› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 74 75 76 … 228 229 230

  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Lähetetty: 29.5.2021, 16:48

    Merkitty: 

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 30.7.2021, 08:10

    RR: ”Tulipalo on siis väärin sammutettu. Onko olemassa täysin rehellistä markkinointia? Heikkouksista puhuminen jätetään yleensä vähemmälle huomiolle. Eikö se ole itsestään selvyys.”

    Ei voida puhua tulipalon sammuttamisesta, kun puhutaan metsää surkastuttavasta hoitomenetelmästä.

    Tiede on valjastettu markkinointiin ja ainakin minusta tieteen pitäisi olla kovin etäällä markkinoinnista. Kun lisäksi hyötyjinä on muutama jatkuvan kasvatuksen palveluja tarjoava firma sekä ulkomainen teollisuus, on vaikea nähdä perustetta sietää tällaista Suomessa. Ei nykyinen puusto ja hakkuumahdollisuudet ole taivaasta tipahtanut itsestäänselvyys, jolla voi alkaa leikkiä.

    ”Vastuu on aina metsänomistajalla.”

    Siksi valtaa ei pidä antaa vastuuttomille osapuolille.

    Gla 30.7.2021, 08:29

    ”Jatkuvasta kasvatuksesta on vähän kokemusta, kun se on ollut sallittuakin vasta muutaman hassun vuoden. Silti jotkut tietävät ehdottomalla varmuudella asian – en ymmärrä. Olen ymmärtänyt, että se ei ole määrämittaharsintaa, vaan metsänhoitoa (roskapuut pois jne.) kuten jaksollisessakin kasvatuksessa.

    Minä kasvatan pääosin mäntyä, jonka uudistuminen vaatii selvää aukotusta uudistuakseen, joten siihen  ymmärtämäni jatkuva kasvatus ei oikein hyvin sovellu.”

    Luonto on kiinnostava asia, koska se ei tottele ekonomien sormiharjoituksia, vaan toimii kuten on evoluutiossa pitkän ajan kuluessa kehittynyt toimimaan.

    Oletetaan, että tavoitteena on pääosin kolmen puulajin kasvatus, koivu, mänty ja kuusi. Männyn piirteet jo tunnetkin. Valopuu vaatii valoa, jota löytyy aukosta. Koivulla on sama juttu. Nyt meillä on kasassa 2/3 puulajeista, jotka ei sovellu jatkuvaan kasvatukseen.

    Kuusi on erilainen tapaus. Kuusi on sopeutunut jossain määrin varjoon eli pärjää alikasvoksena. Kuusta voikin kasvattaa männyn ja koivun alla. Kun kuitenkaan mänty ja koivu ei tänne uudistu, puusto muuttuu kuusivaltaiseksi. Tuttu juttu jo kansakoulun biologian tunnilta, eikö vain? Kun puusto on kuusivaltaista, kuusi ei enää uudistukaan kuten valopuiden alle. Poikkeus on muutamat kasvupaikat, joiden osuus kokonaisuudesta on pieni ja silloinkin puuston on oltava harvaa, ettei liika varjostus pilaa alikasvosta.

    Kuusen alle taimettunut kuusi kasvaa erittäin hitaasti. Rinnan korkuiseksi kasvu kestää kymmeniä vuosia. Kun ylemmän jakson puut kasvavat karkuun ja alle ei uutta tule korvaamaan hakkuissa poistumaa, ymmärtää jokainen lopputuloksen.

    Puustoa voi siis kasvattaa hetken erirakenteisena, mutta jatkuvaa se ei ole. Nyt sinä sanot, ettei tätä voida tietää, kun jk on ollut sallittua vasta hetken. Oikeasti asia on ollut tiedossa jo 1800-luvulla kirjoitetussa metsän hoidon kirjassa.

    Maallikkopäättäjillemme myös asiaa lobataan uutena ja se on vaarallista.

    Kysytkö seuraavaksi, että mistä tiedät, ettei vesi virtaa ylämäkeen, kun et ole kokeillut?

    R.Ranta 30.7.2021, 11:13

    Kiitos mielenkiinnosta Gla.

    Asiallisia huomioita mutta, mutta… ja aika kovaa kritiikkiä puskista eräitä tutkijoita kohtaan.  Aihe on sellainen, että sitä voi helposti liioitella suuntaan jos toiseenkin.

