Keskustelut Metsänomistus EU uhkaa sotkea metsästäjien ja maanomistajien välit

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)
  • EU uhkaa sotkea metsästäjien ja maanomistajien välit

    http://yle.fi/uutiset/eu_uhkaa_sotkea_metsastajien_ja_maanomistajien_valit/7114265?ref=leiki-uu

    ja tekstinä

    ”UUTISET
    KOTIMAA
    Kotimaa 1.3.2014 klo 7:00 | päivitetty 1.3.2014 klo 9:56
    EU uhkaa sotkea metsästäjien ja maanomistajien välit
    Metsänomistajia ja metsästäjiä kuohuttavat EU:n aikeet kieltää Suomea maksamasta hirvituhokorvauksia. Korvaukset liittyvät keskeisesti metsästyslupiin, ja pelkona on, että järjestelmän kaatuminen johtaa hankaluuksiin.

    Vuonna 2013 hirvet tuhosivat taimikkoa 2 998 hehtaarilta ja niistä maksettiin korvauksia metsänomistajille kaikkiaan 880 000 euroa. Kuva: Mika Moksu / Yle
    Metsänomistajan arvokas taimikko on hirvelle herkullinen laidunmaa. Tähän saakka hirven herkutteluhetkien seurauksena tuhoutuneesta taimikosta metsänomistajalle on maksettu korvaus. Tapa on ollut ainoa laatuaan EU-maissa. Nyt Euroopan komissio katsookin, että Suomen olisi luovuttava korvausten maksamisesta.

    – Valtion tuet ja taloudellinen toiminta on EU:ssa erityisessä tarkastelussa ja on tietenkin tavoite, että kaikilla unionin alueen toimijoilla on yhtäläiset toimintamahdollisuudet. Tästä syystä asia kiinnostaa komissiota, maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Janne Pitkänen kertoo.

    Metsänomistajat ovat pöyristyneitä suunnitelmista. Vuonna 2013 hirvet tuhosivat taimikkoa 2 998 hehtaarilta ja niistä maksettiin korvauksia metsänomistajille kaikkiaan 880 000 euroa.

    – Tavoitteenahan metsätaloudessa on kuitenkin kasvattaa metsää eikä hirviä, joten kyllä se keskusteluttaa. Hirvipopulaatio kerääntyy aina samoille alueille, ja juuri tietyille metsänomistajille aiheutuu merkittäviä ongelmia hirvivahingoista, sanoo metsänomistajien liitto Järvi-Suomen aluejohtaja Jukka Hujala.

    jatkuu

  • mehänpoika

    rööri roope
    ##Hirvien aiheuttamat tuhot pitää maksattaa niitä kasvattavilla eli metsästäjillä. Seurat velvoitettakoon korvausten maksajiksi.##

    – Tällaiset kannanotot ovat varmaan tämän uutisoinnin sylttytehtailijoiden mieleen! Ilmeiseti nyt halutaan saada näyttämään siltä, että EU olisi sotkemassa hirviasioita, vaikka hirvipolitiikan tekijät itse olisivat pitkään jatkuneella pyyntilupiin perustuvalla hirvenmetsästyksellä sotkeneet omat asiansa. Ehkäpä tällä on aiheutettu sovittamaton ristiriita perustuslain kanssa, ja nyt olisi muutoksen aika.

    mehänpoika

    Pähkäilijä:
    ##Metsästäjät pelkäävät toimivan järjestelmän tuhoutuvan.##

    – Jostain kumman syystä tuntuu siltä, että tämä uutisointi on pelkkää teatteria. Todellisuudessa voisi paremminkin olla niin, että Suomen perustuslaki ei salli enää ennakkoon anottaviin pyyntilupiin perustuvaa hirvikannan säätelyä, koska se määräisi ennakkoon myös hirvikolareiden määrän.

    Kansallinen lainsäädäntö olisi siten pakoittamassa metsästäjiä luopumaan hirvien pyyntiluvista. Ehkä EU:ltä on korkeintaan tilattu nyt uutisoitu päätös, jonka varjolla kansallisen metsästäjäorganisaation johto voisi paremmin säilyttää kasvonsa.

    Nykyinen hirvenmetsästysjärjestelmä on ollut toimiva vain omaa asemaansa pönkittävän metsästäjien ylimmän johdon tiedotuksessa. Tuhon uhatessa on tietysti jatkettava samalla valheellisella linjalla.

    Metsuri motokuski

    Ehkä tässä ei olla ymmärretty asian oikeaa laitaa. Hirvien ja peurojen kaatolupamennettely on ihan samanlainen keski-euroopassa. Tuskin sitä nyt ollaan romuttamassa. En ole nähnyt että ainakaan metsästysjärjestöt eivät ole asiaan mitenkään reagoineet, joten katsellaan mitä tuleman pitää.

    Koukku

    Ensinnäkin olen metsästyksen harrastaja itsekin ja hirvijahti kuuluu jokavuotiseen perinteeseen.

