Eipä tullut EUlta pakkoasetusta, maat saa itse päättää. Aloittamiseen riittää yhden ojan tukkiminen.

Linkistä: Nyt hyväksytyssä mallissa esimerkiksi maatalouden turvemaiden vettäminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/afde33e0-9dee-4a58-a759-c1d3962ac448

AJ: ””Auttaa paljon jos ojtettujen turvemaametsien jättäminen itsekseen ennallistumaan””

Ei kannata ennallistaa suometsiä, jos kasvu on vähintään 1,0 m3/ha/v, sillä se on metsäkatoa.  Jo 5000 hehtaarin metsäkato muutettuna CO2-päästöksi on +1,0 M tn.

Miljoona hehtaaria entisöitynä olisi +200 M tonnin CO2-päästö.

Ja 100 000 ha/v soiden uudisojitus antaisi CO2-nielua -20 M tn/v.

Innokkaimmat ennallistajat hätäilivät turhaan. Nyt vain kaivamaan uudelleen ne tukitut ojat auki ja tuhkalla lannoittamaan, niin saadaan metsämaata lisää ja Suomen nielutavoitteet saavutetaan.

Siellä jossain, missä kulkee se raja, missä luonto ennallistaa itsensä, kuten ojitetut rämeet. Ja missä ajassa, voisiko olla esim. 50-70 vuotta. Luonnon ennallistamat rämeet näkyvät kyllä hyvin tämän hetken ilmakuvista. Kuvissa puusto on harsuuntunut ja maastossa ojat ovat kasvaneen umpeen ja suotyypin voidaan katsoa palautuneen tai olevan palautumassa alkuperäiseen tilaansa. Niin myös tämän hetken marjapaikkoina, suomarjat lakka ja karpalo ovat palanneet ja löytyvät näiltä harsuuntuneilta alueilta. Mikä sitten voisi olla luonnon ennallistamiselle asetettava raja. Luonto näyttää huolehtivan myös metsän kasvulla olevista rämeistä ja virtaavista korvista, niissä ojikot kestävät paremmin auki.  Voi jossain olla se rajakohta metsän kasvussa (myös hiili), kannattaako ainakaan keinolliseen ennallistamiseen mennä, siihen saatiin joustoja ja alkuunsa arvioituihin kustannuksiin.

Tuo Kurjen 1.0 m3/ha/v vaikuttaa jopa turhan vaatimattomalle. Näitä tällaisia luonnon ennallistamia ojitettuja rämeikköjä on ainakin keski-suomessa runsaasti ja riittänevät soiden ennallistamistarpeeseen.  Jos katsoo puuston kasvua tuon ojien umpeen kasvamisen ajalta. Uutta tuottavaa puuta ei ole ja vanhan puuston kasvu, riittääkö edes lähtötilanteen kasvuun. Eri asia on, jos toteutetaan riittävän tehokas ja toimiva ojitus, miten suhtautuu sitten ennallistamistavotteisiin ja hiileen.

https://www.longplay.fi/lyhyet/eu-n-ennallistamisasetuksen-kohtalo-nayttaa-mita-populismi-tekee-ymparistopolitiikalle

EPP halusi kaataa komission ennallistamisasetuksen, joka velvoittaisi jäsenmaat ennallistamaan ihmistoiminnan pilaamaa luontoa – esimerkiksi puhdistamaan vesistöjä, palauttamaan ojitettuja talousmetsiä suoksi ja istuttamaan lisää puita sellaisiin kaupunkeihin, joissa niitä on hyvin vähän.

Juuri tuollaisia ajatuksiahan komission ennallistamisajatus herätti kuten tuo joulupukin tarina.

Ja ompa ristiriitainen kirjoitus.

Miksi metsiä pitäisi muuttaa soiksi, joka on paitsi metsäkatoa niin myös kasvihuonekaaupäästöjen lisäystä, sillä luonnon suot ovat päästö. Eikö kirjoittaja tiedä näistä?

Soiden ojitukset metsätalouskäyttöön ovat hävittäneet Suomesta kokonaisia suoekosysteemejä.

Mitä sitten? Eikö kirjoittaja tiedä, että Suomessa ei ollut yhtään suota jääkauden jälkeen ja että suurin osa soista on muodostunut viimeisten 2000 vuoden aikana ja kuinka monta miljoonaa hehtaaria soistuminen on tuhonnut metsämaita Suomesta ja että Suomessa on edelleen olemassa 4 milj.ha luonnon soita.

Kun puhutaan vain Suomen osalta vesien puhdistamisesta, onhan sitä Suomessa tehty jo iät ja ajat taajamien likavesien osalta ja tuleehan luonnontilaisilta metsämailta niin kivennäis- kuin ja suomailta aina päästöjä. Ojitetujen turvemaiden metsien kiintoainepäästöjen vähentäminen on yksi kannattettava kohde ja toinen pienvesien ennallistaminen vanhoihin uomiin tai serpentiineille, jos ne ovat kaivettu suoriksi ränneiksi.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010400821.html

AJ kirjoittaa linkissä: Ennallistaminen ei lopeta maapäästöjä eikä niiden raportointia, eli ennallistetut suot eivät siirry luonnontilaisten luokkaan.

Aiheutuukohan ennallistamisesta metsäkatoa?