Vastuullisempia EU-päättäjiä on alkanut painaa huoli uudesta finanssikriisistä, joten myös pohjois-eurooppalaiselle metsäteollisuudelle on annettava mahdollisuus toimia. Riskitutkijoiden analyysin mukaan uudesta finanssikriisistä koituisi euroalueen suurpankeille uuden pääoman tarvetta monin verroin runsaammin kuin pankkiunionin kriisirahastoon on tarkoitus koota.
Deutsche Bankin olisi tarpeen vahvistaa tasettaan 63 miljardin euron uudella pääomalla, BNP Paribas tarvitsisi 62 miljardia, Credit Agricole 50 miljardia ja Societe Generalekin 46 miljardia euroa.
Siinä on neljä esimerkkiä, miksi Saksa ja Ranska halusivat kaikki euromaat Suomea myöten yhteiseen pankkiunioniin.
Nordean uuden pääoman tarve olisi ”vain” viitisen miljardia euroa.
EU:ssa vääntö metsäasioissa on vasta alussa, eikä sen lopputuloksesta ole kenelläkään varmuutta. Suomen metsäteollisuus käyttää kaikki käytettävissä olevat voimansa, ettei metsästä korjattavaa energiapuuta voitaisi käyttää energiantuotantoon, ettei kuitupuun hinta vain missään oloissa nousisi. Suomalaisen metsänomistajan todelliset ystävät ovat EU:ssa hyvin vähälukuiset.
Ilkassa oli koko sivun juttu näistä meneillään olevista väännöistä EU:n metsien hiilinieluista. Pisti silmään Henna Virkkusen toteamus että runkopuuta ei saisi käyttää energiatarkoituksiin. Elikkäs lienee Kokoomuksen mantra ja tietysti metsäteollisuuden suurten sanelema fraasi, joka voi kuullostaa jalolta ajatukselta. Ei tämä epäreiluus kosketa ainoastaan metsänomistajia, sahojahan nuo sellufirmat kyykyttävät mennen tullen ja tässäkin tapauksessa.
Kun ei järki riitä tajuamaan, millaisesta runkopuusta on kysymys, niin voi tuollaisiakin päästellä tulemaan.
Pitää siis energiapuuksi tekemisen sijaan paasata maahan mätänemään. Kun nuo vouhottajat eivät edes usko sitä, että kaikki puu, joka hakataan maahan maatumaan, lisää hiilijalanjälkeä.
Maasta se on tullut ja maaksi se on jälleen tuleman. Se on minun motto. Ei lahoamalla vaan takaisin haketuhkana. Välissä siitä vaan on otettu enegiaa ja päästöt on ainkin yritetty suodattaa vähäisiksi. Meneehän sinne hakekasaan mulla ihan ainespuutakin jos saanto per hehtaari on niin pien ettei kannata lajitella.
Mietiskelen vaan tässä että tulevaisuudessakin metsällä ja puulla on oma arvonsa. Ei Suomella ois varaa jättää tuota tärkeää puujalkaa hyödyntämättä. Puun hinnan nousua on turha ootella mutta omilla toimenpiteillä voidaan yhä alenevista hinnoista huolimatta kompensoida. Otetaan enemmän tuottoa hehtaarilta….
En tiedä mietiskelenkö oikein mutta tuohon suuntaan yrittelen…
Mihinkähän tuo hieskoivu tungetaan kohta, kun tuntuu olevan pääpuulaji ihmisten metsissä. Kun noita ”laitetaan kuntoon” menee rankatavaraa muutama kymmenen mottia hehtaarilta maahan ja senkin jälkeen tosiaan hieskoivikko jää jäljelle. Väkisinhän nuo tulevat ohjaantumaan energiaksi, kun ei koivusellua määräänsä enempää tarvita ja uskoisin että siinä energia bisneksessä ovat sitten mukana myös nuo sellujätit.
Kyllä puuntuotantoa lisäävä metsänomistaja ajaa metsäteollisuuden etua, markkinataloudessa hinta laskee, kun tarjonta ylittää yhä pahemmin kysynnän. Puukauppa näyttää käynnistyvän aika hitaasti tänä syksynä MG:llä ainakin on ylisuuret varastot pitkin teidenvarsia ja niitä on paljon purkamatta. Yhtiön ostoikkuna on avoinna hyvin lyhyen aikaa tänä hakkuuvuonna, tulee laskevien hintojen vuosi. Viimevuonna lopettivat talvikohteiden ostamisen tammikuussa ja nyt se ei taida alkaa ollenkaan. Näkymät on huonot, se on aika turha EU:ta sotkea Suomen puumarkkinoiden ongelmiin, niillä on pitkät tuontipuusta johtuvat perinteet.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.