Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 2,293)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • MaraKet

    Niinistö on karkotettava Suomesta. Toissijaisesti tuomittava maanpetoksellisesta toiminnasta.

    jees h-valta

    Kumpi? + minusta vaikka molemmat samaan Siperian junaan.

    A.Jalkanen

    Taloustutkimuksen Holm on laskenut metsien käytön ennusteiden kansantalousvaikutuksia. Hakataanko lisää, pysytäänkö nykyisessä vai näivetetäänkö koko teollisuudenala?

    http://yle.fi/uutiset/3-11967484

    Visakallo

    Paljon on viimeaikoina tapahtunut myönteistä kotimaisessa metsäkeskustelussa. Nyt asioista jo puhutaan peustellusti niiden oikeilla nimillä.  Vastapuolien asetelmat ovat tasapainottuneet, sillä pääministerin mukaantulo kannusti muitakin puolustamaan suomalaista metsätaloutta.

    Puuki

    Oikeasti hiilinielut ei vähene jos Suomessa hakattasiin kasvuskenaarion mukaan.  Ulkomailta puun tuonti vähenee sitä hakkuumäärän suht. pientä lisäystä vastaavasti ja samalla työpaikat jäisi Suomeen.

    Lisäksi Tal.tutkimuksen laskelmasta taitaa puuttua tukkipuun kasvun ja käytön rakentamiseen tuoman pitkäaikaisen hiilivaraston vaikutus.  Hiilinielun kannalta positiivisia korvausvaikutuksia on myös muilla puunkäytön alueilla.    Metsän hillinieluvaikutusten arvioinnissa tarvitaan myös muiden päästölähteiden ja hiipumisvaihtoehdon kohdalla ulkomaille yl. huonomman mh:n maihin siirtyvän metsän käytön ( /puurakenteiden korvautumisen teräksellä ja betonilla) vaikutusten arviointia.

    A.Jalkanen

    EU-parlamentissa on tänä vuonna metsäasiaa moneen otteeseen.

    Hyvin on lyönyt läpi ajatus metsäluontotyyppien uhanalaisuudesta. Luontotyypit eivät voi hävitä samaan tapaan kuin yksittäiset lajit, mutta niiden ominaispiirteet ovat toki metsätalouden johdosta muuttuneet. Metsätalouden luonnonhoidon tavoite on palauttaa metsään harvinaistuneita ominaispiirteitä kuten lahopuuta, palanutta puuta, järeitä vanhoja puita. Yksittäinen metsänomistaja voi tehdä ympäristötekoja esimerkiksi jättämällä osan metsäalueestaan kokonaan hakkaamatta. Osalla voi soveltaa jatkuvapeitteistä mallia – erityisesti turvemailla se on usein hyvä vaihtoehto.

    Vaihtoehdot eivät siis ole täyssuojelu ja tehometsätalous, vaan siinä välillä on lukematon määrä vaihtoehtoja, joista voi valita omien tavoitteidensa ja arvojensa mukaisen yhdistelmän.

    Metsälajeista on noin 40 % uhanalaisia, mutta niissä korostuvat lehtometsien lajit, ja rehevien metsämaiden häviämisen pääsyy on peltojen raivaaminen Etelä-Suomessa. Avuksi sopisi lehtojen ennallistaminen – vaikkapa joutoalueiden metsitystukea hyödyntäen.

    http://www.yle.fi/uutiset/3-11969370

    Lisäys klo 13.13.

    Puuki

    S.Pietikäinen ratsastaa itse sillä luomallaan lohikäärmeen kuvatuksella  suomalaista metsää puolustavia ritareita vastaan.

    Modikin mainitsema 76 %:n luontotyyppien uhanalaisuus propaganda on tuulesta (punaisesta kirjasta) temmattua mukatieteellistä feikkitietoa.   Joku joka oli perehtynyt astialle  paremmin (Vuokko tjkmuu) kertoi miten oli saatu noin iso uhanalaisuusalueiden määrä aikaan ison samanmielisen porukan monen vuoden aherruksena kerättyä.     Mm. avonaisia alueita tyyppillisine  lajeineen  puuttuu, kun ei tehdä päätehakkuita,  ja vanhoja metsiä puuttuu , kun korjataan puuta päätehakkuuikäisistä metsistä jne.  Tuolla tyylillä tilastojen kasaaminen on oikein hienoa pseudotieteellistä toimintaa, jossa todellisuutta yritetään muuttaa ennalta asetettuun tavoiteeseen sopivaksi vaikka väkisellä.  Muitakin kyseenalaisia erikoisuuksia  oli punasen kirjan laadinnassa ollut.

    A.Jalkanen

    Niin, mikä on se ihannetilanne johon verrataan? 10 tuhatta vuotta sitten ei ollut lainkaan metsää. 5 tuhatta vuotta sitten oli jokunen metsästäjä-keräilijä käynyt ja asunutkin, ja heidän jälkeensä viikingit ja saamelaisten esi-isät. Mistä kohtaa valitaan vertailukohta, siitäkö kun meille alkoi levitä pysyvämpi asutus ja kaskeamisen kausi?

    Scientist

    Arvelen että noin 100 vuotta sitten olisi myös suuri osa linnuista ollut uhanalaisia tämän luonnonsuojelujärjestö IUCN kriteerien perusteella. Vanha Kivirikon Suomen linnut ehkä mahdollistaisi jossain määrin tällaisen arvion tekemisen. Kuvaavaa on että uhanalaisiksi päätyy myös sellaisia lajeja jotka ovat leviämässä Suomeen (esim kuningaskalastaja).  Myös edelleen verraten yleisiä lajeja on päätynyt listalle (hämötiainen, naurulokki yms), syynä huomattava väheneminen. Viimeisen sadan vuoden aikana on myös suuri joukko lintulajeja levinnyt Suomeen ja vain muutama hävinnyt Suomen linnustosta.

    A.Jalkanen

    Metsien uhanalaisten lista pitäisi käydä tarkasti läpi ja miettiä uhanalaisluokituksen syyt. Osalla se on elinympäristömuutos, osalla populaation levittäytyminen, osalla ehkä ilmastonmuutos tai jotain muuta. Selkeästi metsätalouden takia kärsineille pitäisi laatia pelastusohjelmat, josta saataisiin syötteitä metsäpolitiikkaan: lainsäädäntöön, metsänhoidon ja luonnonhoidon suosituksiin sekä suojelualueverkoston kehittämiseen.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 2,293)