Keskustelut Metsänomistus EU:n Metsien suojelutavoite

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 205)
  • EU:n Metsien suojelutavoite

    Maaseudun Tulevaisuus Lehti tänään: Kolmannes Eu:n maapinta-alasta on suojelusuunnitelman piirissä. Tiukasti suojeltuja alueita tästä tulisi olla 10%.

    Ensisijaisina suojelukohteina luonnontilaiset primäärimetsät sekä vanhat metsät jotka pitäisi vetää pois käytöstä ja suojella. Lisäksi suojeltavien listalle on nostettu suot ja turvemaat.

    Eli nykyinen Natura 2000 laajenisi kovinkin mukavasti. Eikös EU:n alueella ole Natura-ohjelman mukaisia alueita jo 25%. Tiukasti suojeltuja maa-alueista tällä hetkellä kolmisen prosenttia.

    Jotenkin tuntuu että FSC:n HCV-merkintä on alustava pohja tälle.. Ainakin kuvittelisin että samoja alueita hyvin pitkälle.

  • mehtäukko

    Oppien kylväjät kai on koulutettu suurelta osin yhteiskunnan varoilla. Vielä kerkiäisi pahimmilta takinkääntäjien koplalta kelata rahat takaisin. Korkojen kera.

    Visakallo

    Hesarin Munasuo-jutussa painotettiin suon ennallistamisen tarkoituksena olevan sammaleen kasvun nopeuttaminen ja sitä kautta hiilensidonnan lisääminen. Mikähän mahtaa olla, että puiden kasvu ei nyt kelpaakaan hiilen sitojaksi? Melkoiseksi pelleilyksi on tämä Suomemen meininki mennyt.

    Puuki

    Komission esitys taisi olla semmonen, että vanhat metsät ja turvemaat pitää suojella.  Se olisi tyhmä päätös Suomen kannalta ja muutenkin sen päämäärän kannalta, että hiilipäästöjä/kasvihuonekaasuja pitäisi vähentää ja hiilivarastoja lisätä.   Paljon parempi vaikutus hiilitaseen kannalta olisi esim. kieltää hiilivoimaloiden käyttö kokonaan.   Mutta miten Suomi voisi vaikuttaa muutaman mepin avulla, kun niistäkin osa on metsäasioista ihan ulalla  ?  Lehtiä lukemalla ei selviä esim. tuo turvemaiden kasvihuonekaasutase- juttu , eikä varsinkaan silloin jos lukee vain vihervasemmalle kallellaan olevia lehtiä.

    Vaikuttaa siltä, että alkutuotanto-alat joutuu sijaiskärsijiksi ja varsinkin metsäiset maat jotta laskennallisesti saavutettaisiin hiilineutraalius paremmin koko EU:n alueella.  Muuten jotenkin  ymmärtäisi mutta kun vielä toimien vaikuttavuusperusteet ontuu pahasti, ei noissa päätöksissä ole juuri mitään järkeä.

    Visakallo

    Munasuolle johtava tie on kunnostettu melkoisella määrällä kalliomursketta, jotta puut päästään ajamaan alueelta pois. Sen jälkeen tie puretaan, eli ”ennallistetaan”!

    A.Jalkanen

    Mepeillä on pääsy samaan tietoon kuin meillä. En usko että laajamittaiseen ennallistamiseen mennään. Virheojitukset palautuvat itsekseenkin luonnontilan kaltaiseen tilaan. Ennallistamistukea nauttisivat enemmälti vain suorikkaat maat kuten Suomi, Ruotsi ja Irlanti.

    Poikkeuksia eli järkeviä ennallistamiskohteitakin varmaan löytyy kuten suojelualueiden sisällä olevat ojitetut alueet. Lisäksi sellaiset alueet, joilla on ojituksen jälkeen ollut huono metsänkasvu mutta on nyt iso hiilipäästö (syvät ojat) tai ravinnepäästö (rehevät suot) ja joiden kohdalla tuhkalannoituksenkaan ei oleteta korjaavan tilannetta. Lisäksi voidaan haluta lisätä suokasvillisuutta vaikkapa marjastajien iloksi. Emmehän ole unohtaneet että myös eteläisessä Suomessa oli ennen mahdollista kerätä karpaloita ja lakkoja?

    Puuki

    On varmasti poikkeustapauksiakin olemassa. Lakkasuot ei huonoja nekään muuttaa lakan kasvukelpoisiksi.  Mutta  se turvemaiden suojeluinto saattaa mennä överiksi, jos  komission esitys menis sellaisenaan läpi.  Ennallistamisen edut ei kuitenkaan ole niin hyviä kuin on esitetty esim. Hiilipörssin mainoksissa eikä siihen sopivia turvemaita ole niin paljon.

    Visakallo

    Soiden virheojituksia Suomessa varmasti on, mutta kiinnostavaa olisi tieto, minkä verran? Osa ihmisistä kun on sitä mieltä, että kaikkien soiden ojitus oli virhe, mutta jos tarkasteltaisiin pelkästään puunkasvun epäonnistumista ja sitä kautta huonoa hiilensidontaa, niin mikä mahtaa silloin olla se määrä?

    A.Jalkanen

    Monenlaisia lukuja näkee mutta ehkä korkeintaan neljännes alkuperäisestä ojitusalasta, ts. noin miljoona hehtaaria, ei ole johtanut puuntuotannollisiin tavoitteisiin. En osaa sanoa kuinka iso osa tästä olisi vielä korjattavissa tuhkalla. Puuntuotannon jatkaminen olisi ehkä järkevää vain jos ojitus muuttaa kitu- tai joutomaan metsämaaksi, eli puuta kasvaa vähintään 1 motti vuodessa? Järkevä vertailu olisi myös se että puuta pitää kasvaa enemmän kuin mitä turvetta maatuu, mutta maatumisnopeutta on vaikea arvioida.

    Visakallo

    Puuntuotannon jatkaminen olisi ehkä järkevää vain jos ojitus muuttaa kitu- tai joutomaan metsämaaksi?

    Olen samaa mieltä!

    Koivunkaataja2

    Tätä Visakallon edelläesittämää asiaan voidaan tutustua mahdollisessa kesätapaamisesa, onhan Keskipohjanmaa suomaakunta.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 205)