Keskustelut Metsänomistus Esimerkki puukaupasta markkinataloudessa

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
  • Esimerkki puukaupasta markkinataloudessa

    Tuon tälle keskustelufoorumille nimimerkki Justiksen viestin Tiede.fi keskustelufoorumilta. Justiksen puukauppa oli juuri sellaista puukauppaa, jota puukauppa on markkinataloudessa. Esteenä ei ole puun myyjän kykyjen puute, sillä kaupan ja korjuun järjestämisen palvelut voi ostaa mh.yhdistykseltä tai yksityiseltä palveluyrittäjältä. (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205153-visio-metsataloudesta-markkinataloutena).

    Tiede. fi, Biologia, Kootut argumentit avohakkuu/viljelyä vastaan. 1. viesti 30.8.2006
    JUSTIS, Viesti 8211/8216, Lähetetty 13:22 | 25.11.2015

    Kirjoittelin tänne joskus vuosi sitten toimitusmyyntinä tekemästäni puukaupasta. Siitä rohkaistuneena tein samantapaisen kaupan tässä syksyllä kun oli erittäin kuiva jakso. Tässä puukaupassa yhdistyivät kaikki joidenkin ihmisten vihaamat toimintatavat.

    -Yläharvennus ja poimintahakkuu, eli pyrkimys metsän jatkuvaan kasvatukseen
    -Puun myyminen itsenäisesti toimituskauppana ja tienvarsikauppana eri toimijoille.
    -Maataloustraktorin käyttö puiden korjuussa

    Yläharvennukseen päädyin monestakin syystä, mutta yksi oli se että en halua siihen palstaan aukkoa, ellei ole aivan pakko. Hakkuun määräksi arvioitiin n. 250 m3. Palsta on metsätyypiltään enimmäkseen tuoretta kangasta tai kuivahkoa kangasta. Varttunutta jo eri-ikäistä metsää, kuusta/mäntyä suhteessa 60/40. Sain tarjoukset 3/4 yhtiöltä pystykaupasta. Sitten pieni soittokierros lähistöllä oleville puurakennusfirmoille toimitusmyynnistä. Samantien putosivat yhtiöt pois pelistä.

    Sitten kyselemään urakoitsijoiden perään. Huonosti oli tietenkin motoja saamaksissa, eivät varmaan uskaltaneet lähteä hakkaamaan ohi sopimusyhtiöiden. Sitten huoltsikan baarissa törmäsin yhteen puolituttuun maanviljelijä-urakoitsijaan ja asia tuli puheeksi. Sanoi hinnaksi 35 euroa tunti+ alv. Kaveri tuli viikon päästä hakkuulle.

    Lauri Vaara

    Jatkuu vastausviestinä …

  • Rane

    Kertomuksessa siis päätehakkuu oli vaihtoehto eli puu oli kohtuu järeää.Ja 6400 Valmetilla kaadeltiin harsimalla suurimmat puut eli koura olisi ollut maksimissaan 51 Keto.
    Kuulostaa hankalalta mutta toki mahdollista,varsinkin jos paksuoksaisimmat on karsinut moottorisahalla.
    Siinä Lauri on oikeassa että pystykaupassa korjuun hinta muodostuu kalleimman vaihtoehdon mukaan.Metsänomistaja maksaa saman hinnan korjuusta olipa leimikolla uusin ja kallein Ponsse-ketju yhdessä vuorossa tai vaikka halvempi logman kahdessa vuorossa.
    Kuka ottaa näiden erotuksen on epäselvää,jos urakoitsija niin se on tietysti ihan ok.

    Jovain

    Jos ei ole kysyntää ei voi olla myöskään tarjontaa. Metsänomistajat ovat tyytyneet teollisuuden pystykauppoihin ja sitä kautta tulevaan korjuupalvelun tarjontaan. Se että metsänomistajat voisivat menestyä, suurin syy on puun hinnassa, joka on riittämätön, tukeilla olematon ja voi olla jopa miinus merkkinen. Teollisuuden korjuupalvelu on pitänyt huolen siitä, että metsänomistajien korjuupalvelulla ei ole kysyntää. Metsänomistajien n. 10 prosentin markkinaosuus on täysin riittämätön kilpailemaan hinnasta.

    raivuri

    Hienoa että olet onnistunut kaupassa. Jokainen saa yrittää samaa aivan vapaasti. Mielestäni pystykaupan suosio kertoo sen ylivoimaisuudesta. Se ei ole syy mihinkään vaan seuraus yhteiskuntarakenteen ja asenteiden muutoksesta

    Jovain

    Puhutaan isännättömästä rahasta, menee jo miljardi luokkaan, onhan se iso raha maaseudulle ja maa- ja metsätalouteen, jos sen rahan saisi pitää. Toistaiseksi vielä se raha mitataan ulos.

