Visakallo: Tarkoitat ilmeisesti myydessäsi, sillä ethän puutakaan ole ostamassa. Tuo auto on vähän huono esimerkki, sillä se koostuu lähinnä valmistamisen palveluista, metsät kasvavat sentään pystymetsää.
Kyllä tässä pelataan kuten sähkön mynnissä mutta vain toisin päin.
Julistetaan että puun hinta 50€ motti tuli rahaa. Ei tullut . Tuosta 50€ – ulosajo 25€ – tehtaalle ajo25€ . Puista tässä esimerkkitapauksessa maksettiin nolla euroa. No iäntä on hyvin tyytyväinen kun saa 50€ ALV summan tilitettäväkseen valtiolle. Kun tästä tekee selvityksen kun tein yhdelle kaverille. Hän tokaisi yks kantaan kyllä sieltä rahaa aika paljon mitta kun valtio vie siitä melkein kaiken. tiestysti tuo vero tuntuu suurelta 50 € +ALV lohkastaan noin 10€ pois ja vielä maksetaan verot. Tässä tapauksessa joka on esimerkki, niin kun puun hintaa ei ollut lainkaan vaan se olikin tuota ajelua ees taas eri päämäärien välillä. Varsinaisen puukaupan kohde onkin lähes arvotonta vaan kaikki muut tekijät ovatkin se meriktsevä tekijä.
Tästä syystä plstalainen joka on tehtaan vierssä saakin puustaan paremman hinnan tai ainakin pitäisi ajojen osalta, ja silloin puun myyjän kannattaa hoitaa kulut koska niitä ei juurikaan ole. Tosin hänen on saatava myös tuo esimerkin 50€ mottin hinta. Jos hän saa tuon 50€ ja vähentää siitä kulut , saa hän ne verotuksessa vähentää niin ALV:ssä kuin muutkin kulut kun ovat kuluja . Onhan hän saanut maksun ähläämisestään vaikka tehtaan aidan vieressä ei niitä synnykkään. Pystykaupassa asia ei näin tietenkään mene. Paha vähentää mitään kun kuluja ei myyjälle synny kun maksaja vähentää nuo kulut eli ostaja. Ekonomit ovat fiksua porukkaa , ei niiden tekemisiä paljon pääse justeeraamaan. Kun tarkasti laskee niin lopputulema on se että ei se puukauppa niin rahakasta puuhaa ole kuin yleinen mielikuva on. Joskus on ollut mutta ei enää. Silloin vanhaan aikaan kerättiin rahaa säästöön tuonne metään pinta-alaveron muodossa joka monen sukupolven jälkeen nostettiin sieltä pois hakkaamalla metsä. <b>Silloin olisi päässyt parempaan lopputulemaan kun metsän hankitaan käyteyn rahan olisi laittanut pankkiin korkeakorkoiselle. Tämä on elämää.
Tulee mieleen että se isännätön raha on kuitenkin kummittelemassa. </b>
Entäs jos vaatii että pystykaupassa kaikkia puutavaralajeja halpuutetaan esim. 15€/m3? Silloinhan menee vähemmän veroja ja joutuu tilittämään alvia vähemmän? Ja pienetkin vähennykset riittävät saamaan tuloksen nollaan. Luulisi kannattavuuden paranevan kummasti. Tulee mieleen eräs isäntä joka teki aikoinaan nerokasta verosuunnittelua kun maatalous tuli mukaan lvv/alv menettelyyn: ” Kaikki on hyvin niin kauan kuin on alveissa palautuksen puolella.”
Toimii niin kauan kun on rahaa. Lopputulema on yli kalusustolla oleva konkurssikypsä viljelytila jonka pankki ulosmittaa kun katsoo tilaisuuden koittavan otollisena ja ostajia on löydettävissä.
