MK:n mukaan virheojituksia oli muistaakseni ~ 600 000 – 800 000 ha, suurin osa Lapissa.   Ei miljoonia ha:eita kuten jotkut väittää.   Osa heikosti puuta kasvavista olisi mahdollista muuttaa tuottaviksi mutta usein vaatisi ehkä liian kalliin terveyslannoituksen.  Esim. Muhoksen Metlan koealan vähäpuustoinen neva muuttui aikoinaan keskimääräistä paremmin kasvavaksi tukkipuumänniköksi runsaalla tuhkalannoituksella.  Toisaalta joskus on taimikoita koetettu saada kasvamaan mutta useammatkaan lannotuskerrat ei ole syystä tai toisesta parantaneet  kasvua.    Olen sitä mieltä, että jokin luonnonlanta toimii paremmin puun kasvun lisääjänä kuin keinolannat . Sama ilmiö taisi olla pottitaimien juuriston kasvun lisänä käytettäessä org. lannoitusta. Myös maaperää pitää hoitaa ja siihen sopii parhaiten luonnonlannat ja  sienijuuriympit yms.   Vesitalous pitää tietysti olla myös kunnossa, jos puun kasvatus on tavotteena.

Hyvä muistutus Kallelta. Ehkä osa ojitusalueiden ongelmista johtuukin siitä, että ojaverkosto on suunniteltu tai toteutettu väärin eikä vesi poistu. Tyypillisesti epäonnistuminen kuitenkin johtui liian karusta kasvupaikasta. Jos kyse on muiden ravinteiden kuin typen puutteesta tai epätasapainosta, näistä osa saattaisi korjautua tuhkalannoitteella – siis lähinnä ne kohteet, joissa ojat ovat riittävät ja typpeä on riittävästi. Virheojitusten kokonaismäärä tietenkin riippuu kovasti siitä, mitkä osatekijät luetaan virheiksi, mutta alle miljoonan hehtaarin kuitenkin jäänee se kokonaismäärä.

Tuohon Visakallon mainitsemaan rummutuksiin ja suoranaisen sonnan syytelyyn pyörinräliikkeiseen tuulettimeen olisi tehtävä tämä: perustaa asiantunteva ja riittävän tehokkaan takapotkun antava elin, jolla on paino-arvoa ja kykyä. Onhan jo näitä muutamia nunnukka-nunnukka-osastoja, jotka vaan töllistelevät kusi sukassa. Alan puolustajiksi niista ei ole.