Erkki Lähde on taitava puhuja ja esiintyy vakuuttavasti, mutta miellyttävästi. olen kuunnellut hänen esitelmiään ja täytyy myöntää, että niihin ajatuksiin olisi helppu upota, ellei tietäisi ns. maanläheisempän näitä asioita.
Olen sitä mieltä, että Erkki lähteen päätavoite on saada nimensä historiankirjoihin pitkiksi ajoiksi. Jos ei muuten, niin ainakin täysin väärässä olijana.
Tuo on tosi. Vakuuttavaa, asiallista, rauhallista, esiintymisen ammattilaisen yleisönsä ottoa. Senverran olen aivan lähiaikoina yhden esitelmän häneltä kuullut juuri tältä keväältä. Ne tehosteet otetaan harkiten ja juuri vastakkaisten mielipiteiden täyteen tyrmäykseen. Osaa nostaa itsensä todella yläpuolelle jopa muita alan tutkijoita tyrmäten.
Historia tuntee paljon näitä Lähteitä ja Auervaaroja sekä Rasputiineja. Vastuu on aina kuuntelijalla, vaikka puhuja olisi kuinka hyvä. Useimmiten juuri silloin se vastuu onkin suurimmillaan.
Timppa: ”Kannattaa taas kerran todeta, että vain aukkojen kautta uudistettuun metsään on mahdollista saada syntymään useamman puulajin sekoitus. Ei koskaan jatkuvan kasvatuksen metsään, joka päätyy lopulta kuusikoksi.”
Erkki on tunnistanut ongelman ja on keksinyt siihen ratkaisun. Se on avohakkuu, joka on nimetty pienaukoksi ja siten hyväksytty jk-oppien mukaiseksi.
AC:n ja sinun kommentti olisi tärkeä saada sisäistettyä julkisessa keskustelussa. Jatkuva kasvatus päätyy parhaassa tapauksessa (ala taimettuu) ilman aukkoa yhden puulajin metsäksi, mutta jaksollinen voidaan kasvattaa sekametsänä ja kaksijaksoisena siihen kuuluu jopa erirakenteisuus. On puhdasta propagandaa kytkeä jaksollinen kasvatus yhden puulajin monokulttuuriksi. Toki se sellainen voi olla, mutta se on omistajan (tai riistapolitikasta päättävien) vika, ei menetelmän ominaisuus. Itse ainakin kasvatan päätehakkuun jälkeen kuvioista sekametsiä.
Juuri näin. Varsinainen jk sopii nähdäkseni vain rajattuihin tapauksiin eli sekametsän tai kuusen uudistamiseen kuuselle. Aukko se on pienaukkokin tai kaistale. Lisäksi muut kohteet joissa eri syistä vältetään avohakkuita.
Mitä tekemistä Auervaaroilla Rasputiineillä tai Visakallolla on monokulttuurin kanssa. Koplataan jatkuva kasvatus jaksolliseksi metsän kasvatukseksi. Eiköhän sentään kestetä monokulttuurissa ja yhden puulajin metsissä, mitä jaksollinen metsän kasvatus on ollut. Metsänhoidon kannalta on toki tervetullutta sekametsät ja niiden uudistaminen avoimien alueiden kautta, olipa jatko sitten jatkuvaa kasvatusta tai jaksollista, itse kenenkin tavoitteiden mukaisesti.
Metsien hiilitaselaskelmat on siis lähinnä valistuneita arvioita koska tarkempi mittaus on vaikeaa tai mahdotonta.
Esimerkiksi yhden mäntypuun biomassa rklpm 30 cm:n puulla on 460 kg, josta runkopuuta 260 kg, kanto ja juuret 140 kg, oksat 50 kg ja neulaset 10 kg . Puun biomassan kokonaiskasvusta kohdistuu juuriin ja pääosin hienojuuriin 20 – 70 % (Luke:n juuristotutkimus).
Hienojuuret on melko lyhytikäisiä ja uudistuvat nopeasti. Juurikarike varastoituu ainakin turvemailla maaperään ja osa siitä jää pysyväksi hiilivarastoksi .
Tuosta 30 m männyn ( n. 0,8 k-m³) runkotilavuudesta sen sitoman CO2:n määrä 0.9 kertoimella laskettuna olisi n. 0,72 t . Biomassan mukaan laskettuna : 460 kg / 2 = 230 kg, 230 kg x 3,67 = 0,84 t .
Hauskaa seurata, miten tällä(kin) palstalla ollaan fanaattisen vuorenvarmoja omasta asiasta. Moon oikees, soot vääräs!
Ottamatta kantaa, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, otetaan kuitenkin hieman perspektiiviä:
Jos maapallon ikä olisi yksi (1) vuosi, pystyihminen eli Homo-suku olisi ollut täällä vajaan 5 tuntia. Tästä viidestä vuodesta nykymuotoista metsätaloutta, tutkimusta, muuta teknologian kehitystä (esim elektroniikka, teollisuus, avaruusmatkat) on ollut vajaa sekunti, n. 0,3-0,4 s.
Ja silti ollaan niin vuorenvarmoja, kukin tahollaan.
Juuri näin isotee. (Tarkoitit varmaan edellä, että tästä viidestä tunnista.)
Tällainen vastakkainasettelu on lapsellista ja täysin turhaa.
Harsintajulkilausumaan on ollut ymmärrettävät syynsä niissä oloissa. Laitettiin vain muuttujista korko nollaksi, niin puuntuotannon maksimointi ja kaikki metsänhoitoon panostukset näyttivät erinomaisilta, ainoilta oikeilta vaihtoehdoilta. Työvoima oli vielä halpaa ja tulonsiirtoja tehtiin metsätalouteen mm. devalvoimalla markka, jos kauppa ei käynyt jne.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.