Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 2,293)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • Visakallo

    Kanadassa palaa nyt puolen Lapin verran metsää, ja tämän takia Yhdysvaltojen puolella kärsitään kaikkien aikojen savuhaitasta. EU:n komission olisi nyt syytä kysyä itseltään, että tätäkö halutaan myös tänne Eurooppaan, museoimalla Suomen ja muun Pohjolan metsät?

    Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/fsc-myrsky-ei-tyynny/#5dfaa1a5

    Mitä etsittiin? HCV-metsien tunnusmerkit perustuvat FSC:n mukaiseen riskiarviointiin. Tärkeimpiä kohteita ovat runsaslahopuustoiset kangasmetsät, vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset suot sekä kallioiset metsät.

    Kohta ei tarvitse etsiä uhanalaisia lahopuulajeja eikä tarvita HCV-metsiä, kun uhanalaisia lahopuulajeja aletaan istuttamaan kaikenlaisiin metsiin.

    https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2019/03/upm-aloittaa-uhanalaisten-lajien-siirtoistutukset-ainutlaatuisessa-monimuotoisuushankkeessa/

     

    Rane

    Niin kuinka paljon tarvitaan lahopuuta jotta voi istuttaa ja esiintyä ”uhanalaisia lahopuulajeja”?Mehän muistamme Koneen Säätiön(ja luontopaneelin) Janne Kotiahon vaatimuksen että talousmetsissä tulisi olla 30m3/ha lahopuuta.Vastaus on että ”ainutlaatuiseen monismuotoisuushankkeeseen” riittää yllättävän pieni määrä lahopuuta.(5 m3/ha)

    UPM kaksinkertaistaa lahopuun määrän metsissään lisätäkseen luonnon monimuotoisuutta | UPM.FI

    mehtäukko

    Likaista peliä.

    Eu- komissio yrittää painostaa meppejä ennallistamisessa. Cristine Schneider kertoo, ” etten ole koskaan ollut tällaisessa tilanteessa 20 politiikan parissa viettäneeni vuoden aikana”. Hänen mukaansa ympäristökomissaari Frans Timmermans on nyt ylittänyt rajan. MT 9.6

    Siis tällaisten lurjusten talutuksessa ”suvereenit” valtiot seilaavat, vaikka metsät eivät edes kuulu eurostoliiton toimivaltaan.

    Rane

    Uuden inventoinnin mukaan Suomessa on keskimäärin 6,6 m3 lahopuuta /ha.Eli UPM:n ”ainutlaatuisia lahopuulaji-istutuksia” tehdään metsiin joissa on vähemmän lahopuuta kuin normaalisti.

    Metsät palasivat kasvu-uralle Ylä-Lapin vedolla – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Visakallo

    Suomessa on metsä- ja energia-asiat vieneen huomion niin tehokkaasti, että lähes kokonaan on jäänyt uutisoimatta, että kansainvälisten sijoittajien suurin mielenkiinto onkin nyt kohdistunut maatalouteen ja ruokateollisuuteen. On mielenkiintoista seurata, miten tuleva hallitus suhtautuu asiaan, vai haluaako se ulkoistaa ruoantuotannon ja ruokateollisuuden muihin maihin.

    Kurki

    https://www.verkkouutiset.fi/a/euroopan-komissiossa-kuohahti-epp-ryhma-vetaytyi-luonnon-ennallistamislaista/#b98ca7b1

    Yksi suurimmista haasteista on erimielisyys siitä, mitä aikaisemmin on sovittu. Vuosi sitten Montrealissa tehdyn sopimuksen mukaan 30 prosenttia vahingoittuneesta ja huonontuneesta maaperästä tulee ennallistaa. Uudessa esityksessä Euroopan alueesta kokonaisuudessaan 30 prosenttia tulee palauttaa tai ennallistaa. Ryhmän mukaan tämä eroaa merkittävästi aiemmin sovitusta.

    Aivan kuten Mehtäukko kertoo.

    Komissio on ymmärtänyt vähän väärin, mitä sovittiin Montrealissa.