    Tolopainen

    Tälle tarinalle tuli onnellinen loppu. Mutta totuus voi olla myös toisenlainen. Kaupittelin pientä hankinataerää tulkkeja, ei ollut kuin yksi ostaja, joka oli kiinnostunut tukeista ja kuitupuut jäi itselle, tein hakkuun ja ajon itse. Tukit olivat päätehakkuukypsästä metsästä tuulenkaatoja, jolloin ne olisi voinut myydä lähes samalla hinnalla tekemällä päätehakkuun, jos markkinatilanne olisi ollut nykyistä parempi. En mielestäni saanut mitään palkkaa pelkkää rahanmenoa polttoaineisiin. Aikaa on turha laskea, kun sitä nykyisin on riittävästi.
    Ei yhtiöillä ole mitään kiinnostusta ostaa pieniä hankintaeriä,se ainakin tuli taas selväksi. Eli aloittajan valitsema tie johti sattumalta hyvään lopputulokseen, kun joku lähti konetöihin hinnalla, joka normaalisti ei riitä edes työntekijän palkkakuluihin, kun maksetaan kaikki pakolliset työn sivukulut.
    Hiukan jäi arvailujen varaan mistä tuo hinnanerotus syntyi, kun yhtiöt olisivat kuitenkin ostaneet kaikki kuitupuutkin, jotka nyt jäivät myyjälle.Ja miten serkkupojalle maksettiin kuljetuksista.

    Tolopainen

    Vielä jos sais tietää mitä nämä tulkkeja ostavat puurakennusyhtiöt ovat , voisi itsekin tarjota tulkkeja heille.

    Portimo

    Mitenhän tuo lienee. Maatilalla pitää joka tapauksessa olla pari traktoria, joille on töitä lähinnä kesäisin. Kuormainta tarvitsisi joka tapauksessa omien tarvepuuhommien lisäksi myös maatalouden nostoissa.

    Jos on oletuksena, että traktori ja kuormain on valmiina, ei investointi jää kovin isoksi. Varmaan 30 tonnilla saa tekopään ja ohjauslaitteiston. Tekopään irroitus ja kouran kiinnitys vie vain 10 minuuttia. Peräkärryn saa muutamalla tonnilla, jos ei tähdätä kovin vaativiin olosuhteisiin.

    35 eur tunnilta tuntuu kyllä aika mitättömältä mutta eiväthän esim. kaivinkoneen taksatkaan ole juuri mitään.

    hatelo

    Mielestäni kyseessä on onnistunut innostuneen ja viitseliään hyviä yhteistyökumppneita tuntevan metsänomistajan puukauppa.Siinä on monta hyvää ja toteutuskelpoista vinkkiä asiansa osaavalle aktiiviselle metsänomistajalle,jolla pysyy taskulaskin kädessä ja joka osaa hyödyntää verotuksen mahdollisuudet.Ei vain onnistu kaikilta eikä ole hyödynnettävissä kovinkaan laajasti.Maaseudulta löytyy vielä näitä vanhalla kalustolla melkein ilmaisin töitä tekeviä,jotka tekee naapurille hommat halvalla,kun on aikaa ja se metsässä työskentely on mukavaa.Minä maksan aina naapurille hiukan enemmän kun se pyytää,jos ajaa meille harvakseltaan tehtävät moottorisahapuut tien varteen.Oikeiden motoketjujen taksat tuntuu olevan aina suunnilleen samaa tasoa riippumatta kaluston iästä.Korjuuhinnastot on tasapäistetty kilpailutuksella vuosien varrella hyvinkin erilaisista yrittäjien taserakenteista huolimatta.

    Tolopainen

    Keksitty juttuhan tuo oli. Ko. henkilö on tehnyt aiheesta väitöskirjan ja tuo oli sepitety tarina niiden kuvioiden tueksi, liika tuntemattomia tekijöitä.

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)