Keskustelut Metsänomistus EU:n Metsien suojelutavoite

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 205)
  • EU:n Metsien suojelutavoite

    Maaseudun Tulevaisuus Lehti tänään: Kolmannes Eu:n maapinta-alasta on suojelusuunnitelman piirissä. Tiukasti suojeltuja alueita tästä tulisi olla 10%.

    Ensisijaisina suojelukohteina luonnontilaiset primäärimetsät sekä vanhat metsät jotka pitäisi vetää pois käytöstä ja suojella. Lisäksi suojeltavien listalle on nostettu suot ja turvemaat.

    Eli nykyinen Natura 2000 laajenisi kovinkin mukavasti. Eikös EU:n alueella ole Natura-ohjelman mukaisia alueita jo 25%. Tiukasti suojeltuja maa-alueista tällä hetkellä kolmisen prosenttia.

    Jotenkin tuntuu että FSC:n HCV-merkintä on alustava pohja tälle.. Ainakin kuvittelisin että samoja alueita hyvin pitkälle.

  • Gla

    Haba: ”Gla, se oli vastaus kysymykseesi. ”

    Mikä mahtoi olla kysymykseni, johon tuo oli vastaus? Mielestäni kysyin vain, mihin kommenttisi liittyi.

    ”Hakkuu malli sitten on maanomistajan oma asia, ei kuulu ”asiantuntijoille”.”

    Tuntuu olevan kaikkea muuta kuin maanomistajan asia. Juuri kun saatiin valinnanvapaus, osa ”asiantuntijoista” kertoo, kuinka väärin maanomistajat pääsääntöisesti metsiään hoitavat ja kuinka tähän pitäisi puuttua.

    ”Valtion tehtäviin kuuluu ”suojelu”, varsinkin kun se on suojelemassa osaa omia maitaan. Suomesta ei puut lopu yksityisten mailta, eikä Suomi ole Euroopassakaan puu määrätään kuin jossain 5-6 paikkeilla. Jopa Hollannissa m³/ha on suurempi kuin Suomessa, jos uskomme Luke:a, ja miksikäs emme uskoisi.”

    Liittyikö tämä jollain tavalla pyrkimykseen nostaa kantohintoja?

     

    Scientist

    Euroopassa ja myös Suomessa suuremmt puumäärät ovat etelässä. Yleensä mitä enemmän etelään mennään, sitä suurempi on kasvunopeus. Etelä-Suomessakin noin 5x verrattuna Lappiin. Hollannin hiilinielu on melko pieni verrattuna Suomeen ja Ruotsiin.

    Visakallo

    EU:n talouskriisi, jonka korona lopulta laukaisi, on johtamassa eurooppalaisen ajattelun ja vallankäytön uusjakoon. Ne maat, joilla on mahdollisuus lisätä omavaraisuuttaan, sen myös tekevät. Suomi on yksi niistä. Turpeen energiakäyttö on saamassa lisäaikaa, ja voi olla, että se jääkin pysyväksi. Maataloustuotantoa ajetaan myös ylös, ja sitä monipuolistetaan. Suojeluvelvoitteet unohtuvat vähitellen, kun muut asiat ottavat huomion ja käytettävissä olevat varat. Metsien ja soiden suojelu ei tule täysin loppumaan, mutta se tapahtuu omakustanteisesti ilman yhteiskunnan rahoitusta ja ohjausta. Kohta taas joku nimimerkki riemastuu minulle, mutta näin nämä asiat nyt ovat, ei voi mitään!

    Tolopainen

    Koronaa edeltävä tilanne ei koskaan enää palaa, virusta ei saada enää koskaan hävitettyä. Se on maapallolla vielä miljardin vuoden kuluttua. Kaikki tämä vouhkaaminen on täysin turhaa. Luonto hoitaa ylisuuret populaatiot tavalla tai toisella.

    Koivunkaataja2

    Mitä merkkejä visa näkee maatalouden ylösajosta?

    Tolopainen

    Onko Visakallo ottanut mansikit uudelleen navettaansa, kun on aikaa taas puuhastella lannan tuotannon parissa.

    Visakallo

    Eipä minusta taida enää mullinkasvattajaa ja vihnehousua tulla, mutta monista nuoremmista voi tullakin. Kun maa velkaantuu ja sen talous samaan aikaan hidastuu, omavaraisuus tulee väistämättä lisääntymään. Tämä on nyt jo selkeästi nähtävissä kuntapuolella, missä nyt jo puretaan käytössä olleita suuria terveysyhtymiä, jätehuolto-organisaatioita, ym. suurten kaupunkien johtamia rahareikiä.

    Tolopainen

    Suomi on pärjännyt ennen koronakriisiä aika huonosti. Talouskasvua ei ole enää ollut 2008 jälkeen. Ei tänne kannata investoida ei ole markkinoita ja työvoima on kallista ja tehotonta. Aasiassa kaikki tehdään tehokkaammin ja halvemmalla. Suomalaiset ovat menettäneet kyvyn ja osaamisen tehdä ruumiillista työtä. Jopa marjojen poimijat pitää tuoda ulkomailta, vaikka maassa on satoja tuhansia työttömiä. Suurin osa kortistossa olevista on työkyvyttömiä joko osaksi tai kokonaan, pää ei kestä kokoaikatyötä. Suomessa on tapahtunut geneettinen rappio liian pienen väestöpohjan takia. Itä ja pohjoissuomalaiset ovat tylsistyneitä.

    Puuki

    Kaupallinen marjojen poiminta kotimaisin voimin loppui liian huonon poimijahinnan takia.  Kun esim. puolukan hinta oli parhaimmillaan n. 30 v sitten 18 mk/kg , niin nyt se on n. 1 euron. Jos hinta olisi nytkin sama suht. palkkoihin , se olisi n. 20 €/kg. Silloin riitti poimijoita.  Rappio on tapahtunut maailmanmarkkinahintojen laskun ja/tai välittäjien/jalostajien/kaupan ahneuden takia.   Kaupan hillopurkkien hintojen perusteella ei ole marjat halpoja. Puolet on purkeissa sokeria (sokeri on halpaa)  ja silti hinta huipussaan.   Jotkut voi olla tylsistyneitä Länsi-Suomessakin.   Sokerin syöntiä kannattaa vähentää.

    mehtäukko

    Kyllä kannattaa oma aivosähkökäyrä käydä mittauttamassa, kuin luulla joutavia. Suku on saattanut aikanaan jo saastua vaikka minkälaisille väiveille…

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 205)