Keskustelut Metsänomistus EU:n Metsien suojelutavoite

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 205)
  • EU:n Metsien suojelutavoite

    Maaseudun Tulevaisuus Lehti tänään: Kolmannes Eu:n maapinta-alasta on suojelusuunnitelman piirissä. Tiukasti suojeltuja alueita tästä tulisi olla 10%.

    Ensisijaisina suojelukohteina luonnontilaiset primäärimetsät sekä vanhat metsät jotka pitäisi vetää pois käytöstä ja suojella. Lisäksi suojeltavien listalle on nostettu suot ja turvemaat.

    Eli nykyinen Natura 2000 laajenisi kovinkin mukavasti. Eikös EU:n alueella ole Natura-ohjelman mukaisia alueita jo 25%. Tiukasti suojeltuja maa-alueista tällä hetkellä kolmisen prosenttia.

    Jotenkin tuntuu että FSC:n HCV-merkintä on alustava pohja tälle.. Ainakin kuvittelisin että samoja alueita hyvin pitkälle.

  • Puuki

    Eikös tuossa ole jonkinlainen ”balanssi” olemassa : Suojellaan metsistä 30 % ja vastuuvelka on kasvanut 30 mrd €uroon.   Tarkkaillaan luontoa poluilta ja rannoilta ja rahat saadaan oleiluun seinästä ihan kuin maitokin saadaan maitokaupan purkista kananmunat samoin kaupan hyllyltä.

    Turvemaat ennallistetaan ; siitäkin kilahtaa rahaa jonkun massiin.  Kasvihuonekaasupäästöt  lisääntyy ja puun kasvu vähenee, samoin niiden käyttömahdollisuus uusiutuvina korvaamaan fossiilisia päästöjä,  mutta ideologian kannalta ihan jees.

    A.Jalkanen

    Suomen alkuperäisestä yli 10 miljoonan hehtaarin suoalasta on alle puolet ojittamatta. Maan eteläosien alkuperäisestä suoalasta on ojittamattomana säilynyt alle neljännes.

    Osa suojelualueiden soista on ojitettuja soita. Useimmat keidassoiden reunakorvet on ojitettu, vaikka muu osa suosta olisikin luonnontilainen. Suoluonnon suojelemiseksi ja säilyttämiseksi on Etelä-Suomessa tarpeen ennallistaa kaikki suojelualueiden ojitetut suot. Pohjois-Suomessa tarvitaan erityisesti korpi-, letto- ja lähdesoiden sekä suoalueiden ojitettujen reunojen ennallistamista.

    http://www.metsa.fi/suojellutsuot

    Ennallistaminen voidaan siis aloittaa suojelualueiden soista ja jättää talousmetsien kitu- ja joutomaat ennallistumaan itsekseen. Pinta-alat alkavat olla riittäviä, kun myös Etelä-Suomessa on saatu toteutettua soidensuojeluohjeman täydennykset. Metsätalousmaan ojitusalueille ei ole tarpeen mennä lainkaan.

    Tolopainen

    Suo ei ole mikään alkuperäinen luontotyyppi, miksi niitä pitäisi suojella. Emme ole mitään Euroopan hiilipankin hoitajia.

    A.Jalkanen

    Näköjään olemme joutuneet hiilipankin hoitajiksi. Työstä pitäisi vaan saada kunnon korvaus. Eihän arabimaatkaan jätä öljyvarojaan hyödyntämättä eikä Norja. Tolopainen, logiikallasi meillä ei ole yhtään alkuperäistä luontotyyppiä. Kaikki ovat syntyneet jääkauden jälkeen.

    Visakallo

    Minulle oli yllätys, että Suomen kaikkien soiden sammalkerros kasvaa uutta sammalta keskimäärin millimetrin vuodessa. Eikö se ole jo metsäänkin verrattava hiilinielu? Onko sitä kunnolla edes otettu Suomen hiilinielu-laskelmissa huomioon?

    Puuki

    Ennallistamalla alkuperäinen suotyyppi ei palaudu  samanlaiseksi kuin se on joskus ollut.  Jotain 600 000- 800 000 ha on niitä puun kasvatukseen sopimattomia ojitusalueita ; ei miljoonia ha :ja kuten Hiilipörssi kertoo sivuillaan.

    Luke:n sivuilla oli mainittu että n. puolet fossiilisista CO2- päästöistä sitoutuu Suomessa puun kasvuun ja maahan. Puun kasvua ja pitkäaikaisia hiilivarastoja pitäisi kasvattaa eikä se tapahdu parhaiten suojelualueita lisäämällä eikä soita ennallistamalla  (Joka lisää muita kasvihuonekaasupäästöjä).

    A.Jalkanen

    Visakallo: luonnontilaisia soita ei huomioida hiilinielulaskelmissa koska ne eivät ole ihmisen muuttamia ekosysteemejä. Vesistöjen päästöjä, esim. metaania, ei tietääkseni myöskään huomioida.

    Visakallo

    En ole lukuisista yrityksistäni huolimatta saanut mistään vastausta, miksi Suomi ainoana maana Euroopassa, ja ilmeisesti koko maailmassa teki turpeestaan pelkästään poliittisella päätöksellä fossiilisen polttoaineen?

    A.Jalkanen

    Wikipedia auttoi tarkistamaan asian. Kyllä asia on Visakallo aivan päin vastoin, eli niin päin että muualla maailmassa turve luokitellaan fossiiliseksi ja meillä Suomessa on yritetty vääntää sitä ’hitaasti uusiutuvaksi’ mutta siinä ole ole onnistuttu. (lainaus alla)

    Turvesoilta nostetun ja ojituksen vuoksi hajotetun turpeen päästöt pitää raportoida. Jos saataisiin ottaa huomioon vuotuinen turpeen kasvu, pitäisi ottaa huomioon myös ko. soiden metaanipäästöt, ja saatettaisiin joutua aivan kirjaimellisesti ’ojasta allikkoon’. ?

    ”Turpeen polttoainekäytöstä ja sen luokittelusta on erimielisyyttä. Euroopan unioni ja Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi. EU-parlamentin ympäristövaliokunta torjui Suomen yritykset sisällyttää turve uusiutuvien energialähteiden listalle heinäkuun 2008 alussa. Suomen poliitikot luokittelevat turpeen hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Tähän määritelmään päätyi Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2000 julkaisema selvitys Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. KTM:n julkaisun ovat laatineet KTM:n tilauksesta Patrick Crill (USA), Ken Hargreaves (UK) ja Atte Korhola (Helsingin yliopisto). Selvityksen johtopäätös oli, että turve tulisi luokitella hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi.”

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Turve

    Sitten oli tällainenkin lausahdus: ”Soilla elää useita alueellisesti uhanalaisia lajeja, ja ne ovat tärkeitä muun muassa hirvieläimille ja linnuille.”

    harrastelija

    Kun noita valtioiden päästöjä lasketaan, niin onkohan otettu täällä Pohjolassa huomioon pitkän talven osuu? Luonnosta tuskin lumen ja jään alta ei kummoisia päästöjä tule? Poikkeuksena tänä talvena oli jälleen Eteläinen Suomi, jossa talvea ei ollutkaan. Sama tilannehan se on normaalistikin, Suomi on pitkä maa ja kokolailla pohjois-eteläsuunnassa.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 205)