Jovain: ”Puunostaja voisi kyllä toimia näin, mutta sitä rajoittaa juuri tämä kysymys. Ei hyväksy ulkopuolisia toimijoita.”
Ei siinä mitään ulkopuolisia toimijoita olisi. Ostajalla on aliurakoitsija korjaamassa puut. Ostaja siis teettäisi korjuun tuolla myyjän sopimusurakoitsijalla aivan kuten pystykaupassakin tapahtuu. Tai jos ostan Jesseltä pöntön asennettuna, saan hinnan pöntölle ja asennukselle eriteltynä, vaikka Jesse asentajan hommaisikin ja laskutus menisi Jessen kautta.
Kun leimikosta tulee puutavaralajia, joka ei kuulu kauppasopimukseen, yllättäen ja ongelmitta sen korjuulle löytyykin hinta.
Jees: ”Nuo erittelyt ovat aivan yhtä tyhjän kanssa. nehän voi puun ostaja taiteilla aivan mielensä mukaan.”
Ei minua kiinnosta, perustuuko erittely todellisiin vai keksittyihin kustannuksiin. Olennaista olisi saada korjuulle hinta, joka on vähennyskelpoista verotuksessa. Kun tiedetään korjuun kulut ja puusta saatava hinta, on tarjouksia mahdollista verrata kuten pystykaupassa. Autokaupassakin myyjä hankkii rahoituksen jollain hinnalla ja myy sen asiakkaalle markkinatilanteesta riippuen joko nollakorolla tai sitten lähempänä todellisia kuluja olevalla hinnalla.
On puunostajia joille sopii, antavat tarjouksen vaihtoehtoisena, jolla perusteella saa valita. Tarjouksessa puut ja korjuu on eriteltynä ja hinnoiteltuna. Saa valita korjuun joko yhtiön korjuuna tai omana ja korjuun saa aina laskulle pystykaupassakin. Minusta tässä on se ulkopuolinen toimija eli puun myyjä mukana ja saa hoitaa kuuluvat etuutensa.
Turhan säätäjät säätäköön ihan oman maun mukkaan. Onko sellaista silti pakko yrittää vääntää jonain ongelmana yleisesti korjattavaksi puukaupan ilmiöksi?
Perun puheeni, tein ajatusvirheen noissa laskelmissa. Tietysti jos pystykaupassa myyjä maksaa korjuun, pitää puun hinnan olla senverran isompi eli lopputulos myyjälle on plusmiinus nolla.
Älä unta näe! Firma ei maksa myyjälle yhtään sen enempää kuin hankintahinnan, vaikka korjuukustannukset ovatkin menneet ”lihalle”. Ei puunjalostusteollisuus ole mikään metsäkeisarien sosiaalitoimisto.
Jätkä! Onhan sillä isokin merkitys, koska puunmyyjä maksaa tai oikeastaan puun myyjältä peritään korjuun kustannus. Tiedän että olet tässä asiassa erimieltä, olet ilmaispalvelun kannalla, eli loppukäyttäjä maksaa. Mieluummin kantohintaan olet lisäämässä kuluja, että saadaan kantohinta houkuttelevaksi ja kustannuksia puunmyyjän ”maksettavaksi”. Kun vaihtoehto on vähentää, ottaa korjuun kustannusten perintä huomioon. Korjuun kustannukset on jo vähennetty kantohinnasta, vähennys tehdään tehdashinnasta.
Pyydän pystykaupassakin korjuun laskulle, että saadaan korjuu julkiseksi. Niistä muista eduista edellä on jo väännettykin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.