Mikä viranomaislupa  pitää muka olla, jotta voi Suomessa mennä katsomaan metsää ? Idässä raja-alueella pitää olla lupa ja joihinkin luonnonpuistoihin , joissa tehdään tutkimusta.  Turhaa valitusta, koska Suomessa on jokamiehen oikeuksia, jotka puuttuu muualta.

”Vain harvoja oikeita metsiä enää jäljellä”. Mielipidekysymys tuo.  Kuvan metsä oli tuholaisten vaivaama, kun pystyynkuolleitakin puita oli paljon. Kävisin mieluummin metsässä, jossa olisi sekapuustoa ja puut terveempiä. Semmoisia löytyy melkein joka suunnasta , heti kun pihasta lähtee kävelemään . Helsinkiläisetkin voi käydä metsissä ; kaupungilla oli ainakin ennen 5000 ha metsää . Voi tosin olla , että ne on nykyään asfaltoitu ja rakennettu betonibunkkereita täyteen, niin joutuu sieltä menemään Vesijaolle asti päästäkseen oikeaan metsään hiilenpölyä pakoon.

Olen käynyt Vesijaolla, komeita kuusia siellä kyllä kasvaa .  Hyvin monessa muussakin paikassa vastaavia metsiä on vielä olemassa .

Siis eikös tuo 13 prosenttia kata kaikki kitumaat ja vastaavat? Hyvin kasvavista metsistä on suojeltu 6 prosenttia, eteläisessä Suomessa luku on 3 prosenttia.

Tämä käsite oikea metsä tarkoittaa siis koskematonta(hakkaamaton tai ihmisen muuten käsittelemätön) metsää.Voi tietysti kysyä kuinka paljon Suomessa hakataan tämmöistä ”oikeaa” metsää ja tarvitaanko sen takia AVOhakkuukieltoa?Jos tehdään harsinta/jatkuvan kasvatuksen hakkuu niin yhtälailla metsä menettää oikean metsän statuksen.

https://metsat.greenpeace.fi/blog/oikea-metsae

GP:n avohakkuukieltomainoksessa esitetyt väittämät ei pidä oikein paikkaansa, jos tarkastellaan lähemmin niitä.   Suurimmat päästöt ja muutkin luonnonhaitat tulee fossiilista alkuperää olevista lähteistä,mm muovituotteista. Niiden korvautumista puutuotteilla  ei oteta huomioon.  Samoin unohtuu , että rakennuspuussa hiili säilyy parhaimmillaan jopa satoja vuosia ja samalla uusi puusukupolvi kasvattaa hiilinielua.

Lahopuun hiilen kertyminen maahan hiilivarastoksi on myös kyseenalaista. Se puu hajoaa lahotessaan ja co2 haihtuu ainakin pääosin ilmaan.   Juurikarikkeesta sen sijaan kertyy maahan pysyvää hiilivarastoa ainakin turvemailla.  Se lisääntyy sitä paremmin mitä parempi on puuston kasvu.   Jalostetulla taimiaineksella, sopivalla maankäsittelyllä ja muilla mh:n menetelmillä puulajivalinnasta lähtien se kasvu saadaan parhaaksi mahdolliseksi. Jk voi olla jollakin turvemaalla sopivin kasvatusmenetelmä , jos erirakenteisuutta on jo olemassa. Muutenhan se ei ole paras hiilensidonnankaan kannalta.

Energiapuuta ei saisi kuulemma käyttää, mutta sekin lisää hiilen varastoitumista enemmän pitkäaik.varastoon suurikokoisiin puihin, jos rankojen korjuu tehdään harvennuksilta.   Ja korvaa myös fossiilisia. (Taisi olla Ranen linkittämä eräs päästövertailu, jonka mukaan hiili ja maakaasukin oli huomattavasti haitallisempia päästöjen suhteen kuin puuhake).

Kymmenien vuosien hiilipäästöt ennen kuin uusi metsä kasvaa tilalle ei pidä paikkaansa,  vaikka 68 eri alojen asiantuntijaa väittäisikin niin.  Jos uudistaminen  tehdään oikein , niin ne maaperäpäästöt joita mahdollisesti tulee aluksi, kuittaantuu nopeasti ja lisäkasvu parantaa tilannetta jatkossa. Asiaa olen selvittänyt lähinnä itselleni tutkimuksia ja metsän kasvuja vertailemalla, ei ole mitään mutua.    Mutta jos tehdään harsintahakkuu ja jätetään uudistaminen toivotaantoivotaan- asteelle, voi tilanne olla toinen, kun taimia tulee vähän tai ei olenkaan ja aikaa kuluu paljon.

Pittää niitä suojelumetsiäkin olla monimuotoisuuden takia , ei sillä.  Mutta ei kaikkia metsiä kannata suojella . Vielä kun perustellaan sitä vaatimusta virheellisillä väittämillä paremmasta hiilensidonnasta, niin menee överiksi.   Kasvavien metsien harvennukset jos jätetään täällä tekemättä, niin se ei lisää hiilinielua vaan vähentää , kun hakkuut siirtyy muualle ja osin muita raaka-aineita aletaan käyttää puun korvikkeena.  Sama juttu esim. vajaatuottoisten metsien päätehakkuissa, joissa ei  ole niitä suojeluarvoja olemassa.

Erään tutkimuksen mukaan avohakatun alan hiilipäästöt oli (3-4 vuotta yhteensä) max . n. 20 t /ha.  Sen jälkeen kasvillisuus sitoi jo enemmän. Jos puun kasvu on sitä luokkaa kuin usein on hyvin onnistuneen uudistusketjun jälkeen, niin se hiilipäästö on nopeasti korvautunut ja hiilinielu lisääntyy vuosien mittaan paljon enemmän kuin se 20 t /ha. Samaisen tutkimuksen mukaan jk- alueen maaperäpäästö ei ollut paljon pienempi kuin avohakatunkaan.