› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 197 198 199 … 228 229 230

  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Lähetetty: 29.5.2021, 16:48

    Merkitty: 

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehtäukko 10.6.2023, 12:57

    2035 hiilineutraalius-tavoite on ollut asetettu hullusti Suomen tavoitteeksi osana Eu ilmasto-ohjelmaa. Mikä tekijä ja vastuu näille on ent.ymp.min. m ohisalolla ja v niinistöillä?

    ”…Siinä sitouduttiin fossiilisten hiilipäästöjen vähentämiseen, mutta samalla useista muista maista poiketeten suurehkoon hiilinieluun, jolloin fossiilipäästöjä ei tarvitsisi leikata niin paljon. Suomi laskee sen varaan,että suurella metsänielulla saadaan peitottua päästöjä. Nyt tämä lähestymistapa lyö näpeille, kun nielut jäävät tavoitteista.IEA on todennut,että Suomen ilmastotavoitteen riippuvuus maankäyttösektorista on selvä riski Suomen 2035 tavoitteen kannalta…” kirjoittaa pääsiht.PTaalas MTMetsä kolumnissaan.

     

    A.Jalkanen 10.6.2023, 14:33

    On siellä muillakin mailla isoja maankäyttösektorin hiilinielujen tavoitteita vuonna 2030, eli ei Suomi ehkä kuitenkaan ole tässä asiassa kovin poikkeava. Suomen oma 2035 hiilineutraaliustavoite on hieman eri asia: se ei velvoita ketään muita kuin meitä, mutta sitä polkua pitkin olisi varmaan hyvä astella, jos aiotaan päästä noihin EU:lle luvattuihin tavoitteisiin (päästöt ja nielut).

    Kommentti HS 12.6.

    ”Kuinka isosta suuruusluokasta puhutaan EU-27 -alueen maankäytön hiilinielujen tavoitteissa? Jos lasketaan mukaan metsät, puutuotteet ja muu maankäyttö, vuoteen 2030 mennessä tulee EU-alueella sitoa vuositasolla lisää (tai vähentää päästöjä) noin 50 milj. CO2-ekv.tn, vuoteen 2035 noin 100 milj.tn ja vuoteen 2050 noin 170 milj. tn. Tämä vastaa noin tämänhetkistä yhteenlaskettua Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan metsänielua. Tavoite on siis aika haastava. (Lähde: Euroopan Metsäinstituutin julkaisut.)”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009623229.html

    Jovain 10.6.2023, 22:20

    Hallat (tänä keväänä) ja suot liittyvät ennallistamiseen, ei sään, mutta luonnon puolesta. Luonto ennallistaa puolestamme, esim marjasadot soilla ovat lisääntyneet ja tulevat lisääntymään, sitä mukaa kun luonnon ennallistamistoiminta etenee. Umpeen kasvaneita rämeitä (soita) on runsaasti, tilastot eivät niistä kerro ja on muutakin luonnon ennallistamaa ja tilastoitavaa. Hoidon puutteessa olevat pusikot siihen tuskin kelpaavat, mutta metsien suojelutoimet ja talousmetsien luonnonhoito, viranomaisten toimesta ja vapaaehtoinen suojelu, niistä kertyy. Jos kaikki, osittaisetkin voidaan katsoa eduksi, vieläkö tuo jäisi vajaaksi?

     

    Kurki 13.6.2023, 21:12

    https://www.unep.org/news-and-stories/story/cop15-ends-landmark-biodiversity-agreement

    Montrealin sopimuksen tulkinnanvaraiset pykälät.

    – The plan includes concrete measures to halt and reverse nature loss, including putting 30 per cent of the planet and 30 per cent of degraded ecosystems under protection by 2030.

    Cristine Schneiderin käsitys.

    – Restoration of 30 per cent of terrestrial and marine ecosystems

    – Effective conservation and management of at least 30 per cent of the world’s land, coastal areas and oceans. Currently, 17 percent of land and *8 per cent of marine areas are under protection.

    Tarkoitetaanko tässä, että 30% maasta ja meristä suojeltava yhteensä (mukana maa+suot+sisävedet+meret) vai erikseen eri prosenteilla? Monella maallahan ei ole merialueita ollenkaan.