    Jos jossakin ylipäätään on ongelma hirvikannan osalta, johtuu se metsästysseuroista. Lupia pantataan joissain paikoin, eikä kantaa edes haluta leikata vaikka aihetta olisi. Joissakin paikoin taas haetaan aina enemmän lupia kun kanta kestää, vaikkapa arvioimalla jäävä kanta yläkanttiin.

    Kyseisistä käytännöistä johtuen hirvikannan koko sahaa ylös-alas liikettä jatkuvasti, välillä lupamäärät putoavat hyvinkin alas, ja seuraavina vuosina hirviä on taas liikaa.

    Minä tarjoan ongelmaan lääkettä. Voitaisiin ottaa mallia tuolta valtameren toiselta puolelta. Esimerkiksi Kanadassa joissakin provinsseissa hirvilupa on henkilökohtainen ja luvat arvotaan paikkakuntalaisten kesken. Siellä kaikilla metsästysalueilla metsästystä ei ole sidottu maanomistukseen. Samaa voitaisiin kokeilla hirven osalta Suomessakin, silloin luvat tulisivat käytettyä taatusti viimeistä myöten. Muuten en ole purkamassa maanomistuksen ja metsästysoikeuden yhteyttä.

    Lupamäärä pitäisi perustua todelliseen hirvikannan kokoon hirvitalousalueittain, huomioiden kuitenkin talvilaidunalueet. Talvilaitumille voitaisiin säästää lupia aivan jahtiajan loppuun.
    Kannan arvioinnissa tulisi hyödyntää lentolaskentaa ja maalaskentoja. Jos metsätuhokorvaukset hirvenosalta loppuvat, pitäisi varat käyttää ainakin osittain tarkempiin kannan arvioihin.

    Tiedän että tällainen malli saa runsaasti vastustusta, varsinkin seurapuolelta. Tietäisihän se suurelle osalle seuroja kuoliniskua, koko toiminta nojaa monin paikoin pelkästään hirvenmetsästykseen. Niinpä esimerkiksi Metsästäjäliitto(täysin metsästysseuroista riippuvaisena) tulee kyseistä muutosta vastustamaan taatusti. Joten en usko että se tulee koskaan toteutumaan, jollei maanomistajat sitten ala ajamaan muutosta järkevämpään hirvikannan hallintaan.

    Metsuri motokuski

    Tuohon koukun aloitteeseen on jo tapahtahtunut osin korjausta. Uusi tuleva hirvenhoitosuunnitelma edellyttää juuri nuo hirvitalousalueet ja nehän evät ole mitään riistanhoitoyhdistyksen ja tai kuntarajojen mukaiset. Eli siltä osin koukun esitys ei ole mitenkään uutta.

    Tuohon pyyntilupakäytäntöön voi todeta sen että Kanadan ja Suomen metsästysalueet, asukasmäärät ja tiestöt ovat ihan eri luokkaa kuin meillä. Keski-Euroopasta löytyy vastaavia alueita kuin meillä ja heilläkin asia on hoidettu seura tai suurtilallisten pyyntilupien pohjalta. On ihan eri asia metsästää jossain Kanadan erämaissa kuin kehä kolmosen ympärillä.

    Koukku

    Olen kyllä seurannut hirvitalousalueiden kehittämistä likipitäen alusta alkaen, sikisipä siitä kirjoitinkin. Siinäkin on ongelmana hidas kehitys, johtuneeko tahallisesta jarrutuksesta joidenkin tahojen osalta? Uudet talousalueet piti olla käytössä jo tänä vuonna, nyt lupaillaan ensivuotta, epäilen että mitään ei tapahdu vielä vuosiin.

    Ja mitä itse metsästykseen tulee, ei asutusrakenteella ole niinkään merkitystä vaikka luvat olisivatkin henkilökohtaisia. Saadaan ne hirvet nurin nykyäänkin. Loppujenlopuksi se porukka joka hirvet kaataa, on melko pieni. Jahdissa voi kyllä olla paljonkin väkeä, suurimmalle osalle pelkkä osallistuminen on tärkeää(siis liha). Joillekin taas tuntuu olevan tärkeää venyttää jahti vuoden loppuun asti, vaikka väkisin.

    Nykyinen hirvikannan koko säilytetään juuri seuruemetsästyksen takia. Omien kokemusten ja havaintojen perusteella maanomistajat alkavat olla vähemmistö metsästysseuroissa.

    Metsuri motokuski

    Ilmeisesti tuo hirvikannanhoitosuunnitelma ei etene oletettua vauhtia mutta kyllä se sieltä tulee. Lausunnon antavia sidosryhmiä on paljon ja kaikkien intressejä pitäisi jotenkin sovittaa ja kuunnella.

