› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 2,181 - 2,190 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 218 219 220 … 228 229 230

  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Lähetetty: 29.5.2021, 16:48

    Merkitty: 

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane 13.6.2024, 18:56

    ”toveripiireille pitää vielä löytää jotakin kivaa.”

    Jos seuraava hallitus on demarijohtoinen niin eiköhän siellä jotain järjesty…

    A.Jalkanen 18.6.2024, 10:04

    AJ kommentti:

    Globaali näkökulma. EU:n kannattaa pitää huolta myös siitä ettei taloudellinen toiminta siirry pois sen alueelta muualle, jossa ympäristövaatimukset eivät ole yhtä korkealla tasolla. Tällöin kokonaistilanne ympäristön kannalta ei välttämättä paranekaan, mutta meidän elintasomme heikkenee. Hyvä puoli asiassa on sitten se että korkeat ympäristövaatimukset edistävät talouden rakennemuutosta, eli saastuttavampi toiminta vähenee meidän alueellamme. Jonkinlainen tasapaino pitää näiden välillä löytyä.

    Jos katsotaan mitä luontotyyppejä meillä tulee parantaa, niin vesistöistä, soista ja boreaalisista havumetsistä meillä on suuri vastuu, koska niitä on meillä suuria pinta-aloja. Vastaavan tyypin metsiä kuin meillä on oikeastaan vain Luoteis-Venäjällä ja Ruotsissa. On mietittävä tarkkaan mitkä ovat kustannustehokkaimmat toimet. Sekä monimuotoisuuden, vesistö- että ilmastopäästöjen kannalta tärkein kohde ovat meillä laaja-alaiset turvemaat, sekä pellot että suot. Harjuja, lehtoja ja boreaalisia luonnonmetsiä on pienet pinta-alat, joten ne hoituvat kyllä.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010505526.html

    käpysonni 13.8.2024, 13:27

    Nyt tuli kova uutinen Saksasta:

     

    Saksan ympäristövirastolta täyskäännös, joka vaikuttaa myös EU:n metsäpolitiikkaan: puuta ei pidä lukea uusiutuvaksi energialähteeksi

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/e2cc5ce7-a692-4e46-82f1-83fe2e98069d

     

    Alkaa taas pelottelu, että Saksan oma sisäinen päätös vaikuttaisi koko EU:n politiikkaan.

    Nostokoukku 13.8.2024, 14:56

    Saksa vie taas ja muut vikisevät. Raivaa tietä kivihiilen käytön lisäämiselle. Sitä kun heillä on.

    Kurki 16.8.2024, 22:46

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010632207.html

    Suometsän ennallistamisessa tukitaan ojat ja siitä tulee märkä ja metaania tuottava suo.
    Suomen luonnon suot 4 milj.ha ovat noin +10 Mtn-ekv päästö juuri metaanin vuoksi.
    Hyvin metsää kasvavien ojitettujen turvemaiden uudistaminen avohakkuilla naveromätästyksellä eli matalilla ojilla 10…12 metrin välein pitää taimikkovaiheen ajan pohjaveden pinnan riittävän alhaalla ja kun matalat ojat umpeutuvat 20 vuoden jälkeen, puusto pitää pohjaveden hahdunnalla riittävän alhaalla ja CO2- ja CH4-päästöt alhaisina päätehakkuuseen asti. Puun hyvä kasvu näillä rvinteikkailla ojituksilla tekee niistä suuren hiilinielun.
    Sitten karut ojitetut suot ovat CO2-nielu ja metaani-päästöt nollassa maapohjan osaltakin ja päälle tulee vielä puiden kasvu. Näitä soita ei kannata ennallistaa, sillä ojien tukkimisen jälkeen alkaa myös metaani-päästöt. Kaikkein huonokasvuisimmat karut ojitetut joutomaa-suot kannattaa jättää itsestään ennallistumaan eikä niihin kannata satsata yhtään mitään juuri niin kuin nytkin tapahtuu. Suomessa tulee puutuhkaa niin paljon, että niillä voi vuosittain lannoittaa 100 000 hehtaaria karumpia ojitusalueita, joilla saadaan 30..35 vuodeksi 3 m3/ha/v lisäkasvua metsiin.
    Näin Suomen ojitetuista 5 milj.ha suometsien alassta 3..3,5 milj.ha/v olisi jatkuvassa lannoituksessa ja lisäisi Suomen metsänielua ajan myötä n. -10 M tn-ekv.

    A.Jalkanen 17.8.2024, 10:59

    Kommentoin tuonne Hesariin.

    ”Kyllä, ja toinen vaihtoehto runsasravinteisissa (runsaspäästöisissä) suometsissä on jatkuva kasvatus, jolla saa samat hyvät vaikutukset silloin ja sen aikaa kuin se toimii.

    Ongelmaksi jää mitä tehdä maatalouden turvemaille, joiden typpioksiduuli- ja hiilidioksidipäästöt ovat metsämaihin verrattuina huomattavasti suuremmat. Nurmet päästelevät vähemmän kuin vuosittain muokattavat pellot.

    Sopivissa kohteissa kannattaisi rakentaa säätöpatoja, joilla voidaan pelastaa tilanne sekä metsässä että pellolla kun sademäärät vaihtelevat vuodesta toiseen. Pidetään pohjaveden pinta riittävän syvällä mutta ei liian syvällä, koska silloin hapettuvan turvekerroksen paksuus kasvaa ja päästöt sen mukana.

    Matalan turvekerroksen maatalouskohteilla kannattaisi kokeilla Eeron ehdotusta, että kaivetaan kivennäismaata maan pinnalle, jolloin turvekerros jää hapettomaan tilaan pohjaveden pinnan alle. Tässäkin tapauksessa tilannetta varmistaisi ojien toiminnan säätömahdollisuus.”

    140ärrä 19.8.2024, 10:08

    Aikoinaanhan Saksan johdolla saatiin maakaasusta ilmastollisesti kestävä energianlähde. Sittemmin kaasun saatavuuden kanssa ilmeni muutamia ongelmia. Eihän se nyt käy, että jollain muulla EU-maalla olisi mahdollisuus käyttää halvempaa energiaa, kuin saksalaisilla.

    Nostokoukku 19.8.2024, 10:36

    Siitähän kenkä tosiaankin puristaa. Saksa sai turpeen fossiiliseksi, samaan aikaan lisää itse kivihiilen käyttöä. Pelkkä ilmoitus eu:lle kivihiilen käytön lisäämisestä riittää. Nyt on vuorossa puunpolton kieltäminen, jatkossa varmaankin kelpaa vain saksalainen tuuli energiaksi. Tai niinhän se kohta alkaa Suomen osalta ollakkin, tuuliteollisuushan on kohta myyty saksalaisille.

    140ärrä 19.8.2024, 16:23

    Turpeestakaan en ihan täysin olisi sitä mieltä, että uusiutumatonta, koska uutta kuitenkin kasvaa ja kasvun määrä tiedetään. Niin pitkään kun turvetta ei nosteta enempää kuin uutta kasvaa, ei ole mitään syytä sanoa uusiutumattomaksi.

    Mutta nyt on sen verran parempaa hintaa saanut energiapuun vetämänä, että en valitakaan. 🙂

    käpysonni 19.8.2024, 19:46

    Turvepellot on sadontuottokyvyltään parempia kuin kivennäismaat, näin erityisesti kuivina kesinä, kun ne pidättävät paremmin kosteutta kuin kivennäismaat.

Esillä 10 vastausta, 2,181 - 2,190 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 218 219 220 … 228 229 230