› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n Metsien suojelutavoite

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 205)
1 2 3 … 7 8 9 … 19 20 21

  • EU:n Metsien suojelutavoite

    Lähetetty: 6.5.2020, 21:22

    Merkitty: 

    Maaseudun Tulevaisuus Lehti tänään: Kolmannes Eu:n maapinta-alasta on suojelusuunnitelman piirissä. Tiukasti suojeltuja alueita tästä tulisi olla 10%.

    Ensisijaisina suojelukohteina luonnontilaiset primäärimetsät sekä vanhat metsät jotka pitäisi vetää pois käytöstä ja suojella. Lisäksi suojeltavien listalle on nostettu suot ja turvemaat.

    Eli nykyinen Natura 2000 laajenisi kovinkin mukavasti. Eikös EU:n alueella ole Natura-ohjelman mukaisia alueita jo 25%. Tiukasti suojeltuja maa-alueista tällä hetkellä kolmisen prosenttia.

    Jotenkin tuntuu että FSC:n HCV-merkintä on alustava pohja tälle.. Ainakin kuvittelisin että samoja alueita hyvin pitkälle.

    Tekijä
    Jalmari Kolu
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Makarov 14.5.2020, 08:37

    Niin eihän tuossa oikein logiikka pelaa kun muutaman hehtaarin aukko jossakin metsän keskellä häiritsee. Aukolla saattaa kulkea joku satunnainen metsästäjä silloin tällöin. Tuulimylly joka näkyy kilometrien päähän ei sitten häiritseekään. Vaikka sen näkee tuhannet ihmiset päivittäin pyörivän keskellä taivasta.

    Gla 14.5.2020, 09:22

    Visakallo: ”Minkä takia metsiä pitää yhä enemmän suojella? Mitä tai ketä se palvelee?”

    On tietysti mahdotonta määritellä suojelualueiden oikeaa määrää. Kuitenkin ne on luontoarvojen kannalta tärkeitä, koska saavat kehittyä pitkälti luonnollisesti. Mutta kun laskutavasta riippuen n. 10% on suojeltu eli 90% ei ole, kokonaisuuden ratkaisee tuon osuuden luontoarvojen huomiointi.

    Tällä hetkellä kuusivaltaisuus on luontoarvoja heikentävä tekijä. Siihen johtavat syyt + muut ongelman vaikutukset onkin kaikkien tiedossa, mutta luontoväellä ei ole halua siihen puuttua. Tärkeämpää on kurittaa kotimaista uusiutuvan raaka-aineen tuotantoa samalla, kun ulkomaisten (fossiilisten) vaihtoehtojen kilpailukyky paranee.

    Jos haba on eri mieltä, siihen varmaan kommenttia saamme.

    A.Jalkanen 14.5.2020, 09:56

    Ruotsissa ollaan kokeilemassa puusta rakennettua tuulimyllyä (linkki). Kokeiluvoimalan korkeus on 30 metriä. Puurakenne on kevyempi ja helpompi hävittää jos materiaali kelpaa polttoon. Tuulivoiman hiilijalanjälki pienenee oleellisesti.

    Sopimuskysymykset lienee hoidettavissa vaikka vakuustalletuksen muodossa. Yhteinen rahasto jakaa sitten siitä purkuun varoja jos konkursseja tulee.

    Tuulivoimaloiden vaikutus lintujen kantaan ei varmaan ole merkittävä jos ne kattavat vain pienen osan lajin elinalueesta ja jos niitä ei rakenneta vesilintujen muuttoreitille tai levähdysalueelle.

    Terveysvaikutuksia pitää selvittää lisää. Tähän asti on tunnettu infraääni mutta uutena on havaittu mikroaaltopulssi. Nämä ovat luultavasti erilaiset kun mylly rakennetaan puusta.

    http://www.mynewsdesk.com/se/chalmers-ventures/pressreleases/det-foersta-vindkraftstornet-i-trae-har-rests-utanfoer-goeteborg-2995201?fbclid=IwAR0LwukM2qBQ56j9ad0FoMKLyt44_pSB46sHExV0MKLjP8gmCGbj9Aa-88k

    harrastelija 14.5.2020, 19:17

    Valtava kohu on jälleen metsien monimuotoisuuden puolesta. Ministeri Krista Mikkonen esitteli Ylen kanavalla toimikunnan perustamista monimuotoisuuden selvittämiseksi . Asiantuntijoiden nimistä (puolueesta) ei tullut selvyyttä? Haiskahti kyllä hiukan, että kavereille hankitaan työtä? Tämän hallituksen tapana on muutenkin käyttää valtavaa ”asiantutijoiden” armeijaa.

    Metsien monimuotoisuudesta on tehty varmasti tutkimuksia ja väitöskirjoja jo niin paljon, että tämä meidän metsien tutkinta luulisi tältä osin jo riittävän – tutustuminen jo olevaan tietoon riittäisi.

