli saman verran kuin nytkin alle 53-vuotiailla. Nykyiset ja aiemmat karttumat säilyvät kuitenkin vanhempien eläkekertymässä. ”