› Keskustelut › Metsänhoito › EU salli glyfosaatin käytön

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)
1 2 3 4 … 7 8 9

  • EU salli glyfosaatin käytön

    Lähetetty: 27.11.2017, 23:23

    Glyfosaattia saa kaupoista EU-alueella ainakin vielä viiden vuoden ajan.
    Jahkailu tunnetun rikkamyrkyn glyfosaatin hyväksynnästä päättyy. EU-maiden määräenemmistö hyväksyi aineen luvan jatkamisen viidellä vuodella tänään Brysselissä valituskomiteassa. Päätöstä puolsi 18 maata Suomi mukaan lukien.

    Komissio esitti glyfosaatin luvan jatkamista jo alkuvuodesta 2016. Päätöksenteko kesti poikkeuksellisen pitkään, koska tutkimustulokset aineen syöpäriskistä ovat olleet ristiriitaisia.

    Euroopan elintarviketurvallisuusviraston arvioinnin mukaan aine ei todennäköisesti aiheuta ihmisillä syöpää, mutta kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on ollut eri linjoilla. Viimeisimpänä arvionsa antanut EU:n kemikaalivirasto päätyi elintarviketurvallisuusviraston kannalle.

    Glyfosaattia käytetään muun muassa maatalousyhtiö Monsanton Roundup-tuotteissa. Aineen lupa olisi umpeutunut joulukuun puolivälissä.

    Normaalisti jatkolupa olisi 15 vuotta, mutta maiden empiessä komissio tiputti jatkoehdotuksensa ensin kymmeneen ja sen jälkeen viiteen vuoteen. Suomi on ollut valmis antamaan jatkoa kuten muut Pohjoismaat ja Baltiakin.

    Lobbaus rikkamyrkyn puolesta ja sitä vastaan on käynyt kuumana. Monsanto ja maanviljelijät ovat puhuneet luvan jatkon puolesta, kun taas ympäristöjärjestöt ovat pitäneet sitä vastuuttomana.

    Glyfosaatti on niin Suomen kuin koko maailmankin yleisin rikkakasvien torjunta-aine, ja sitä on käytetty vuosikymmeniä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan sen rekisterissä on yli 50 glyfosaattia sisältävää valmistetta.
    STT

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 29.11.2017, 07:49

    Toloppa myöntää että ihminen on maastomme ja ilmamme saastuttanut jo mutta ihmiseen ei vaikuta olemassaolevat vaan pitää lykätä lisää myrkkyä. Onko Tolopalla itsetuhoisia taipumuksia? Gla oikeassa kyllä näistä luonnon tönkimisistä mutta esim. ojitukset pyrin hoitamaan hyvin vähäpäästöisesti. Esim. viimeksi Isojärveen ei taatusti suoraa valumaa tullut. Senverran pitkälti jätettiin vanhaa uomaa avaamatta ja sitä ennen vielä selkeytysallas. Nuo tönkimisjutut kuitenkin lyhytvaikutteisia ja haittavaikutukseltaan huomattavasti ennustettavampia kuin ulkoisten kemiallisten myrkkyjen luontoon laahaaminen, siis TURHAAN! Haapa on mielestäni kuulunut suomalaiseen luontoon iät ajat ja on hyvin hyödyllinen ekosysteemille. Tuskin Kanadalaiskasvutehoste siitä huonompaa tekee. Ja kuitenkin ainakin täysin hyväksytty kasvatuspuulaji jonka tarpeesta lisätäkkin on taas keskustelua käyty. En pidä luonnon yksipuulajistajia ollenkaan luontoystävällisempinä.

    MJO 29.11.2017, 08:21

    Haapa on mielestäni kuulunut suomalaiseen luontoon iät ajat ja on hyvin hyödyllinen ekosysteemille.

    Haapa ei kuulu minun männyntaimikkoon.

    Esim. viimeksi Isojärveen ei taatusti suoraa valumaa tullut. 

