Kuitupuunkasvattaja: ”Salaliiton takana ovat kapitalismi ja markkinatalous. Tätä markkinamekanismin toimintaa eivät kaikki puunmyyjät hoksaa vieläkään”.
Eivät hoksaa myöskään suomalaista pystykaupanjärjestelmää, joka tiettävästi muualla ei ole käytössä. On suomalaisten käyttämä mekanismi, joka tuottaa raaka-ainetta teollisuudelle edullisesti. Tuottaa miljardiluokan tulonsiirron puunostajan hyväksi ja auttaa puuntuottajaa uskomaan, että kysymys on heidän rahastaan. Sitähän se onkin, mutta se raha käytetään korjuun kustannusten maksamiseen. Kysymys ei ole teollisuuden maksamasta rahasta, niin kuin uskotellaan.
Jovain onneksi olkoon, vaikka ihminen on väärässä on ryhdikästä pysyä kannassaan. Tuskin ruottalainen suurmetsänomistaja jolla on 40000ha metsää puuta myy pystykaupalla. Voi olla että ei paljon metsää edes myy, vaan pääosa tuloista tulee metsästysturismista.
Minä en vieläkään ymmärrä, mikä Jovainin ongelma on. Sen ymmärrän, että pystykaupassa eri osatekijöiden hinnoittelu ei ole avointa, kuten ei ole missään muussakaan avaimet käteen-kaupassa. Mutta kun ostaja haluaa puut pystykaupalla ostaa, minkä me asialle voimme ja miten se liittyy Erkki Lähteeseen? Sitenkö, että jatkuvan kasvatuksen laskelmien toimintamalli on periaatteessa hyvä, mutta ei vain toimi vallitsevassa markkinatilanteessa eli ei sitten olekaan hyvä ja siitä joku mielensä pahoittaa? Vai mistä on kyse?
Ei Jovain ajatus ihan metsässä ole. Jos kuitupuun hinta painuu oikein alas niin seuraus on että aletaan taimikoita niittämään rahapulan vuoksi. Tästähän seuraa suuria ongelmia. Kyllä puukaupassa tulisi katsoa jatkumoa pitkälle tulevaisuuteen. Elä ja anna muidenkin elää.
Kuitupuun hinta on jo painunut alas. Kantohinta on puun myyjien maksama tienvarsihinta. Siihen ei enää lisätä mitään, ei edes puun ostajan maksamaksi väitettyä korjuun kustannusta. Eli todellinen tienvarsihinta on korjuun kustannusten verran alempi, mitä sen väitetään olevan.
Sen sijaan hankintapuusta maksetaan hankintalisää, kuidusta jopa siinä määrin että näkyy taulukossa.
Voit Jovain vapaasti verrata kuitupuun ja tukkipuun tienvarsihintoja lukuisissa eri maissa. Suomen hinnoissa ei näytä niihin verrattuna olevan mitään merkittäviä eroa. Miten selität tämän?
Aina on olleet kuitupuiden tienvarsihinnat samoja kuin hankintahinnat, miten lie muilla mutta niin täällä.
Monessa paikassa hinnat vaihtelee markkinatilanteen mukaan enemmän kuin Suomessa. Esim. viime vuoden lopulla sellubuumin aikaan Baltian satamissa kuitupuiden hinnat oli suunnilleen samat kuin täällä tukin kanto- tai tienvarsihinnat. Koivutukin hinta oli n. 60 € ja täällä 40-50 € tienvarressa.
Visakallo: Niin selitän kuin vastasin. ”Todellinen tienvarsihinta on korjuun kustannusten verran alempi, mitä sen väitetään olevan” ja taulukot näyttävät.
On se kyllä näköjään vaikeaa käsittää noinkin ihmeellinen ero kuin hankinta/pystykaupan ero. Tottahan ihmeessä ero siinä näkyy jos metsäteollisuus saa puut tienvarresta noutaa valmiina tavarana omaan jalostukseensa. Tai ainakin sen pitäisi näkyä. Valitettavasti nämä pienet hankintanököt ovat lähinnä riesa metsätaloudelle mutta kohteliaisuussyistä sentään vielä ostavat ne. Mutta ei ole varmasti sitä teollisuuden parasta ja valmeinta tavaraa. Kuitu nyt käy aika jokasortin tappeina ja siitä vielä hiukan hankintalisää maksetaankin. Mutta tukki ja sen laatuvaatimukset eivät täyty hankintahakkaajan tekemänä kuin joiltain osin. Joten siihen samaan kustannusloukkuun ne ovat pudonneet, pystykaupan hinnan tasolle. Mutta se perusasetelma on että tavarasta maksetaan sen paikkahelppouden ja laadukkaan jalostusarvon mukaan. Ja ne kauppatavat ovat yksinkertaiset ja helpot muistaa. Pystykauppa todella tarkoittaa että puut ovat pystyssä ja ostaja ostaa sen siinä kunnossa ja sillä tiedolla mitä siitä on olemassa. Hankintapuu on nimensä mukaan hankittu tienvarteen puunmyyjäosapuolen toimesta ja senkin jalostusarvo pakkaa ilmentyä vasta laatukontrollissa. Jolloin paljon turhaa massaa on laahattu väärään paikkaan ostajan kustannuksella. Osan tosin saattaa valveutunut puutavara-auton kuljettaja jo tuiskia sivuun. Ne pahimmat läjään piilotetut kempurat.
Niin paljon kuin täällä puukauppaa tehdään, ei sillä ole väliä, tehdäänkö pysty vai hankintakauppaa, hinta ratkaisee. Kertoo vaan siitä, että kauppatavat voi yhdistää. Ettei vaan nökköset ole mennyttä aikaa, ainakin täällä päin metsänomistajat tekevät puunsa motolla ja niitä nökkösiä ei ole näkynyt pitkään aikaan.
Pystykaupassa puut eivät ole jääneet pystyyn, kyllä ne ovat sieltä tien varteen tulleet ja korjuu on pitänyt maksaa. Jos vaikka perintä on teidän salaliittoteorioihin ja muihin ihmeellisyyksiin verrattavissa. Siitä saattaa olla hyvillään, että mistään ilmaispalvelusta ei ole kysymys. Mutta voihan se olla niinkin, että eripuolilla suomea on erilaisia käytöstapoja, jotka puoltavat uskomaan satuja, mutta toisaalta onhan se hyvä piirre, että on erilaisia mielipiteitä. Siltäkään ei voi välttyä että korpeaa, mitä olemme metsien hyväksi tehneet. Ilmeisesti ansioksi on luettava sekin, että saamme tehdä ilmaispalvelua, mutta houkuttelevaa on se, että antaa metsien kasvaa ja saa katsella ja ihmetellä metsissä tapahtuvaa ihmettä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.