    Evoluutiossa on aika lyhyen aikaa istutettu jalostettuja kuusentaimia. Jos metsät sitä edellyttäisivät, ne olisivat aikoja sitten hävinneet tältä tellukselta. Gla:lla viimeiseksi kuuset, jotka olisivat vallanneet kaikki karukkokankaatkin. Mänty on kuitenkin Suomessa valtapuu ja koivuja kasvaa, vaikka tätä valkoista valhetta on yritetty rikkakasvina hävittää vuosikymmeniä. Metsät säilyvät ilman jalostettujen kuusentaimien istuttamistakin. Pitkässä juoksuss paremmin vai huonommin – en ole varma. Eri kysymys on, kuinka hyvin ne palvelevat ihmisen erilaisia  tarkoitusperiä.

    Itse pyrin toimimaan mahdollisimman pitkälle luonnon ehdoilla. Viljelyssä pitkä kasvuaika on varsin ongelmallinen, enkä halua kohtuttomia riskejä ottaa, kun on muutamia kertoja saanut näpeille. Eikä kustannustasot näyttäisi ainakaan tukevan yli-investointeja. En oiken pidä koko jk – jaksollinen ajattelusta ja vastakkainasettelusta. Puhuisin mieluummin luontaisista ja keinotekoisista menetelmistä.

    Olen edelleen sitä mieltä, että on vain hyvä, että vaihtoehtoja on ja että niistä tulee kokemuksia. Taloudellisesti vahva perustelu on ulkoiset vaikutukset. Ala on viennistä koko lailla täysin riippuvainen, joten joudumme ottamaan sen huomioon, mitä muut asiasta ajattelevat. En omana aikanani ole koskaan  kokenut näin suuria metsiin liittyviä epävarmuuksia kuin nyt.

    Puuki 30.7.2021, 12:09

    Jk:sta on esim. tehty ainakin yksi päättötyö jossa vertailtiin kannattavuutta. 60-luvulta lähtien yläharvennuksin hoidettu metsän tuottoa oli verrattu saman metsän tuottoon tasaikäisenä kasvatettuna simuloinnin avulla.  Yksi hyvä esimerkki eräästä kohteesta mutta muitakin asiaan liittyviä (Myös suomalaisia) pitkäaikaisia tutkimuksia on olemassa; mm. kasvatuskokeet alikasvoksen syntymisestä ja sen kasvusta.  Samoin on lukuisia esimerkkejä korjuukulujen eroista, taimien kasvusta eri kokoisilla aukoilla eri kasvupaikoilla, taimikon hoidon tarpeesta myös jk:n kohteilla, jne.

    Kannattavuusvertailuja on  on tehty laskemalla pääasiassa vain jk:n optimitilanteita. Muita metsänhoitotapoihin ja myös kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on esim. korjuuvauriot harvennuksissa ja jk:n usein toistuvissa harsintahakkuissa, kuusikoissa tyvilahon lisääntymisen vaikutukset ym.  Riskilisä pitää ottaa huomioon myös kannattavuusvertailuissa, jos niitä halutaan tehdä.   Yhtä oikeaa yleismallia ei ole olemassa koska tilanteet vaihtelevat laidasta laitaan.

    Gla 30.7.2021, 12:36

    ”Asiallisia huomioita mutta, mutta… ja aika kovaa kritiikkiä puskista eräitä tutkijoita kohtaan”

    Millainen kritiikki on mielestäsi aiheellista, jos tutkijan mielestä jaksollinen viljelykuusikko voidaan mallintaa ensiharvennusikäiseksi 60 vuotiaana, kun verrokkina on jk-metsä, joka ei kaipaa edes raivaamista?

    ”Evoluutiossa on aika lyhyen aikaa istutettu jalostettuja kuusentaimia. Jos metsät sitä edellyttäisivät, ne olisivat aikoja sitten hävinneet tältä tellukselta.”

    Mistä keksit ajatuksen, että metsät edellyttäisivät jalostettuja taimia? Minulla on suuri osa istutuskuusista metsikkösiemenestä kasvatettuja. Hyvin kasvaa, kunhan olosuhteet on kunnossa eli päällä on joko taivas tai sopivan harva valopuusto ja heinikko pidetään kurissa.

