Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 2,293)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • Gla

    ”Sitävastoin olen moneen kertaan tuonut esiin sitä, että puuntuotannon maksimointi ja taloudellinen kannattavuus eivät ole synonyymejä. Korjatkaa nyt käsitykseni, jos jonkun mielestä niin on.”

    Vieläkään en ole ymmärtänyt, miksi tuota vuodesta toiseen jankutat. En tiedä ketään, joka väittäisi noiden olevan synonyymejä.

    ”Eikö tämä vastavoima juuri tuonut metsänomistajalle vapauden valita, vain muutama vuosi sitten Gla. Aika näyttää mihin mennään.”

    Tällä hetkellä tuo vastavoima ajaa rajoitteita metsien käsittelymenetelmiin ja yrittää viedä päätösvaltaa Suomesta EU:lle.

    R.Ranta

    Käsi sydämelle Gla. Valtaosa täällä puhuu vain kasvusta, joka on kaikki kaikessa. Ei voi mitenkään voi välttyä käsitykseltä, että se nähdään synonyymiksi.

    Jankutan siitä kasvun vastavoimasta taloudellisessa mielessä, jos metsänhoito katsotaan olevan taloudellista toimintaa.

    JK:ssa keskeinen kysymys taloudellisessa mielessä on juuri tämä vastavoima.

    A.Jalkanen

    RR, täällä on todella vähän puhdasoppisia puuntuotannon maksimoijia. Jos joku mielestään on, niin voi ilmoittautua. Vasta sitten kun talousmetsän kasvua vauhditetaan kaikin keinoin ml. kivennäismaan metsien lannoitus, voi sanoa että on maksimoitu. Ainakin kaikki tapaamani henkilöt, jotka ansaitsevat arvonimen puuntuottaja (Jouko Juurikkala, Matti Kärkkäinen, Anton Chigurh, Veli-Jussi Jalkanen ja Visakallo), tuntuvat olevan melko tyytyväisiä metsätalouteensa. Kuriositeettina mainittakoon, että myös Timo Pukkala, Timo Kujala ja Marcus Walsh ovat tietääkseni tyytyväisiä omiin valintoihinsa, jatkuvaan kasvatukseen tai ”vapaaseen tyyliin”

    Miksi sitten metsänhoitomme tuntuu RR:stä niin oudolta? Kyse ei ehkä ole laskutaidon puutteesta, vaan siitä että tyydymme matalampaan rahalliseen tuottoon eli korkovaatimuksemme on alempi. Saamme sen vastineeksi alemman riskitason – ainakin liittyen metsän uudistumiseen. Pidätämme itsellämme oikeuden valita tuo korko: sitä ei pidä säännellä ylhäältä metsäpolitiikan keinoin kuten tehtiin ennen 2014 metsälakia, eikä sitä varmasti pidä säännellä EU:n komissiostakaan käsin. Ja takaisin otsikkoon !

    mehtäukko

    On jumalauta joillekin metsätalous vaikeaa! Voin edelleen kertoa, että y h t ä ä n nna tai muutakaan sekasortoista laskelmaa metsätalouden arjessa en ole laskenut. Osto-investointi vaihe on toinen juttu.

    Kun metsäntutkimus ym. tahot ovat linja-autolasteittain ekonomeja laskenut erilaisten olosuhteiden,kasvun,markkinain ym. ym. tilanteiden varalle ojaavia laskelmia  valita oikeat toimenpiteet, sillä on pärjännyt aivan hyvin. Luonto tekee lopun, joten naurettava pillunkarvan halkaisu laskelmilla on ajanhukkaa.

    Ja tämä tarina on tosi.

    R.Ranta

    Alemman riskitason?

    Minä koen, että panostus on juuri se riski eikä päinvastoin. Siis taloudellinen riski. Puuntuotannollinen riski on eri asia.

    R.Ranta

    Mehtäukko: ”Osto-investointi vaihe on toinen juttu.”  Oh hoh! Poika sinähän alat oppia

    Oletko mehtäukko huomannut, että tämän linja-autoporukan tuottamat ohjeet ovat viime vuosikymmenen aikana aika paljon muuttuneet. Alaharvennus, joka oli melkein lailla kielletty, onkin nyt tullu ohjeeksi jne. Hyvä on omassakin päässä ymmärtää asioita, eikä vain luottaa siihen, mitä joku haluaa sinun tekevän.

    A.Jalkanen

    Niin, mutta ne riskit kietoutuvat yhteen: ellet panosta rahaa metsänuudistamiseen, saat suurella todennäköisyydellä vähemmän puuntuotantoa. Siispä metsän uudistaminen on taloudellinen riski, mutta niin on myös uudistamatta jättäminen.

    Olen mehtäukon linjoilla: vain metsää ostaessa tai myydessä tarvitsee laskeskella. Muulloin riittävät Tapion taikakirjan ohjeet – omaan tilanteeseen sovellettuna.

    Timppa

    Samaa mieltä Mehtäukon kanssa.  Kasvatetaan kuhunkin paikkaan parhaiten soveltuvia puulajeja ja käytetetään parhaan tuloksen tuottavia uudistustapoja.  Pidetään tuotantokoneisto kunnossa.  Perataan ja harvennetaan oikeaan aikaan.   Jos tulee ongelmia ratkaistaan ne.  Lopusta huolehtii Luoja tai luonto itsekunkin vakaumuksen mukaan.  Ja tietysti markkinatkin.  Puuhassa kannattaa muistaa puunostajankin näkökulma.  On tietysti mukava myydä tuotetta, josta moni ostaja on kiinnostunut.

    Näin toimien kasvu ja talous ovat hyvät.  Eikä tosiaankaan tarvitse tehdä laskelmia, joiden lähtöarvojen oikeellisuutta ei kukaan tiedä.

    Gla

    Tästä on tosiaan puhuttu ennenkin. Suomalaisen metsäpolitiikan päätösvaltaa yritetään siirtää EU:lle ja sitä pönkitetään mielikuvituksellisiin lähtöarvoihin perustuvin laskelmin ja mallinnuksin. Minusta ihan jokaisen on syytä huolestua tilanteesta ja vastustaa sitä riippumatta siitä, millä menetelmillä itse haluaa metsiänsä kasvattaa.

    suorittava porras

    Reiman logiigalla autoakaan ei kannata huollattaa merkkikorjaamossa eikä käyttää korjauksissa alkuperäisosia. Muut vaihtoehdot ovat halvempia. Mutta vain siihen asti ,kun laite lakkaa huoltojen puutteessa toimimasta ja tulee isompi remontti.

    Sama kaava toimii metsässäkin. Tinkiminen ja osaamattomuus tulevat myöhemmin hintoihinsa ja joku joutuu maksamaan korjaavat toimenpiteet. Valitettavasti tämä joku on joko yhteiskunta tai perikunta. Reima kerää rusinat pullasta ja perikunta maksaa viulut.

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 2,293)