Jovain, puun myyjä ei saa koskaan korjuuta ja ajoa Mistään siihen hintaan mitä pysty ja hankitakaupan ero on. Ei moto / ajomies ja rekkakuski tappiokseen voi rypeä tuolla maastossa yökaudet. Puun ostaja ei tarjoa noita palveluja ilman että saa nuo puut sinulta. Olisikin hieno asia että kauppa olisi läpinäkyvää kuten muissakin yrittämisissä. Ihanne tilanne olisi se että puun ostaja ostaa puut, ja toinen puun ostaja tekisi nuo puut, seuraava ostaja ajaisi ne metsästä tien varteen , kolmas sellunkeittäjiä kuskaisi puut ostajalle . Jos puukauppa olisi sitä miltä näyttää niin noinkin sen silloin pitäisi toimia. Mutta ei toimi. Puun ostaja estää hinnoitelullaan tuon puuprojektin pikkomisen kätkeäkseen nuo hinnat jotta isännällä ei ole hinku tehdä tai teettää noita töitä omaan piikkiin. Nykyäänhän siinä käykin niin että puun kasvattaja onkin niden metsäkalustpjen ylläpitäjä ja puun hinta on hyvin minimaalinen maksu tuosta vuosien uurastusksesta ja varjelemisesta. Todellisen maksun korjaa yhteiskunta , veroina joita on joka paikassa. Tuohon verorahaan kansalainen ei pääse käsiksi. Tämä on käytäntö ja todellisuus. Muutosta siihen ei saa koska silloin koko ketju hajoaa. Siis epäkohtia ei vaan ole.
Remie edellä …”Ihanne tilanne olisi se että puun ostaja ostaa puut, ja toinen puun ostaja tekisi nuo puut, seuraava ostaja ajaisi ne metsästä tien varteen…”
Jossain ketjussa aikoja sitten mainitsin, että kun metsäteollisuudella Suomessa on ne pytingit ja savupiiput, on vientikaupat toimitusaikoineen ja – laatuineen. Sitoumuksia työllistää ihmisiä iso liuta jne jne… Onko tosiaan oikeutettu luulo, että toimijalla ei olisi oikeutta omistamassaan konsernissa tehdä asioita …kuten parhaakseen näkee?!! Miksi se logistiikka pitäisi pilkkoa sen tuhannen pillun päreiksi että kaikki näkisi läpi jonnekin? Toiseen hengenvetoon puhutaan kantohinnan pienuudesta.No sitäkö pilkkominen alkaisi lihottaa?
”Ei moto / ajomies ja rekkakuski tappiokseen voi rypeä tuolla maastossa yökaudet. Puun ostaja ei tarjoa noita palveluja ilman että saa nuo puut sinulta…” Ja pitäisikö rypeä?
Kun koko klusterin toimintaketju on rakentunut tähän pisteeseen kuin nyt on, osaako joku ehdottaa varmempaa menetelmää? Tuskin.
Siksi houreet ”pystykaupan korruptioista isännättömine rahoineen” ovat käsittämätöntä epäuskon lietsontaa jonkun oman navan seutuvilta.
Remie: Ei se ketju siitään miksikään hajoa tai muutu, jos puunmyyjä eli metsänomistaja otetaan toimintaan mukaan. Sanoisin että vahvistuu entisestään.
Eihän pysty ja hankintakaupan eroa eli hankintalisää ole tarkoitettu korvamaan korjuun kustannuksia. Hankintalisä on maksettu lisä, joka pitää sisällään aivan muuta kuten tulonsiirtoja ja kertoo enemmänkin polkumyynnistä.
Hankintalisä myös voidaan avata vaihtoehtoisella tarjouksella.
Toivottavasti voisin olla Jätkän kanssa samaa mieltä siitä, että firma ei maksa enempää puunmyyjälle kuin kantohinnan.
Monessako yhtiössä Jovain käy töissä, joiden palveluja käyttää. Autokorjaamossakin voisi aivan hyvin tehdä oman auton takuuhuollon ja saisi korjaamolta kuitenkin saman suuruisen laskun vai pitäisikö saada rahaa. Samoin katsastus hoituisi omapalveluna katsastusasemilla ja tukku rahaa mukaan ja leima papereihin. Myöskin liikennepoliisin hommat voisi tehdä jokainen itse, sakkolappuun oma tilinumero, jos ajaisi ylinopeutta.
Pieni huomautus . Olisi kannattanut lukea loppuun asti. Jos muistatte että kerroin että minulle sopii mikä tahansa järjestely.En ole koskaan pyytänyt keltään yhtään mitään. Saanut kyllä olen ja runsaasti.
Tolopainen: Asioita voi hoitaa myös toisin, tuleekin monessa yhtiössä käytyä töissä. Teen pystykauppaa, siitä ei kuitenkaan makseta palkkaa. En käytä myöskään palveluja. Otankin palvelut laskulle, näinkin voi ajatella. Saan palvelun käyttööni ja siitä vastineena myyn puuta ja saan puusta korvauksen, jota sanotaan kantohinnaksi + alvi, ilman mitään ylimääräisiä kylkiäisiä.
Kyllä käytät palveluja, kun teet pystykauppaa. Muuten jäisi puut metsään ja tili saamatta. Yhtiö tarjoaa nuo palvelut edullisesti syrjäseuduillekin, kun ostaa suuria puumääriä. Rahatkin voi saada jo ennen hakkuita.
Remie: ”Puun ostaja estää hinnoittelullaan tuon puurojektin pilkkomisen kätkeäkseen nuo hinnat jotta isännällä ei ole hinku tehdä tai teettää noita omaan piikkiin”. Tai ”Nykyään siinä käy niin että puun kasvattaja on niiden metsäkalustojen ylläpitäjä ja puunhinta on hyvin minimaalinen maksu tuosta vuosien uurastamisesta ja varjelemisesta”. Pitää paikkansa monessakin metsässä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.