    A.Jalkanen 13.6.2023, 21:53

    Meinaatko Kurki että homma hoituisi sillä keinoin, että suojeltaisiin 30 prosenttia maapallon pinta-alasta, mutta vain taloudellisesti vähäarvoiset kohteet kuten vuoristot ja syvänmeren alueet joissa ei kalasteta. Kyllä tuo täytynee tulkita niin, että maapallon pinta-ala ositetaan jollain järkevällä tavalla ja jokaisesta ositteesta suojellaan tietty osuus.

    Mutta kuten tänään kirjoitin, pinta-alat eivät pelkästään riitä onnistumisen kriteereiksi. Ymmärtääkseni pienemmätkin pinta-alat voivat riittää jos toimitaan oikein.

    Kurki 13.6.2023, 23:26

    Harvinaisen sekavaa on.

    Luontokadon vuoksi suojelutavoitteet ovat 20% löyhästi suojeltuja ja kuten tuossa sopimuksessa sanotaan hoidettuja (management) eli sallitaan hakkuita ja tiukasti suojeltuja 10%, joita Suomessa on jo 13%. Tämän vaatimuksen Suomi jo täyttää. Natura-alueita on 5 milj.ha ja soiden suojelualueita 1,3 milj. ja kaikki muut käyttörajoitteet päälle, sanotaanko niitä nyt myös hoidoksi.

    Sitten ennallisteminen Restoration.

    Tämä lause on järjetön ” Restoration of 30 per cent of terrestrial and marine ecosystems” ja tarkoittaa, että maapallosta on ennallistettava 30%. Miten sellainen olisi mahdollista, kun valtio voi olla yhtä kaupunkia ja peltoa esim. Hollanti, joka olisi ennallistettava.

    Vähän järkeä tulee tuosta Cristine Schneiderin näkemyksestä, että ihmiseen toiminnan vuoksi vahingoittuneita alueita esim. Suomessa hylättyjä soramonttuja,  alettaisiin ennallistamaan maaston muotoon tavoitteena ensin 30% niistä vuoteen 2030 menessä.

     

    A.Jalkanen 14.6.2023, 05:48

    Kyllä, ja loput vahingoittuneet ennallistettaisiin sitten myöhemmin. Kunkin maan pitäisi tehdä oma ennallistamissuunnitelma. Veikkaan että meillä tulisi kovaa vääntöä sekä metsistä että vesistöistä, mitä luetaan ennallistamiseksi ja mikä on riittävä pinta-ala.

    Natura-alueet eivät ole tiukasti suojeltuja kuten eivät rantojensuojelualueetkaan. Kaikenlaista ihmistoimintaa sallitaan molemmilla. Natura-kohteista osa on kyllä vanhojen metsien suojelualueita, ja niillä hakkuut eivät ole pääsääntöisesti sallittuja.

    Forest Europe -tilaston maissa suojeltujen metsien osuus on noin neljännes, jos mukaan luetaan myös esimerkiksi maiseman vuoksi suojellut alueet. Kts. luku 3 linkin julkaisussa. Eli metsissä ollaan jo hyvällä mallilla kohti 30 prosentin suojelua, vaikka EU-28 -maissa pinta-ala on hiukan pienempi.

    Suomessa vastaava luku oli 16 % vuonna 2015, joten oltaisiinko nyt 8 vuotta myöhemmin jo lähes viidenneksessä eli 20 prosentissa? Varsinkin jos huomioidaan uudistuneet PEFC-kriteerit. Eli metsäisen maan (metsä- ja kitumaa) pinta-alasta olisi jo jollain tavoin suojeltua noin viidennes. Onhan siinä vielä hiukan matkaa 30 prosenttiin.

    https://www.luke.fi/sites/default/files/migration_wp/metsavarat-Luke_suomi_20210727.pdf?fbclid=IwAR3LDxAGEZiepP-V1cMSZUAIwRcCkic61HJCLzpAOkBbWpU18nhCSwnvU6I

    A.Jalkanen 14.6.2023, 12:59

    Päivän kommentti.