Minun neuvoni olikin että hanki mahdollisimman paljon sellaista tuloa josta joudut maksaan verot ja maksut pois , loppurahalla voit tehdä mitä haluat. Verojen välttely on lyhytnäköistä yrittämistä, verojen kierto suurta tyhmyyttä. Keplottelu ei ole kannattanut koskaan.
”nerokasta verosuunnittelua : ” Kaikki on hyvin niin kauan kuin on alveissa palautuksen puolella.” Tuo tauti se monet harhautti umpikujaan.
Remie…”Julistetaan että puun hinta 50€ motti tuli rahaa. Ei tullut . Tuosta 50€ – ulosajo 25€ – tehtaalle ajo25€ . Puista tässä esimerkkitapauksessa maksettiin nolla euroa…” Nyt menee sekallutta…?
Kai kaikki keskustelijat hahmottavat edes sen, että alv ei ole puukaupan tuloa eikä vähennysten menoa, vaan alv-velvollisen metsänomistajan kohdalla ne ovat kaikki valtion rahaa, eli tulojen alveista vähennetään menojen alvit ja loput menee valtion kassaan.
Remie: Aivan, saadaan kantohinta (pystyhinta) kuulostamaan paljon arvoansa korkeammalta ja houkuttelevalta tehdä pystykauppaa. Näin toimitaan, mutta ei huomata sitä, että siihen kantohintaan on ympätty niitä kuluja (korjuu), jotka eivät sinne kuulu ja niistä joutuu maksamaan vielä veroa. Kysymys on puunmyyjälle kuuluvasta vähennyksestä. Eihän niitä voi lisätä sinne kantohintaan. Menee niin kuin Remie tuossa osoittaa pystykaupasta: ”Paha vähentää mitään kun kuluja ei myyjälle synny kun maksaja vähentää nuo kulut eli ostaja”. Olen tuolla aikaisemmin yrittänyt osoittaa, että kantohinta on korjuun kustannuksien verran todellista arvoansa korkeampi ja että siellä se isännätön raha myös kummittelee.
Jos kantohinta tuntuu liian korkealta niin pyytää vaan urakoitsijalta tilinumeron ja maksaa ekstraa korjuusta. Saa sen kuitinkin vähennyksiin. Urakoitsijaakaan tuskin harmittaa.
”kantohinta on korjuun kustannuksien verran todellista arvoansa korkeampi”
Voisiko tuon muotoilla toisin: ”jatkojalostajan näkökulmasta kuitupuun todellinen arvo on korjuun kustannusten verran korkeampi”. Tällöin oltaisiin lähellä totuutta, mutta syy ei ole korjuukuluissa, vaan siinä, että kuitupuusta maksetaan vähemmän suhteessa sen jalostusarvoon kuin tukkipuusta. Siellä piilee mielestäni se isännätön raha, johon isäntä pääsee käsiksi vain sijoittamalla metsäteollisuuteen. Voi tietenkin hoitaa korjuun itse, jos ajattelee, että isännätön raha piilee jalostusketjun alkupäässä.
PS Onko Nuakka päässyt pois Australian palojen jaloista vai kärvähtikö sulat niin että joutui jäämään sinne talvehtimaan?
Kyllä näin se on mennyt. Puun ostaja on maksattanut puukaupan yhteydessä metsä tulona puun myyjälle rahteja jotka kuuluvat puun ostajalle. ALV : puolella tämä nyky systeemi toimii mutta puukaupan verotulojen kohdalla puun myyjä maksaa myös veron kuljetuksesta ja puun ostaja tekee vähennyksen. Tässä se jovain ristiriita on . Selvää on että tuolle kohdalle tulisi tehdä jotain. Ilmeisesti kaikki vaan ovat tuijottaneet ALV;tä ja metsätuloverotus on unohtunut käsitellä kaikilta osiltaan. Ostaja toki tietää tuon mutta isäntä ei joovain lukuunottamatta. Tämän vuoksi minäkään en myy kun epäkohtia on liian paljon. Yksi on A.J perinömetsän loukko , jota tässä nyt ynnään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.