    Ihan yhtä epävarmasti, kuin minun roundup ruiskutus ei jää luontoon.

    jees h-valta 29.11.2017, 08:24

    Sinun männyntaimikkosi ei sitten kuulu mutta itse en myrkyttäisi edes männyntaimikosta. Muita torjuntakeinoja on ja aika vähätöisiäkin. Suurelta osin kyllä hirvet pitää ne matalana.

    Gla 29.11.2017, 08:32

    Jees: ”Haapa on mielestäni kuulunut suomalaiseen luontoon iät ajat ja on hyvin hyödyllinen ekosysteemille. Tuskin Kanadalaiskasvutehoste siitä huonompaa tekee. Ja kuitenkin ainakin täysin hyväksytty kasvatuspuulaji jonka tarpeesta lisätäkkin on taas keskustelua käyty.”

    Aivan kuten glyfosaatinkin käyttö on täysin hyväksytty menetelmä.

     

    MJO 29.11.2017, 08:37

    Muita torjuntakeinoja on ja aika vähätöisiäkin.

    Eipä tuntunut olevan.

    A.Jalkanen 29.11.2017, 08:58

    Tuoreen väitöskirjan mukaan haapa sopeutuu ilmastonmuutokseen. Ei lainkaan vähäpätöinen asia.

    Puuki 29.11.2017, 11:57

    Eikös ne muutkin kotimaiset puulajit sopeudu ilmastonmuutokseen ihan hyvin , jos vain ei tuholaiset ja muut tuhot lisääntyisi. Kuusia on siirretty onnistuneesti etelämpää pohjoiseen, jos on pysytty sopivissa siirtorajoissa. Männyn siemenviljelyssiementen käyttöaluettakin on laajennettu n. 50 km pohjoiseen päin.  Bioottiset-ja abioottiset tuhot voi lisääntyä kun talvet on lyhyitä ja uusia metsätuholaisia on entisten lisäksi tulollaan muualta.

    Hybridihaapa on ainakin FSC-sertifioinnin kriteeristön mukaan ollut vältettävä vieraspuulaji, mutta voihan niitä kotimaisiakin haapoja suosia niille sopivilla paikoilla monimuotoisuuden vuoksi ainakin. Glyfosaatin käyttö on hyväksytty pääasiassa sen vuoksi, että käytön kieltäminen tulisi liian kalliiksi. Metsäpuolta paljon suurempi haitta luonnolle ja ihmisille siitä on varmaan viljelypuolella, kun sitä käytetään viljojen tuleennnuttamiseen kuten Suomea etelämpänä yleisesti tehdään.

    William Munny 29.11.2017, 12:06

    Hyvin on myrkkytehtailijat lobanneet/lahjoneet komissiota.

    MJO 29.11.2017, 12:16

    Williamin oma empiirinen tutkimus on tuottanut kiistattoman lopputuloksen glyfosaatin haitallisuudesta ja kemikaalitehtaiden salaliitosta.

    jees h-valta 29.11.2017, 18:48

    A.J. oikeassa, kyllä se haapa aika joustava moneen on, saastunutta maaperää puhdistamaan, sietää muuttuvaa ilmastoa parhaiten. (Havupuilla ollaan jo aika sietoäärirajoilla. Näkyy huonovointisina metsinä varsinkin teollisen ympäristön lähellä). Tärkeä kemihierremassan valkaisija esim. taivekartongeille. Menekki ennemminkin varmistunut entisestään massan ulkomaisen viennin myötä. Esim. USA:n vientiin välttämätön ominaisuus. Lisäystä viljelyyn kaipaillaan mutta yksi jarru siihenkin tosiaan kerittiin jo pöljyyttämme hommaamaan. Eli tuo parempi sertifiointi on hiukan nahkea hybridihaavan viljelyn laajentamiseen mutta ei kuitenkaan suorastaan kielläkkään. Minullakin kun sattuu tuo olemaan on vaikea hommata ainakaan yhteistyökumppanin kautta taimia.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)
1 2 3 4 … 7 8 9