    Huonontuneesta maaperästä Suomessa voisi olla ennallistamiseen esimerkki viljelystä pois jääneet pellot, jotka voisi ennallistaa metsiksi takaisin. Niistäkin riitäisi, että 30% ennallistetaan.

    A.Jalkanen

    Kävin kirjoittamassa Nils Torvaldsin ja Petri Sarvamaan FaceBook-sivulle:

    Ennallistamisasetus toteuttaa Montrealin sopimusta. Siinä sovittiin tavoitteeksi, että 30 prosenttia maailman maa- ja vesialueista suojellaan vähintään osittain. Tuosta 30 prosentista noin kolmannes olisi hyvä olla tiukasti suojeltua ja loput 20 prosenttia osittain suojeltua. Pinta-alan tarve vaihtelee paljon alueelta toiselle, ja riippuu tietenkin myös siitä, mitä muita toimia – kuten juuri ennallistamista – toteutetaan samanaikaisesti.

    Ennallistamislainsäädännössä ei oikeastaan pitäisi käyttää maita velvoittavana mittarina pinta-aloja, vaan ennallistamistoimia pitäisi tehdä kaikkialla tarvittavassa laajuudessa. Sekä suojelualueilla, osittain suojelluilla alueilla että muilla alueilla, mutta toteutustapa on eri alueilla erilainen.

    Pinta-alan käyttöön liittyy tilastointiongelma: miten paljon alueen ominaispiirteiden tulee muuttua, että se lasketaan mukaan ennallistettuun pinta-alaan? Onko jatkuvan kasvatuksen korpi ennallistettu vai ei? Entä avohakkuualue, jossa on säästöpuuryhmiä ja lahopuujatkumo? Talousmetsien luonnonhoitokin voitanee lukea ennallistamiseksi.

    Pinta-ala voi olla mukana seurannassa, mutta se ei sellaisenaan riitä, vaan onnistuneen mittariston tulee kuvata niitä asioita joita tavoitellaan. Seurataan elinympäristöjen ominaispiirteitä (jotka saadaan esimerkiksi metsien inventoinneista) ja lisäksi uhanalaisten lajien tilastoja. Esimerkki mittarista: lahopuun määrä metsässä tulisi saada vähintään 10 kuutiometriin hehtaarilla aluetasolla tarkasteltuna.

    Edit kello 14.30.

    Kurki

    Cristine Schneiderilla näkyy olevan eri käsitys siitä, mitä sovittiin.

    Ennallistamisasetus näyttäisi kaatuvan, kun parlamentin suurin ryhmä EPP vastustaa sitä.

    Siinä sovittiin tavoitteeksi, että 30 prosenttia maailman maa- ja vesialueista suojellaan vähintään osittain.

    Paljonko 30%:sta on osittain?

    https://yle.fi/a/74-20033933

    A.Jalkanen

    Kolmanneksen (30 %) kolmannes tiukasti (10 %) ja loput osittain (20 %). Kuten Metsälehden kolumnissa kirjoitin, osittainen suojelu voisi metsissä tarkoittaa esimerkiksi pääosin peitteisenä hoidettavaa aluetta. (Edit)

    Kurjen linkistä:

    ”Ilmastokomissaari Frans Timmermans sanoi viime viikolla parlamentissa, että komissio ei anna uutta esitystä, jos ennallistamisasetus kaatuu parlamentissa. EU-parlamentin ympäristövaliokunta äänestää ennallistamisasetuksesta kesäkuun puolivälissä. Jäsenmaita edustavan neuvoston odotetaan niin ikään muodostavan kantansa ehdotukseen kesäkuun aikana. Parlamentin ratkaiseva äänestys ennallistamisasetuksesta pidetään näillä näkymin heinäkuussa.

    – Tämä on tavallaan sotatilanne, missä kaikki ovat ajamassa joukkojaan heinäkuun täysistuntoon, kokoomuksen Sarvamaa kuvailee parlamentin poliittisia asetelmia.”

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 2,293)