Lue mehtäukko Wikipedian sivu otsikolla Turve. Linkki edellä.

Puukin lanseeraama matalaojitus ei ole ihan uusi asia ja on peitteisen metsänkasvatuksen ohella varmasti kannatettava kunhan opitaan soveltamaan. Siksi ei kunnostusojitusten kannattaisi kokonaan jättää pois kemerasta koska siinä saadaan kunnon suunnittelu tehdyksi.

Maataloudessa on käytössä menetelmä nimeltään säätösalaojitus. Periaatteessa suoalueellakin, jossa on selkeä laskuoja olemassa, saattaisi olla mahdollista myös säätää pohjaveden pintaa patojen avulla vuoden sateisuuden ja puuston haihdutuskyvyn mukaan.

En vieläkään usko, että asia voisi olla tänä päivänä toisin IPCC:n raportoinnissa – riippumatta mitä Suomen eduskunta päätti vuonna 2002. Onhan turvemaita muillakin ja raportoinnilla on tieteellinen pohja, poliittisen lisäksi. Turve menee väkisinkin fossiiliseksi jo sillä perusteella, että luonnontilaisten soiden päästöjä ja nieluja ei huomioida, ei metaaniakaan.

Muistaakseni esmes Ruotsissa turvemaita ei samalla lailla lasketa hiilipäästöjä tuottaviksi eli sammalleen kasvu huomioidaan hiilitaseessa (?) , kuten se käytännössä vaikuttaakin siihen. Aika nopeasti kasvaa märkä turpeennostoalueen pohjakin umpeen suokasvillisuutta turpeen noston loputtua pohjoisessa varsinkin.   Vielä parempi kasvihuonekaasujen sitomisen kannalta , jos paikalle kasvatetaan nopeakasvuisia puita.  Vesien suojelua tehostamalla turpeen käyttökin olisi ihan ok hommaa , varsinkin kun sitä verrataan hiilen  ja öljyn käytön haittoihin. Korvaavan ja pienemmän haitan periaatteella sitä pitäisi edetäkin päästöasioissa , koska ei ole ilmastolla maiden rajoja esteenä.

Hiilivoimalat ei ole virallisesti liian haitallisia niin kauan kuin isot maat/kaupungit ( myös H:ki)  joutuu pakosta käyttämään rusko-ja kivihiiltä.  Sitä odotellessa   suojeluinto keskitetään mieluummin vähemmän haitallisiin ja ennen kaikkea muiden kuin oman maan (tai maakunnan)  päästölähteisiin isommassa kuvassa.

En tiedä tietenkään  toisten tiealueiden leveyksiä mutta n. 12 m on tavan metsäautotien tiealueen leveys näillämain.  Se ei riitä estämään pitkien puiden mahdollista kaatuilemista teille , kun vielä useimmiten puita kasvaa tiealueen reunoillakin.

Jos ja kun matalaojitus on siis tunnettu menetelmä ennestäänkin (en ole nähnyt itse tutkimuksia tms . siitä,  vaan onhan niitä varmaan olemassa, kun AJ:kin niin kertoo)  , niin miksipä ei sitä alettaisi käytännössäkin soveltamaan heti tai välittömästi ennen kuin pilaamaan ylimitoitetuilla ennallistamistoimilla hyvin kasvavia ja hyvän kasvupotentiaalin omaavia metsiä . Kasvihuonekaasujahan sitä kait yritetään vähentää eikä vain businesmielessä lisää euroja ennallistamisfirmoille. Vai meneekö se ls-järjestöilläkin niin, että vain raha edellä mennään muusta viis ??   Siinä tapauksessa tavan mo:t ym. metsätoimijat on oikeita luonnonsuojelijoita , kun ottavat huomioon mh:ssa luonnon monimuotoisuusasiat ja kasvihuonekaasujen sitomistarpeet kuten varmaan suurin osa tekeekin jo sertifioinninkin takia jos ei muuten.

A.Jalkanen: ”Mielestäni tieoikeuden alaiselta leveydeltä pitäisi voida puita poistaa.”

Näin juuri asia on, mutta ongelma onkin ne tiealueen ulkopuolella olevat puut, joiden latvat voivat ylettyä jopa 30 metrin päästä tielle. Tuo 30 metriä on minusta tien minimi etäisyys suojelualueesta. Tonttien kohdalla se saisi olla ainakin 50 metriä. Tienpitäjä on vastuussa, jos ajoradalla on jotain ylimääräistä tavaraa. Suojelu ei saa missäin oloissa mennä yleisen turvallisuuden edelle.

Just noin harrastelija.