Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 2,293)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • Visakallo

    Mikäs ei nyt tällä kertaa Haban mielestä pitänyt paikkaansa?

    Scientist

    Suomen hiilinielutavoite 17,8 milj CO2 tonnia (EU:n kaavailema) on hieman alempi kuin nykyinen ilmeisesti johtuen vertailuvuosista 2016-2018. Aiemmin 2000-2009, jolloin hakkuut melko pieniä. Vieläkin minulle on epäselvää kattaako em luku vain metsämaat, eikä esim turvepeltoja. Jostakin tekstistä sain kuva, että koko lulucf sektori tulisi mukaan vasta 2031.

    Tolopainen

    Yleensä tavoite asetetaan paremmaksi kuin nykytilanne, jotta kyseessä olisi tavoite. Rysselin virkamiehillä on huumorintajua näemmä. Ei Suomen toimet kiinnosta, kun niillä ei ole juuri mitään merkitystä. Eihän Lontoolla tai Pariisillakaan ole EU:n antamia päästörajoja.

    Tuossa ilmastostrategiassa on yksi uusi merkittävä periaate, se nostaa Kiinasta ja Venäjältä tuotavien tavaroiden hintaa uudella hiiliverolla. Mutta maksajina toimivat EU-kansalaiset.

    Scientist

    Katsoin tätä EU:n nielutavoitettaulukko,jossa Suomen nielutavoitteeksi määritelty -17,75 milj CO2tonnia.. Mutta yllättäen kolmella vähämetsäisellä maalla, Hollanti, Tanska ja Irlanti on plusmerkkinen luku. Tarkoittako tämä että ne saavat nielun sijaan lisätä päästöjä lulucf-sektorilla. Hämmentävää toistaiseksi. Komissaari Timmermans on vetänyt kotiin päin ja rutkasti ?

    A.Jalkanen

    Hesarin selventävä artikkeli kertoo, että nielutavoite ei olisi pelkkä metsänielu vaan maankäytön kokonaistavoite. Jos siis pystymme vähentämään turvemaiden ja maatalouden päästöjä, maankäytön kokonaisuus pystyy saavuttamaan ilmastopaketin nielun, vaikka hakkuut kasvaisivatkin maltillisesti.

    Myöhemmin on ilmeisesti yhdistää kaikki maankäytön päästöt, eli ei puhuta lulucf-sektorista vaan afolu-sektorista. Tämä olisi paljon selkeämpi ratkaisu kuin nykyinen jako kolmeen sektoriin.

    Scientist: jos nielutavoite on jollain maalla + merkkinen, se ei välttämättä tarkoita että päästöt saisivat kasvaa nykyisestä, vaan että niillä ei ole tällä hetkellä maankäytön nieluja vaan pelkästään päästöjä. Näillekin tulee varmasti vähennystavoitteet.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000008127468.html

    tamperelainen

    AJ kyseli ”Mikä on EU:n velka? Missä se on ja kuka sitä hallinnoi – keskuspankkiko eli EKP?”

    ” Komissio ehdottaa, että hiilitulleista ja päästökaupasta saatavia tuloja ohjattaisiin EU:n uuteen sosiaalirahastoon, jolla on tarkoitus tukea etenkin pienituloisia EU-kansalaisia, jotta ilmastotoimien myötä tapahtuva liikenteen ja asumisen kallistuminen ei rokottaisi heitä liikaa.

    Alun perin hiilitulleista ja päästökaupasta saadut rahat piti ohjata EU:n elpymisvälineen rahoittamiseksi otetun 750 miljardin euron lainan takaisinmaksuun, jotta jäsenmaiden, kuten Suomen, takaisinmaksuosuus pienenisi. ”

    EUssa tehdään kaikenlaisia miljardimulkkauksia.Tämä sosiaalinen rahasto tai paremminkin vaikeus luoda sitä, voi kaataa kaiken idealismin

    EU pelkää keltaliiviliikettä,Pisti Macronin perääntymään

     

     

    A.Jalkanen

    Kiitos tamperelainen. Tuota rahamarkkinoiden toimintaa lienee turha yrittää ymmärtää. EKP ostelee jotain velkapapereita, velkaa lienee sekin…

    Tolopainen

    Hiilinieluissa puhutaan luvuista, jotka eivät ole mitattavia, vaan jotain laskennallisia arvoja.

    Timppa

    Tuossa ilmastostrategiassa on yksi uusi merkittävä periaate, se nostaa Kiinasta ja Venäjältä tuotavien tavaroiden hintaa uudella hiiliverolla. Mutta maksajina toimivat EU-kansalaiset.

    Markkinataloudessa voi olla niinkin, että maksajana ovat tuottajamaiden kansalaiset.

    1860-luvulle saakka Britannia suojeli Imperiuminsa osia tullipolitiikalla.  Niinpä Kanadasta sai tuoda sahatavaraa tullivapaasti,  Euroopasta ei.  Silloin maksajina olivat esimerkiksi suomalaiset, joiden piti myydä lankkunsa tullin verran halvemmalla.  Kun tullit poistettiin, suomalaistenkin sahafirmojen kilpailuasema parani ja pitkän ja vaarallisen merimatkan takana olevan Kanadan romahti.  Suomen metsäteollisuus alkoi kehittyä huimasti ja sen turvin koko kansantaloutemme.

    Hiilitulleilla on samantapainen vaikutus.  Ne pakottavat joko sementin tuojan pudottamaan hintojaan tai luopumaan markkinoistaan.  Markkinat määräävät sitten onko pudotus tullin suuruinen vai pienempi.   Sama juttu on venäläisellä säköllä.  Tulli pudottaa hintaa, mutta markkina määrää kuinka paljon.

    Minusta hiilitulli on hyvä idea, jos se hoidetaan oikein.

     

    Scientist

    Suomen lienee kohtuullisen helppoa saavuttaa tämä 17,7 milj tonnin tavoite 2020 mennessä, kun viime vuosina lulucf-sektorin nielu on ollut keskimäärin 16 milj tonnia ja viime vuonna osin koronasta johtuen peräti 23 milj tonnia.

    Mutta kyllä edelleenkin nämä Hollannin, Tanskan ja Irlannin plusmerkkiset nielut närästävät, vaikka ne olisivatkin tiukennuksia entisiin. Varsinkin kun Timmermans on hollantilainen. Komissio oli ollut tiettävästi myös hyvin ristiriitainen ja myös ainakin yksi komissaari jättänyt eriävän mielipiteen. Eniten oli närästänyt liikenteen ja asumisen/lämmityksen päästökauppa.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 2,293)