› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 75 76 77 … 228 229 230

  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Lähetetty: 29.5.2021, 16:48

    Merkitty: 

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 30.7.2021, 14:10

    Minusta istutus harvaan (jää ensiharvennuksessa poistettavat puut istuttamatta) vain osalle kuviota on juuri menetelmä, jota täällä kaipaat eli vapaan tyylin ratkaisuja, joilla voidaan saada hyviä kokemuksia. Toiset istuttaa päätehakkuun jälkeen 1800 tainta, joita sitten heinätään. Kumman ennuste on mielestäsi parempi?

    Peuratilanne on mikä on, sen mukaan pitää elää.

     

    Puuki 30.7.2021, 14:24

    On erilaista uudistaa jokin alue pohjoisessa kuin esim. Varsinais-Suomessa.  Kasvupaikkatyyppi voi olla sama mutta metsätyyppi ,  metsän kasvu ja  uudistaminen ihan erilaista vaikka puulajikin olisi sama molemmissa.       Heinäämistä ei juuri tarvitse tehdä uud.aloilla tässä n. puolivälissäkään muualla kuin pellon metsityksissä, jos on tehty maankäsittelyssä laikkumättäitä.  Päätehakatun metsän aikaisempi käsittelykin vaikuttaa tulevien jälkitöiden määrään.

    Hyvin rehevillä kohteilla voi olla parempi istuttaa taimia tiheään koska aluskasvillisuus peittää muuten liian paljon ja tuotto-odotuskin on suurempi kuin hitaammin kasvavilla kuvioilla. Luont. uudistumisen onnistumisen tod.näk. vaihtelee sekin paljon mm. kasvupaikan mukaan. Ja  puutavaralajien hinnatkin on tietysti erilaisia eri alueilla.

    Gla 30.7.2021, 15:25

    Totta. Eipä lapin vt-männiköissä olekaan varaa mihinkään ylimääräiseen kustannukseen. Etelän omt:llä voi uudistamiseen käyttää rahaakin.

    Jovain 30.7.2021, 16:45

    Nykyistä metsänhoitoa, jolle aetetaan paineita luontaisen metsänhoidon ja monimuotoisuuden suuntaan, voi ymmärtää paremmin, jos on ollut metsänhoidon ja korjuun toiminnassa mukana 50-60 luvulla ja vielä 70 luvulla. Aikana, jolloin luontaista metsänhoitoa vielä ihan oikeasti oli.

    Tällä hetkellä näitä hoidon suhteita voisi kuvata suhdeluvulla 70-30. Oli se ehkä vielä 60 luvulla 30-70, luontaisen metsänhoidon hyväksi.

    Voi olla tällä hetkellä vielä kokemuksen puutteesta teoreettista ja kokeilun asteella. Sitä se on ainakin suuren ylöisön osalta. Siinä mielessä Gla:n pohdinta: Jaksottaista metsää voi uudistaa luontaisin menetelmin”. Onhan se mielenkiintoista!

    Timppa 30.7.2021, 18:33

    Kävelin juuri 8 vuotta sitten tehdyssä aukossa, joka  oltiin uudistettu meidän vakiomenetelmällä.  Siis hakuuta seuraavana vuonna äestys ja männyn kylvö, seuraavana n 1000 kuusta/ha.

    Metsä oli ollut lähes samanlaista männikköä.   Hämmästytti kuinka iso ero todellisuudessa oli taimikon kasvussa ja siis kasvupaikoissa.  Karuimmilla kohdilla, siis ilmeiseti kuivaa kangasta, taimet olivat vain reilun metrin luokkaa, kun rehevimmällä paikoin kuuset paikoin  jo yli 3 metriä.  Keskimitta saattaa olla n  2 metriä.

    Selvää, että investointi tuottaa heikommin, jos kasvu on heikompi, mutta pääoma sama.  Ei sille kuitenkaan mitään voi.  Kaikki paikat viljellään oli kasvu mikä tahansa.

    Pohjoisessa äestys ja siinä yhteydessä on luultavasti usein paras ratkaisu.  Kuten tulokset osoittavat, niin kuntta on kuitenkin rikottava.  Siemenen lisäkustannus ei kenenkään taloutta kaada.

    Haba 30.7.2021, 18:47

    Miten tässä on saman asian jaarittelu joka aiheen lopputuloksena?

    A.Jalkanen 30.7.2021, 19:24

    Joo – sopisi paremmin jatkuvan kasvatuksen jatkuvaan ketjuun.

    Gla 31.7.2021, 06:22

    Reima hämmästeli, miksi jk koetaan uhkaksi. Yritin sanoa, ettei jk ole uhka, vaan sen katteeton markinointi ja muiden kuin metsänomistajan halu päättää metsänomistajan omaisuuden käsittelystä. Silloin metsien hoitoa ohjataan noiden katteettomien odotusten suuntaan ja se on suomalaisen metsätalouden historia ja osaaminen huomioiden äärimmäisen huono juttu. Toki jk:n ongelmallisuutta ja vähän muutakin tuli käsiteltyä tämän otsikon alla turhankin perusteellisesti, pahoittelut siitä.

    Reima: ”Ei kangistuta johonkin kaavoihin, vaan mennään vapaalla tyylillä kulloistenkin tarpeiden mukaan.”

    En vielä saanut vastausta siihen, miksi ei pitäisi olla huolissaan päätösvallan siirtämisestä EU:lle. Tällaisen muutoksen jälkeen meidän metsien käsittelystä päättäisivät mm. saksalaiset vihreät. Silloin ei mentäsi vapaalla tyylillä meidän mielestä kulloistenkin tarpeiden mukaan, vaan ihan jollain muulla tyylillä.

     

    mehtäukko 31.7.2021, 07:11

    Kun eu komissio yrittää muiluttaa itsenäisen valtion kansalliset asiat itselleen, eihän se ole samantekevää. ”Vapaa tyyli” ei tue vahvaa jatkuvuutta, ainakaan siinä mielessä että luokuripeli nostaa päätään. Ja se on juuri jk-pelleilyä uskomusten ja luulottelujen varjolla.Samalla ollaan kieltämässä varmuus,tuottavuus ja historialliset näytöt.

    Haba 31.7.2021, 08:37

    Banaani valtion ja menneisyyden kannattajien pitää toki muistaa että mahtavan 50-80 luvun Suomen piti pitkälti pystyssä Neuvostoliitto. Ylituotanto ja kaikki muu länteen kelpaamaton tuotanto myytiin hyvään hintaan sinne. Ei tarvinnut perustella mitenkään miten kestävästi on raaka-aineet tuotettu.

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 75 76 77 … 228 229 230