    Perimmäinen tarkoitus on ensin lopettaa aukkohakkuut, sitten vähentää talousmetsien käyttöä ja antaa metsien ränsistyvän vajaatuottoisiksi. Metsien monimuotoisuutta varmastikin perustellan lisäksi hiilinieluilla! Käytännössähän hakkaamattomat ja pöhelöityvät metsät kasvavat kuutioita vähemmän kuin hyvin hoidetut metsät.

    Samalla seuraa taloudellisesti suurin tappio, eli alkutuotannolta vedetään tuotanto alas. Taloudessahan alkutuotannon merkitys on voimakkaasti kasvattava koko yhteiskunnan toimintaa – jalostuksen, palvelujen, kulutuksen, omavaraisuuden ja varsinkin viennin osalta.

    Seurauksena on työttömyyden lisääntyminen, sosiaalitukien tarpeen lisääntyminen, velkaantuminen ja viimein koko kansan näivettyminen. Kuinka asutuskeskuksien yhä kasvava joukko voidaan elättää palveluilla ja asumistuilla?

    jees h-valta 14.5.2020, 19:23

    Suojelu palvelee pienen piiperojoukon itsekästä museointi-intoilua jolla ei ole mitään tekemistä luontoarvojen kanssa. Muutama oikeasti arvokas luontomonimuotokohde voidaan suojella, kuten Parkanon Helvetinkolun kaltaiset maisematyypit. Myös vesistörikkaissa maisemissa voidaan suojella joitain aloja. Mutta nykyistä pienimuotoisemmin.

    Gla 14.5.2020, 19:32

    Haba: ”Luontoväki haluaa korkeamman kantohinnan.”

    Sen verran on ilmaantunut viestiketjuun EDIT-kommentteja, että keskustelun seuraaminen tuottaa vaikeuksia. Mutta oliko tämä vastaus Visakallon kysymykseen vai liittyikö se johonkin muuhun? Perusteletko vielä väitteesi korkeammasta kantohinnasta? Haluta saa tietysti vaikka kuun taivaalta, mutta minun käsittääkseni luontoväen ajama jk-malli ei kantohintoja nosta, vaan laskee.

    Visakallo 14.5.2020, 19:42

    Rajoituksissa ja korkeammassa kantohinnassa tahtoo vain olla se ongelma, että puuta käyttävät tehtaat hakeutuvat sinne missä on helpompi toimintaympäristö ja puu halvempaa. Tässä työssä Suomen luontoväki ei ole voimiaan säästellyt. Ympäristöministeri Krista Mikkosen nimittämässä Kestävä elvytys -työryhmässä on edustajia elinkeinoelämästä, ympäristöjärjestöistä ja hallinnosta. Kuultuna on ollut tutkijoita, teollisuus- ja etujärjestöjä, ja ay-liikkeen edustajia. Metsäteollisuus, puuntuottajat ja maataloustuottajat jätettiin kokonaan ulkopuolelle. Krista Mikkosen jatkaa siten Ville Niinistön viittoittamalla tiellä, ja siitä ei kyllä hyvää seuraa.

    A.Jalkanen 14.5.2020, 19:53

    Tulee komissiosta jotain hyvääkin, ei vain ylimitoitettuja suojelutavoitteita.

    ”Euroopan komissio julkaisi torstaina tiedonantonsa EU:n biotalousstrategiasta. Tiedonannossa komissio esittää suunnitelmansa siitä, kuinka uusiutuvien raaka-aineiden ja niiden sivuvirtojen käyttöä voidaan lisätä Euroopassa. Komission strategian mukaan bio- ja kiertotaloudesta löytyy ratkaisu fossiilitalouden ja ilmastonmuutoksen kukistamiseksi.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.314435?fbclid=IwAR30vCGio6Lku1h_Bi1c4jrSVkge5wouAT-_5qUh0bA4_W11FDFdUxrbXMc

    Puuki 14.5.2020, 21:34

    Mitä merkitystä on verrata Hollannin metsien keskimääräistä ha – puumäärää Suomen vastaavaan ? Ei yhtään mitään koska Hollannissa on metsää minimaalisen verran verrattuna Suomen metsäpinta-alaan (tai muiden metsäisten valtioiden ).   Jos tilastoa luetaan miten sattuu saadaan asia esitettyä siinä valossa kuin halutaan.  Hollannissa on varmaan isoimmat yhtenäiset metsäalueet kaupunkien puistoissa.  Maaseutuhan on siellä peltomaisemaa melkein joka paikassa.

    Visakallo 15.5.2020, 06:15

    Haba tyylilleen uskollisena valitsi Luken tilaistoista juuri tuon taulukon, että pääsi mainitsemaan Hollannin. Maantiede ja biologiahan ei silloin merkitse mitään, kun halutaan esittää asioita tarkoitushakuisesti. Pohjoisessa Suomessa on paljon metsäpinta-alaa, mutta vähän puuta hehtaarilla. Sen takia koko valtakunnan mottimäärä/hehtaari on alempi. Sille ei kuitenkaan voi Habakaan mitään, että Suomi on Euroopan metsäisin maa.

    https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/suomen-metsat-euroopassa-vuonna-2015/euroopan-metsaala/

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 205)
1 2 3 … 7 8 9 … 19 20 21