    ”FOREST EUROPE-maissa (46 Euroopan maata) luonnon monimuotoisuuden ja maiseman vuoksi suojeltu metsäala on kasvanut vuosina 2000–2020 418 000 hehtaarilla vuodessa, ja vuonna 2015 sitä on yhteensä 49,3 miljoonaa hehtaaria eli 23,6 prosenttia metsäalasta. Noin 31,2 miljoonaa hehtaaria metsiä eli 15 prosenttia metsäalasta suojellaan luonnon monimuotoisuuden suojelemisen vuoksi ja noin 18,2 miljoonaa hehtaaria maisemien ja yksittäisten luontaisten piirteiden suojelemiseksi.

    (Lähde: Euroopan metsät 2020 -raportti julkaistu, Luke 12.5.2021.)

    Ei siis voida sanoa että mitään ei tehtäisi. Ollaan jo päästy hyvään vauhtiin matkalla kohti 30 prosentin ”vähintään osittaista” suojelua Euroopassa. Tavoitteesta on ollut jo vuonna 2015 kasassa noin kolme neljännestä, joten voi olla että seuraavan raportin ilmestyessä ollaan jo tavoitteessa? Nämä alueet tarvitsevat vielä lisäksi laadullista parantamista eli esimerkiksi juuri ennallistamista, mutta toteutuksen voi kukin EU:n jäsenmaa hoitaa omin voimin.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009642246.html

    A.Jalkanen 15.6.2023, 13:01

    Ennallistamisasetusäänestys meni tasan EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa (44-44), joten asetus menee eteenpäin parlamentin täysistuntoon.

    Torstaina yli 3 300 tieteentekijää julkaisi avoimen kirjeen, jossa EPP:n väitteet kumotaan. Kirjeen mukaan ruuantuotannon suurimmat uhat ovat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Metsätalouskaan ei ole immuuni näille.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000009657167.html

    Toisaalla. Sari Essayah kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa, että metsäkatoasetus voi tuottaa ongelmia paitsi navetoiden rakentamiseen, myös metsälaidunten hoitoon. Puustoiset metsälaitumet ja hakamaat ovat perinneympäristöjä, joita tulisi hoitaa ja ylläpitää (lue: ennallistaa); esimerkiksi nautaeläinten laiduntaminen rannoilla ja niityillä niiden avoimina pitämiseksi.

    Komission oikea käsi ei nyt tiedä mitä vasen tekee. Esitykset pitäisi valmistella paremmin. Nyt vaikuttaa siltä että komissio syytää parlamenttiin asetusten raakileita, joita sitten paikkaillaan jatkoneuvotteluissa ja aikaa kuluu asetusten vastustamiseen. Entäs jos jo asetusten valmisteluvaiheessa eri intressiryhmät pääsisivät vaikuttamaan, niin hyväksymisvaihe kävisi sujuvammin?

    Edit kello 21. Alla olevan lainauksen käännös. Metsäekosysteemeissä yleinen monimuotoisuuden lisääntyminen ja positiivinen kehitys seuraavissa muuttujissa: kytkeytyneisyys, lahopuun määrä, erirakenteisten metsien osuus, metsälinnusto ja orgaanisen hiilen määrä.

    Itse käyttäisin mieluummin käsitteitä biomassan määrä ja peitteisten metsien osuus.

    ”In forest ecosystems, overall increase of biodiversity and a positive trend for forest connectivity, deadwood, share of uneven-aged forests, forest birds and stock of organic carbon” (//ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_3746)

    A.Jalkanen 20.6.2023, 22:17

    Ennallistamisasetus on välillä myötätuulessa, välillä ei. Tiistaina oli jäsenmaiden ministerien kokous jossa Suomi äänesti vastaan. EU-parlamentin ympäristövaliokunta oli aiemmin erimielinen, joten käsittely jatkuu EU-parlamentissa. (HS 21.6.)

    https://www.mtk.fi/-/ennallistaminen206?

    Jotensakin monimutkainen on tämä päätöksentekokoneisto, ei meinaa pysyä perässä jutun käänteissä.

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 197 198 199 … 228 229 230