Pohjoisen metsät lienee hyviä heijastamaan lämpösäteilyä talvella takasin päin avaruuteen.  Albedo toimii ainakin välillä.   Kuusiin kertyy lunta paljon.  Sama kait se on vaikutus vaikka lumi on puissa tai maassa.  Kesällä tilanne voi olla vähän erilainen. Pitäiskö sitten tehdä enemmän aukkohakkuita jotta kasvihuonevaikutus olisi parempi .  Lehtipuuvaihe lisäisi heijastumista.

Veit sanat suustani Mara Ket!!!

Kuulin eilen luotettavalta taholta, että VM:ssä on jo valmiina laskelmat siitä, miten Suomen EU-ero tullaan toteuttamaan. Ajankohta EU-erolle tulee Suomessa olemaan lähteeni mukaan 2022-2023 vuosien vaihteessa. EU-erojuna etenee siis vääjäämättömästi! Tiesin toki tämän jo vuosia sitten, mutta asian aikataulun nopeutuminen tuli minullekin pienenä yllätyksenä. Haluaisinpa olla ”kärpäsenä katossa” ja nähdä Satu Hassin ilmeen!

Suomen EU-ero tulee väistämättä aiheuttamaan suurmpiakin häiriöitä, mutta vain aluksi. Itse aion ajoittaa hakkuita niin, että v. 2022 teen harvennukset ja v.2023 sitten enemmän avohakkuita. Hintataso nousee hetkellisesti v 2023 alussa, mutta lähtee siitä loivaan laskuun. Tuossa tilanteessa kauppakirjojen ajoitus on erittäin tärkeä!

Katsoin tuota metsien albedoasiaa IPCC:n raportista. Kyllä se oli sielläkin tunnistettu, mutta ei vedetty siitä samoja johtopäätöksiä kuin Atte Korholan haastattelussa. IPCC pitää metsäkadon ehkäisyä, metsitystä merkittävänä keinina lievittää ilmastonmuutosta. Samoin IPCC näyttää suosittelevan ns. BECCS mentelmää ilmastontontorjunnassa. Siis biopolttoaineita ja mikäli mahdollista myös poltossa muodustuvan hiilidioksidin kaappausta ja varastointia, eli ns. kaksoiskaapausta. Kaapaus ja varastointi lienee tuleaisuutta, mutta jo nyt voidaan muodustuvasta hiilidioksidista tehdä synteettisiä polttoaineita. Tietääkseni tutkitaan Suomessakin. Esim sellutehtaan  mustalipeän poltosta hiilidioksidi ja energia tuulivoimasta.