Jos teen pystykauppaa markkinahinnalla ja maksan korjuun laskulla, eihän se tarkoita toiskertaan vähennysoikeutta verosta tai että loppukäyttäjä maksaa korjuun tai että verottaja maksaa puunmyyjälle rahaa, niin kuin tuossa edellä väitetään. Näitä palstoja seurataan herkällä korvalla, joten ei pidä ihan mitä vaan väittää.

Kysymys on aivan muusta, kuin teidän kytkykaupastanne, jota pystykauppa valitettavasti on. En ole rajoittamassa metsänomistajien toiminta edellytyksiä, päinvastoin. Suoralla puukaupalla ja korjuun hinnoittelulla voidaan metsänomistajien toiminta edellytyksiä parantaa.

Jospa kaivaisi vanhan ja kalutun aiheen uudelleen esiin.

Kuten tiedetään, niin metsien kasvu alkoi lisääntyä n. 1950.  Siihen ei tietenkään mikään jaksollinen kasvutus voinut vaikuttaa.  Sehän yleistyi vasta myöhemmin ja merkittävät kasvunlisäykset tapahtuvat siinä vasta n 15-vuotiaissa metsissä.  Eikä myöskään ojitukset vaikuttaneet nopeasti.

Ainoa loogillinen selitys(johon minulla ei tietenkään ole mitään faktaa)  on mielestäni se, että jo silloin 1950 lähtien harvennuksissa siirryttiin alaharvennuksiin.  Poistettiin siis huonommin kasvavat puut ja jätettiin parhaat puut kasvamaan.  Tämä ”rodunjalostus” tuotti nopeampaa tulosta kuin hitaasti metsien uudistuksen kautta edennyt kasvunlisäys.

Meidän metsien kohdalla  yläharvennus ei ole meillä  käytössä.  Joissakin varttuneissa männiköissä harvennuksessa jätetään lisävaltapuut, koska muuten pohjapinta-ala pienenisi liikaa.

Juuri näin kuin Timppa sanoo. Siirtymällä alaharvennukseen kasvu pomppa heti, saavathan suurimmat ja parhaat puut tilaa kasvaa verrattuna siihen, että harsinnassa aina pienimmät ja hunoimmat jäävät kasvamaan. Ojituksesta sanoisin, että vaikutus näkyy kyllä 3..4 vuoden päästä ja sekin on lisännyt kasvua.