Jovain:…”puukauppaan sisältyviä kytkentöjä …” Onko ne puukauppaan, korjuuseen, logistiikkaan, metsänhoitoon, puunjalostukseen ja vaikkapa vielä vientikauppaan välttämättöminä ja pakollisina kuuluvia osasia, joita ilman paletti ei voi pelata? Jos joku luulee tai väittää että ne ovat korrution pimeitä kytkentöjä, saa aloittaa tohtorin opintonsa uudelleen. Entisellä tentillä ei ole paino-arvoa itikan paskan vertaa.
Oletko Jovain koskaan verrannut raakapuun kansainvälisiä hintoja? Löydät tiedot helposti netistä, ja esim. Maaseudun Tulevaisuus julkaisee niitä aika usein. Suomen hinnat ovat aivan vertailukelpoisia kaikkien muiden maiden hintojen kanssa, vai onko Jovain kysymyksessä maailmanlaajuinen salaliitto?
Olihan metsät jylhiä ennen auokkojen tehtailua joita kutsuttiin konkurssiaukoiksi, sitten TV:t jonka antenniti veivät huomion ja niistä kehkeytyi 1960 luvulla konkurssi haravia. Kukaan ymmärtänyt enää tehdä välttämättömiä askareita, lehmät vasikoi yksikseen jolloin molemmat kuoli emä ja vasikka. Jotkut unohtivat syödä. Kaiket päivät odoteltiin että ruutuun ilmestyy TES testi kuva. Oli se ihmeellistä kun kuusta tuli lähetys ja suttuinen möhkäle liikkui ruudussa josta monet sanoivat katso nyt ihan selvästi se on ihminen. Vaikka mitään käsitystä kuvasta ei saanut. Tuli televisioita ja aukkoja syntyi metsiin mutta Suomi maksoi joka ainoan pennin sotakorvauksista. Nyt ei saada pysyvää hallitusta eikä hoidettua olemassa olevia valmiita asioita. Olisiko nyt syy internetti vai äly puhelin.
Viimeisin MT Metsä nro 10 tuli kotiin ihan pyytämättä, ja siinä oli tilastoa puun hinnoista meillä ja ulkomailla s. 22 otsikolla ”Tuhot painavat hintaa Euroopassa”. Saattavat muuten nuo tuhot jatkua vielä ensi vuonnakin – vielä niitä kuusia on pystyssä.
Suomen hinnat muihin alueisiin verrattuna ovat kärkipäässä kun tarkastellaan lehtikuidun tehdashintaa tai kuusitukin tienvarsihintaa!
Gla: Esittämäsi hintatiedot ovat oikeita. Minua häiritsee se, että maksullisissa palveluissa ei ole ilmaispalveluja, ei ole pystykaupan korjuupalveluissakaan. Ropleema tulee esiin pystykaupoissa ja siinä mielessä hankintakaupat ovat ok. Vaikuttaa sekin, että jaksolliset ovat yleensä pystykauppoja ja JK on enemmän hankintakauppoja. Robleema on edelleen korjuun kustannuksia mentävä aukko, joka valuu pystykaupan hyväksi. Mennään miljardiluokassa kuin konsanaan valtioneuvostossa. Tottahan olen väärässä.
Visakallo kirjoitti: ”…vai onko Jovain kysymyksessä maailmanlaajuinen salaliitto?”
Kyllähän se on maailmanlaajuinen salaliitto. Salaliiton takana ovat kapitalismi ja markkinatalous. Tätä markkinamekanismin toimintaa eivät kaikki puunmyyjät hoksaa vieläkään. Raaka-aine pitää saada edullisesti, jotta bisnes pyörii. Hyväntekeväisyys ja sosiaaliset yritykset ovat eri kategoriaa. Osuuskunnat ovat pieni poikkeus, vaikka niidenkin on sopeuduttava raaka-aineen markkinahintaan, muuten tulee tuho. Yhä edelleen on myös yrityksiä, joissa puuntuotanto ja jalostus ovat kytketty toisiinsa. Näitä on mielestäni esim. Ruotsissa enemmän kuin Suomessa. Osassa ruotsalaisfirmoista on tietenkin metsänomistajajärjestöt mukana.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.