› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 62 63 64 … 228 229 230

  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Lähetetty: 29.5.2021, 16:48

    Merkitty: 

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane 27.7.2021, 07:37

    Siis Haba/Petkeles nimimerkin takana oleva henkilö olisi keskustellut useammankin ”ostohenkilön” kanssa?Ja ihan puukauppojen merkeissä??No huumorin kukka se on se kaunehin kukka totesi Loirikin aikoinaan.

    A.Jalkanen 27.7.2021, 08:31

    Sulkava mainitsi jutussaan että maamme metsien kasvu saatiin suuremmaksi mittaamalla pienemmätkin puut. Kasvu mitataan malleilla, joihin laitetaan syötteeksi lustomittauksia, joten kasvuarvioon pienten puiden mittaaminen ei ainakaan suoraan vaikuttane. Ehkä Sulkava tarkoittikin puuston määrää eli tilavuutta, mutta siitäkin pienet muodostavat pienen osuuden. Sen sijaan puiden keskiläpimitta kyllä pienenee, jos mitataan pienempiä puita enemmän.

    Toisaalta, eikö ole hyvä että metsät uudistuvat, eli niissä on taimia? Ainakaan täysin eivät metsäekosysteemit ole vielä romahtaneet, jos niissä tapahtuu uudistumista ja kasvua. Isoja puita saadaan koko ajan lisää säästöpuista ja suojelualueilta ja puuston kasvun kiihtyessä.

    A.Jalkanen 27.7.2021, 09:15

    Linkistä: http://www.luke.fi/uutinen/suomen-metsat-ovat-tiheytyneet-ja-jareytyneet-vanhojen-puiden-maara-on-ennallaan/

    Rehevistä kaskimaista metsiksi

    Suuri muutos metsien puumäärässä 1920-luvulta 2010-luvulle on osittain seurausta hyvin alhaisesta lähtötasosta. Ensimmäisten inventointimittausten aikaan noin sata vuotta sitten metsien laajamittainen kaskeaminen oli jo päättynyt, mutta vanhojen kaskimaiden metsittyminen oli vielä meneillään. Näitä vähitellen metsittyviä alueita oli 1920-luvulla eniten Etelä-Suomen sisämaassa, varsinkin alueen itäosissa. Samoilla seuduilla karjanhoito oli tärkeä elinkeino ja metsiä käytettiin yleisesti laitumina. Esimerkiksi Etelä-Savossa 26 prosenttia metsämaasta oli ensisijaisesti hakamaakäytössä.

    Hakamaiden puuston keskitilavuus oli vain noin 50 prosenttia samojen kasvupaikkatyyppien puuston keskitilavuudesta ensisijaisesti metsätalouskäytössä olevissa metsissä.

    Vanhojen kaskien metsittyminen ja metsälaidunnuksen loppuminen ovat myötävaikuttaneet kuusen runsastumiseen rehevillä kasvupaikoilla Etelä-Suomessa. Samoilla alueilla pienet männyt ja lehtipuut ovat vähentyneet. Merkittävä osa metsistä hakatuista puista käytettiin 1950-luvulle saakka polttopuuna. Polttopuuhakkuut kohdistuivat erityisesti lehtipuihin. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut järeiden lehtipuiden alhaiseen määrään Suomen metsissä.

    Tervanpoltto oli Suomessa merkittävä metsiin perustuva elinkeino, joka jatkui Pohjanmaalla ja Kainuussa 1800-luvun lopulle saakka. Osittain sen vaikutuksesta vähäpuustoisia mäntyvaltaisia metsiä oli vielä 1920-luvulla runsaasti. Järeitä mäntyjä oli myös poimittu harsintahakkuilla 1800-luvun loppupuolelta alkaen 1950-luvulle asti volyymiaan nopeasti laajentaneen sahateollisuuden raaka-aineeksi.

    Puuki 27.7.2021, 09:39

    Muutaman vuoden takaiset sen ja sen leimikon puut on pääosin talojen seinissä ja muissa rakenteissa.  Siksi ne ei ole tulossa uudestaan myyntiin heti  seuraavina vuosina.

    Kun aikoinaan esim. tervan polttoon ensin kolottiin ja sitten harsittiin  kuivahkojen kasvupaikkojen mäntyjä, niin tähteelle jäi usein kitukasvuiset kuuset joista ei tule kunnollista metsää kasvupaikan karuuden takia.   Ylimetsän -harsinnat tukkipuun saamiseksi johti myös usein  samankaltaiseen lopputulokseen.  Sama ilmiö on toistumassa jk:n metissä, jos ja kun niitä erehdytään tekemään liian karuille kasvupaikoille.  Rehevillä kasvupaikoilla luont. uudistumisen estää sitten yleensä heinittyminen, jos käytetään pienaukkoja lehtipuusekoituksen aikaansaamiseksi.

    Rane 27.7.2021, 14:02

    Tämä Sulkava oli siis käynnistämässä Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan ominaisuudessa FSC-sertifioinnin kriteerien uudistusta.Hän ei silloin vaatinut avohakkuiden kieltämisen sisällyttämistä kriteereihin.Hän ei ole KOSKAAN vaatinut julkisuudessa luontojärjestöjen oman sertifikaatin kriteereihin avohakkuukieltoa.Miksi nämä limanuljaskat eivät toteuta vaatimuksiaan omassa järjestelmässään jossa heillä on päätösvalta?

    Visakallo 27.7.2021, 14:08

    Ennen tuommoiset Sulkavat määriteltiin huijareiksi, joilta suurin osa yhteiskunnan ovista sulkeutui. Nyt ovat asiat toisin.

    Petkeles 27.7.2021, 14:36

    Ok boomer ? Nyt uutena ongelmana on, ettei meillä ole avohakkuita estävää sertifiointia ja sekin on vihreiden syytä.

    A.Jalkanen 27.7.2021, 14:51

    Ihmettelin FSC:n avohakkuun sallimista Sulkavan jutun kommenttikenttään. Kukaan ei ole vielä ottanut siihen kantaa.

    Visakallo 27.7.2021, 15:30

    Heh, käykö samoin kuin täällä palstalla, kun muutamalta nimimerkiltä kysyy jotain.

    aegolius 27.7.2021, 15:46

    Nämä kaksi on helppoja alasammuttavia:

    >pusikoituminen, niihin on vaan uskottava.

    >No missähän se järeytymis tieto on?

    VMI10:n mittaukset tehtiin vuosina 2008-2013 ja VMI12:n mittaukset vuosina 2014-2018.

    …puiden lukumäärä (kpl) kehittyi seuravasti:

    Läpimittaluokka 20-30 cm: 2,1 miljardia ->2,5 miljardia, lisäys 21 %

    Läpimittaluokka yli 30 cm: 470 miljoonaa -> 540 miljoonaa, lisäys 14 %

    Puuston tilavuus (m3) kehittyi vastaavasti seuraavasti:

    Läpimittaluokka 20-30 cm: 731 miljoonaa – > 902 miljoonaa, lisäys 23 %

    Läpimittaluokka yli 30 cm: 437 miljoonaa -> 514 miljoonaa, lisäys 18 %

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 62 63 64 … 228 229 230