    Tuo on totta että nykyään alkaa olemaan aika vähän jo maanomistajia hirviporukoissa. Se kuitenkin vaihtelee aika paljon eri paikkakuntien välilä ja sekin vaikuttaa kuinka paljon seuralla on yhtiöiden, valtion tai yhteisöjen maita vuokralla. Nykyään ovat metsäomaisuus pirstaloituneet ja omistajat asuvat hyvinkin kaukana maistaan ja joillakin ei ole aikaa ja haluakaan osallistua jahteihin. Minusta kuitenkin seurue on edelleen se paras ja varmis tapa hirvikannan hoitamiseen. Näin ollaan saatu ainakin metsästysalueet kattavaksi kokonaisuuksiksi eikä alueet ole pirstaloituneet liian pieniin kokonaisuuksiin. Onhan aika haasteellista hoitaa vaikka Kuopiosta käsin Hämeessä olevan metsäpläntin hirvikannanhoitoa kun noista elukoista kun ei tiedä milloin ne sattuvat olemaan just minun maillani.

    Koukku

    En minäkään seuruemetsästystä nykyisellään vastusta. Mutta jos hirvikantaa halutaan pienentää, niin muutoksia pitää tehdä rajulla kädellä. Toiseksi, metsästysseurat ukkoontuvat, ja mikäli vuokramaksut tästä vielä nousevat alkaa kustannukset tulla monelle porukalle kestämättömäksi. Sitä sitten paikataan lihan myynnillä, mikä taas johtaa hirvikannan kasvuun pidemmällä aikavälillä. Hirvikantaa aletaan kasvattamaan, sekä myyntiin että omaan käyttöön.

    Metsänomistajan kannalta kehitys ei ole suotava. Eikä kyllä metsästäjänkään, jos mielii syksyllä tehdä muutakin hirvenpyynnin lisäksi.

    Mikäli pyyntilupa olisi henkilökohtainen, ja hirvenmetsästys irrotettu maanomistuksesta, ei lupia jäisi käyttämättä. Jo se että luvan saa käyttöön, takaa 99% todennäköisyydellä että lupa käytetään. Jos luvat arvottaisiin, olisi mahdollisuus saada lupa ehkä vain 50%, mikä osaltaan nostaisi motivaatiota luvan käyttämiseen. Samalla hirvikannan koko voitaisiin painaa vaikkapa 0.5-1 yksilöä tuhannelle hehtaarille.

    Metsästysalueiden pirstaleisuus johtuu myöskin seuruemetsästyksestä ja kovasta kilpailusta metsästysalueista. Ehdottamallani mallilla tästäkin ongelmasta päästäisiin. Jos hirvi nykyään jää ampumatta, niin yleensä se johtuu siitä että ne menevät naapuriseuran alueelle. Nykyisillä hirvikoirilla ja laitteilla ei hirven pyynti muuten ole mikään ongelma. Ehdottamassani mallissa pyyntialue, jolle henkilökohtainen hirvilupa myönnettäisiin, voisi olla vaikkapa asuinkunnan alue, tai vaihtoehtoisesti hirvitalousalue.

    Timppa

    Huh huh. Vaikkapa 100 hirvimiestä kävelemässä siellä, missä kaikki uskovat parhaiten hirviä löytävänsä. Mitenkähän on turvallisuuden laita? Miten se yksinäinen hirvestäjä saisi mahdollisen saaliinsa paikasta, johon ei traktorilla enempää kuin mönkijälläkään pääsisi? Tulisi haavakoitakin moninkertainen määrä, kun porukan säännöt eivät sitoisi.

    Eikä sen yksinäisen metsästäjän ole helppo saada saalista. Hirvi kun ei kulje raiteilla. Eikä aina jää haukkuun ampujaa odottamaan. On kyllä hupaisia ehdotuksia.

    Koukku

    Sanoinkin jo ensimmäisessä viestissä että tämä aiheuttaa vastustusta, monesti vaan siksi kun on yhdellä tavalla aina tehty, niin se tapa on ainoa oikea. Jotakin on kuitenkin mietittävä mikäli hirvikanta halutaan pitää siedettävällä tasolla.

    Pyyntiaika voitaisiin porrastaa jottei yhdelle alueelle satu liian suurta porukkaa kerralla. Ja hirvikannan ollessa pienempi, riittäisi pienempi metsästäjämäärä lupien käyttämiseen.

    Hirven metsästä saanti ei ole mikään ongelma jos se on ensin tapettu. Hirven voi pieniä niin pieniksi paloiksi että kantaminen ei teetä ongelmaa Suomen tieverkostolla.

    Haavakot ja luvattomat metsästäjät olisivat varmastikin ikävä lieveilmiö, mutta valvonnalla siitäkin selvittäisiin. Esimerkiksi Kanadassa saalis pitää merkitä heti kaadon jälkeen, saaliseläimen kinnerjänteeseen laitetaan lappu jossa on luvan numero. Mikäli merkkiä ei saaliin jalasta löydy, tuomitaan automaattisesti salametsästyksestä, selitykset ei auta. Haavakoita ja laitonta pyyntiä ilmenee paikoin nykyäänkin, porukoissa ja seuroissa, porukkakuri lähinnä tukkii turvat pahimmillaan, jos laittomalle tielle on lähdetty.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)