    Tässä esimerkki:

    Kuusen kasvattajan neljäs vuosi

    ”Itse pyrin toimimaan mahdollisimman pitkälle luonnon ehdoilla.”

    Jos luonnon mekanismit on sinulle tuttuja, ymmärrät jk:n ongelmallisuuden.

    ”Viljelyssä pitkä kasvuaika on varsin ongelmallinen, enkä halua kohtuttomia riskejä ottaa, kun on muutamia kertoja saanut näpeille. Eikä kustannustasot näyttäisi ainakaan tukevan yli-investointeja.”

    Riskit on eri tyyppisiä. Jatkuvassa on suuri riski siitä, että kannattavuuslaskennassa oletettu kasvu ei toteudukaan. Hyvä juttu on se, jos hommaan ei ole investoitu euroja eli tappio on pieni. Jaksollisessa investoidaan ja kasvu suurella todennäköisyydellä toteutuu, mutta myrskytuhot tai markkinavoimat saattaa pettää oletukset. Kumman riskin sitten arvioi suuremmaksi. Minä arvioin jk:n kasvun toteutumisen. Joihinkin osittain taimettuneihin koivikoihinkin (huom. vajaa puolet koivikon alasta ei ole taimettunut tyydyttävästi n. 20-30 vuodessa!) olen hyvien kokemusten myötä (kuusi kasvaa hyvin alikasvoksena) vähitellen istutellut täydenystaimia siten, että alikasvosta on n. 3…5 m ruudussa eli perinteistä ensiharvennusta en niille tule tekemään. Osittain tulevaisuuden vaatimuksiin varautumista (ympäristöjutut), osittain tulevan uudistamisen helpottamista (koivikon jälkeiseen heinikkoon ei huvita taimikkoa perustaa), osittain kiertoajan pidentämistä (kustannusten hallinta, luontaisen materiaalin hyödyntäminen) ja osittain huonokuntoisen koivikon kasvatusketjun parsimista.

    ”En oiken pidä koko jk – jaksollinen ajattelusta ja vastakkainasettelusta.”

    Tarpeetontahan se onkin, jos markkinointi olisi rehellistä. Mutta kun puuhataan avohakkuukieltoa ja ties mitä muita rajoitteita niin kansallisella kuin EU:n tasolla, pakkohan tähän on reagoida. Kun vanhan metsälain aikaan olit aktiivinen uudistamisperusteiden kanssa (liiketaloudellinen kannattavuus), ihmettelen nykyistä passiivisuuttasi näiden uhkien suhteen.

    ”Puhuisin mieluummin luontaisista ja keinotekoisista menetelmistä.”

    Jaksollista metsää voi uudistaa luontaisin menetelmin eli tuo ei ole oikea jako.

    ”Olen edelleen sitä mieltä, että on vain hyvä, että vaihtoehtoja on ja että niistä tulee kokemuksia.”

    Samaa mieltä. Ongelma onkin se, että luvataan kuu taivaalta, kun todennäköinen tulos on surkastuva metsä. Muutama kunta ja seurakunta on jo tähän ansaan astunut. Markkinointi myös käyttää hyväkseen tätä: Esim. Turun kaupunkikin on jo todenut jk:n paremmaksi, joten onhan se osoitus menetelmän paremmuudesta (vrt Osata Skoda, kun se on myydyimpiä autoja). Myös metsähallituksen toimintaa käytetään esimerkkinä. Unohdetaan vaan kertoa, että metsähallituksella ei ollut halua lisätä jk:n osuutta, käsky tuli vihervasemmistolaisilta hallituspuolueilta. Tätä ilosanomaa siis jopa suomalaiset mepit Eu:ssa levittävät.

    Gla 30.7.2021, 12:40

    Jostain syystä oikea linkki menee väärään kuvaan. Ovat toki samasta kohteesta. Uusi yritys:

    Kuusen kasvattajan kahdeksas vuosi

    Pitäisi mennä kuvaan Kuusen kasvattajan kahdeksas vuosi. Ainakin minulla näkyy Kuusen kasvattajan neljäs vuosi. Omituista.

     

     

    A.Jalkanen 30.7.2021, 12:49

    Ala on viennistä koko lailla täysin riippuvainen, joten joudumme ottamaan sen huomioon, mitä muut asiasta ajattelevat.

    Hyvää pohdintaa edellä. Tuota jäin miettimään, miten mahtavat mielipiteet avohakkuun suhteen jakautua maamme metsäteollisuuden vientimaissa. Eurooppakin on meille tärkeä vientimarkkina joten tuntoja EU-maissa pitää kuunnella.

    Jos jossain markkinalla halutaan jatkossa avohakkuutonta puutavaraa tai sellutuotteita, siellä maksetaan ehkä siitä premium-hinta? Jos EU päättää puuhata oman metsäsertifikaatin, se voisi olla juuri tällainen eli vaativimmille asiakkaille suunnattu, sellaisille joille PEFC tai FSC ei riitä.

    Mieluiten tietenkin kertoisimme asiakkaille, miksi avohakkuut ovat tarpeellisia ja toivomme että viesti ymmärretään.

    Gla 30.7.2021, 13:22

    Mielipiteiden ongelmallisuudesta saa kirjaimellisen näytön Annukka Valkeapään tutkimuksesta. Siinähän 69% ilmoitti vastustavansa avohakkuita. Kuitenkin 69% ilmoitti myös hyväksyvänsä kasvatusketjun, joka johtaa avohakkuuseen. Luonnollisesti Annukka laittoi aiheesta lehdistötiedotteen, jossa käsiteltiin noista vain toista lukua. Annukka sai töitä WWF:ltä.

    Ainoa ihmetystä herättävä asia on se, miksi tutkimus meni läpi Helsingin yliopistossa, kun ristiriitaa ei tutkimuksessakaan käsitelty. Taisi olla oikein valittu porukka ympärillä.

    On erittäin suuri merkitys sillä, miten avohakkuista kerrotaan. Kun katsotaan, mitä ympäristöjärjestöt asiasta kertovat ja mitä metsäteollisuus kertoo, nähdään aivan erilainen maailma. Siten ei voida heittäytyä passiivisena sen varaan, miten avohakkuisiin suhtaudutaan. Kun keskiverto suomalainenkaan ei osaa asiasta mielipidettä muodostaa, miten keskiverto keski-eurooppalainen osaisi.

     

    Timppa 30.7.2021, 13:38

    Kuten tuolla edellä todettiin, niin P W. Hannikaisen metsänhoito-opista yli 100 vuoden takaa löytyy kaikki oleellinen tieto metsänkassvatuksesta.

    Jatkuvaa kasvatustakin on tutkittu vuosikymmeniä.  Olin n 20 vuotta sitten koulutustilaisuudessa hienossa paikassa, Helsingin Yliopistolla.  Sauli Valkonen esitteli Suomen, Ruotsin ja Norjan metsäntutkimuslaitosten tuloksia.  Olivat 20-40 % jaksollisen eduksi.  Joku tutkimus Ruotsissa oli keskeytetty, koska alue ei ollut taimettunut.  Erkki Lähdekin esitteli tuloksiaan, joiden mukaan jatkuva on muistaakseni 40 % edullisempi.

    Kävin muutama vuosi sitten erään porukan kanssa Luken tutkimusmetsässä Lapinjärvellä oppaana Sauli Valkonen,  Tutkimusta oli suoritettu 1980-luvulta.  Tulosena jokseenkin puhdas kuusikko.  Tänne oli syntynyt uusia taimia hyvin, koska maapohja oli kostea.  Kasvu keskimäärin 4,5 m3/ha/v, kun meillä pohjoisempana jaksollisessa ainakin 6,5 m3/ha/v,

    R.Ranta 30.7.2021, 13:58

    Eräänlaista jaksollista elämä tällä pallolla on. Syntymä ja kuolema seuraavat toisiaan. Nähtävästi tämä takaa selviytymisen muuttuvissa olosuhteissa.

    Ei kangistuta johonkin kaavoihin, vaan mennään vapaalla tyylillä kulloistenkin tarpeiden mukaan.

    Jos Gla mun pitäis myrkkyruiskujen ja monivuotisten heinäysten kanssa joka kuusentaimen  ymärillä touhuta, niin lopettaisin välittömästi koko homman ja rahatkin olisivat loppuneet jo ajat sitten.

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 74 75 76 … 228 229 230